{"id":9317,"date":"2025-11-21T13:05:16","date_gmt":"2025-11-21T11:05:16","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=9317"},"modified":"2025-11-21T13:05:17","modified_gmt":"2025-11-21T11:05:17","slug":"naet-sen-mihin-katsot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/naet-sen-mihin-katsot\/","title":{"rendered":"N\u00e4et sen, mihin katsot"},"content":{"rendered":"\n

\u201dMiten yleinen uusjakoa ennen tapahtunut kylien hajoamisprosessi on maassamme ollut viime vuosisadan lopulla, se on viel\u00e4 tutkimaton kysymys. Mutta vallan harvinainen tuo ilmi\u00f6 ei ole ollut.\u201d N\u00e4in kirjoitti Esko Aaltonen Suomen kulttuurihistoria<\/em> -kirjasarjan nelj\u00e4nness\u00e4 osassa vuonna 1936. Kesti l\u00e4hes 90 vuotta ennen kuin kukaan tarttui Aaltosen tarjoamaan tutkimusaiheeseen. Sen sijaan ymm\u00e4rrys ei \u201dvallan harvinaisista\u201d omatoimisista tontinmuutoista p\u00e4\u00e4si painumaan marginaaliin, kun tutkijoiden huomio kiinnittyi pitk\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4n\u00e4 s\u00e4ilyneisiin ja uusjaolla hajotettuihin kyliin.<\/p>\n\n\n\n

On ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 uusjaolla hajotetut kyl\u00e4t ovat saaneet paljon huomiota. Lyhyess\u00e4 ajassa tapahtuva muutos on dramaattisempi kuin vastaavien tapahtumien ajoittuminen sadan vuoden aikaj\u00e4nteelle. Lis\u00e4ksi pitk\u00e4\u00e4n s\u00e4ilynyt kyl\u00e4asutus oli 1900-luvun alkupuolella historioitsijoiden ja kansatieteilij\u00f6iden erityinen kiinnostuksen kohde. Ryhm\u00e4kyl\u00e4t edustivat tutkijoille alkuper\u00e4ist\u00e4, yhteis\u00f6llist\u00e4 talonpoikaisyhteiskuntaa. Kyl\u00e4tontteja muun muassa dokumentoitiin mittauksin ja piirroksin. N\u00e4in kyl\u00e4tutkimuksen mielenkiinto kohdistui poikkeuskyliin eli niihin, jotka olivat viimeisin\u00e4 olleet j\u00e4ljell\u00e4 kertomassa menneest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Talonpoikaisyhteiskunnan tutkimuksen suuntautuminen menneisyyden viimeisiin linnakkeisiin aiheutti sen, ett\u00e4 n\u00e4htiin se, mihin katsottiin. Talonpoikaisyhteiskunta n\u00e4ytti staattiselta, kyl\u00e4t muuttumattomilta ja talonpojat vanhakantaisilta. Sen seurauksena suomalainen historiankirjoitus toisteli vuosikymmenet kertomusta, jossa 1800-luvun j\u00e4lkipuolella uudenaikaiset ajattelutavat alkoivat tavoittaa maaseudun ja lopulta kyl\u00e4asutus oli mahdollista purkaa uusjaoilla vuosisadan lopulla.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Loimaan V\u00e4nnil\u00e4nkyl\u00e4n Mattila (taustalla tien p\u00e4\u00e4ss\u00e4) ja Brusila (oikealla) muutettiin nykyisille paikoilleen pian isojaon j\u00e4lkeen 1800-luvun alussa. Kuva: Kirsi Laine<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Uusjaon rooli yleisesti maalaisyhteis\u00f6j\u00e4 muuttaneena uudistuksena on jo sin\u00e4ns\u00e4 mahdoton, koska edes ryhm\u00e4kyl\u00e4alueella suurinta osaa kylist\u00e4 ei koskaan jaettu uudelleen isojaon j\u00e4lkeen. T\u00e4m\u00e4n faktan nojalla tuntuu ihmeelliselt\u00e4, ett\u00e4 kysymys uudelleen jakamattomien kylien hajoamisesta on t\u00e4ysin sivuutettu. Uusjakoa ja 1800-luvun loppua kylien hajoamisajankohtana painottaneen kertomuksen puolesta on kuitenkin toiminut moni k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n asia.<\/p>\n\n\n\n

Yksi hyvin konkreettinen tekij\u00e4, joka suorastaan osoittaa kylien muuttumattomuutta, on kartat. Isojako tuotti verrattain tarkkoja ja paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 tehtyihin mittauksiin perustuneita karttoja kaikkialta Suomesta. Vastaavaan panostukseen ei kartoituksessa ollut mahdollisuuksia pitkiin aikoihin. Suuri osa 1700-luvun puolella isojaossa mitatuista alueista mitattiin uudelleen vasta yli sata vuotta my\u00f6hemmin. Sen sijaan kartastojen laadinnassa k\u00e4ytettiin hyv\u00e4ksi isojaon mittauksia. N\u00e4in syntyi kartastoja, jotka eiv\u00e4t kuvaa valmistumisaikaansa vaan mahdollisesti jopa l\u00e4hes vuosisadan vanhempaa maisemaa. T\u00e4llaisia isojakoon perustuvia kartastoja ovat esimerkiksi 1840-luvulla koottu pit\u00e4j\u00e4nkartasto sek\u00e4 1850-luvulla valmistunut Kalmbergin kartasto. Jos karttojen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 ei tunne niiden historiaa, ajattelee h\u00e4n todenn\u00e4k\u00f6isesti karttojen esitt\u00e4mien kylien s\u00e4ilyneen muuttumattomina isojaon j\u00e4lkeen. Kuvaavaa on se, ett\u00e4 1780-piirretty Kuninkaan kartasto osoittaa monia sellaisia tontinmuuttoja, joita 1800-luvun puoliv\u00e4lin kartastot eiv\u00e4t tunne.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Loimaan Isoper\u00e4 kertoo sit\u00e4, ett\u00e4 kartat eiv\u00e4t aina kuvaa valmistumisaikaansa. Vasemmalla 1846 valmistunut pit\u00e4j\u00e4nkartta (Kansallisarkisto) ja oikealla kirjoittajan luoma kartta, jossa n\u00e4kyy isojaon aikaiset pellot ja niityt (Maisemahistoria, aineisto ladattu Dataportaalipalvelusta 11.12.2028 lisenssill\u00e4 Creative Commons Attribution 4.0) sek\u00e4 maatilojen tontit 1825 py\u00f6reill\u00e4 merkeill\u00e4.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Jos muutot eiv\u00e4t n\u00e4y kartoissa, eiv\u00e4t ne n\u00e4y juuri muissakaan l\u00e4hteiss\u00e4. Kun tilan is\u00e4nt\u00e4 p\u00e4\u00e4tti muuttaa rakennuksensa omalla maallaan toiseen paikkaan, ei siit\u00e4 yleens\u00e4 j\u00e4\u00e4nyt kirjallista j\u00e4lke\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n. Tutkijan kannalta parhaassa tapauksessa maanmittari k\u00e4vi toimittamassa tilusvaihdon, jossa is\u00e4nt\u00e4 antoi vanhan tonttinsa naapurilleen. Nekin muuttojen j\u00e4ljet, jotka ovat j\u00e4\u00e4neet l\u00e4hteisiin, ovat satunnaisia mainintoja siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Esimerkiksi Villil\u00e4n jakokunnassa (silloin Huittisissa, nykyisin Sastamalaa) ratkottiin tieoikeuksia 1838. P\u00f6yt\u00e4kirjassa mainitaan muun muassa tie, joka kulkee Linnun uuden tontin ohi, ja tie, joka johtaa Kuljun vastaperustetulle tontille. L\u00e4hteisiin j\u00e4\u00e4neet j\u00e4ljet voivat olla niin hentoja, ettei niiden huomaaminen ole helppoa. Loimaalaisen Koskenkyl\u00e4n Hasson is\u00e4nt\u00e4 kirjoitti tilanpidostaan muistiinpanoja 1860-luvulla. Vuosittain h\u00e4n kirjasi tilan tulot ja menot. Vasta kun tiesin, ett\u00e4 tilan muutto on t\u00e4ytynyt tapahtua samalla vuosikymmenell\u00e4, osasin kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota yhteen vuoteen keskittyneisiin muurarin ja maalarin palkkoihin.<\/p>\n\n\n\n

Toisaalta varhainen muutos maaseudun rakentamisessa on kuvattu kirjallisuudessa jo paljon aikaisemmin. Antero Varelius teki 1847 kansatieteellisen tutkimusmatkan, jonka raportissa h\u00e4n kuvaa, miten rakentamisen tapa oli yleisesti muuttunut jo 1800-luvun alkupuolella. \u201dNyky\u00e4\u00e4n siirret\u00e4\u00e4n L\u00e4nsi-Suomessa talot (tilat) yh\u00e4 enemm\u00e4n toistensa l\u00e4heisyydest\u00e4 ja rakennetaan mies- ja karjapihat, kuten rakennuksetkin erilleen mukavuuden ja paloturvallisuuden vuoksi, eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n syyt\u00e4 rakentaa vanhan rakennustavan mukaan en\u00e4\u00e4 ole.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Vaikka periaatteessa kaikki tarvittava tieto on ollut saatavilla aikaisemminkin, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kylien muutoskehityksen tutkiminen on tullut mahdolliseksi vasta viime aikoina. L\u00e4hteiden, varsinkin karttojen, digitointi ja paikkatietomenetelm\u00e4t ovat yhdess\u00e4 avanneet t\u00e4m\u00e4n oven. Edelleenk\u00e4\u00e4n ne eiv\u00e4t poista l\u00e4hteiden sirpaleisuutta ja suoranaista puuttumista, mutta ainakin aineiston kokoaminen ja kokonaisuuden hahmottaminen on monin verroin helpompaa. T\u00e4sm\u00e4llist\u00e4 kuvaa kyl\u00e4asutuksen purkautumisesta ei edelleenk\u00e4\u00e4n voida piirt\u00e4\u00e4, mutta varmasti voidaan sanoa, ett\u00e4 talonpojat olivat omaksuneet \u201duudenaikaisen katsomustavan\u201d jo paljon ennen 1800-luvun loppua, sill\u00e4 silloin suurta osaa ryhm\u00e4kylist\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 ollut.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kirsi Laine<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on maataloushistoriaan erikoistunut tutkijatohtori Suomen historian oppiaineessa ja ty\u00f6skentelee t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Koneen s\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittaman <\/em>Torpparin maatalous ja toimeentulo Lounais-Suomessa 1750\u20121930 -tutkimuksen parissa.<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Kirjallisuus:<\/p>\n\n\n\n

Aaltonen, Esko, \u201dKyl\u00e4yhteiskunta isojaosta alkaen\u201d, Teoksessa G. Suolahti, V. Voionmaa, E. Aaltonen, P. Renvall, L. Kuusanm\u00e4ki, H. Waris & E. Jutikkala (toim.), Suomen kulttuurihistoria VI: Industrialismin ja kansallisen nousun aika<\/em>. WSOY, Helsinki 1936. 74\u201395.<\/p>\n\n\n\n

Laine, Kirsi, \u201dKadonneet ryhm\u00e4kyl\u00e4t \u2013 maatilatonttien muuttojen eteneminen Lounais-Suomessa 1750\u20131920\u201d, Maaseutututkimus<\/em> 33 (2025), 27\u201350. https:\/\/doi.org\/10.51807\/maaseutututkimus.159690<\/a><\/p>\n\n\n\n

Varelius, Antero, Suomen kansaa. Kansatieteellisi\u00e4 havaintoja suuriruhtinaskunnan alueelta<\/em>. Suom. I Sorvali & T. Sorvali. SKS, Helsinki 1985. (Ruotsinkielinen alkuteos 1847)<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dMiten yleinen uusjakoa ennen tapahtunut kylien hajoamisprosessi on maassamme ollut viime vuosisadan lopulla, se on viel\u00e4 tutkimaton kysymys. Mutta vallan harvinainen tuo ilmi\u00f6 ei ole ollut.\u201d N\u00e4in kirjoitti Esko Aaltonen Suomen kulttuurihistoria -kirjasarjan nelj\u00e4nness\u00e4 osassa vuonna 1936. Kesti l\u00e4hes 90 vuotta ennen kuin kukaan tarttui Aaltosen tarjoamaan tutkimusaiheeseen. Sen sijaan ymm\u00e4rrys ei \u201dvallan harvinaisista\u201d omatoimisista […]<\/p>\n","protected":false},"author":2521,"featured_media":9321,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63,388],"tags":[165,458,1791,1287],"class_list":{"0":"post-9317","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"category-tutkimusaineistot","9":"tag-1700-luku","10":"tag-1800-luku","11":"tag-isojako","12":"tag-maataloushistoria","13":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9317","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2521"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9317"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9317\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9322,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9317\/revisions\/9322"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9321"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9317"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9317"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9317"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}