{"id":9348,"date":"2025-12-01T13:55:37","date_gmt":"2025-12-01T11:55:37","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=9348"},"modified":"2025-12-18T13:04:00","modified_gmt":"2025-12-18T11:04:00","slug":"tarvitaanko-maakunta-arkistoja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/tarvitaanko-maakunta-arkistoja\/","title":{"rendered":"Tarvitaanko maakunta-arkistoja?"},"content":{"rendered":"\n

Blogikirjoituksen otsikko on tahallisen anakronistinen. On jo vuosia siit\u00e4, kun maakunta-arkistot lakkasivat sen nimisin\u00e4 olemasta. Keskustelu siit\u00e4, tarvitaanko entisi\u00e4 maakunta-arkistoja, nykyisi\u00e4 Kansallisarkiston toimipisteit\u00e4, kiteytyy kuitenkin mielest\u00e4ni juuri niiden luonteeseen maakunnallisina arkistoina. Onko Kansallisarkiston toiminnassa en\u00e4\u00e4 tarvetta paikallisuudelle vai onko digitalisaatio poistanut merkityksen silt\u00e4, miss\u00e4 arkistot fyysisesti sijaitsevat?<\/p>\n\n\n\n

Yhteisty\u00f6ss\u00e4 oppiaineemme tutkijoiden kanssa olemme kolmen blogitekstin verran avanneet ajatuksia siit\u00e4, miksi tutkijat haluavat edelleen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s fyysisi\u00e4 arkistoja. ( osa 1 Digitaalisuus ei ole vastaus kaikkeen<\/a> \u2013 Lastuja Suomen historiasta, osa 2 Digitaalisuus ei ole vastaus kaikkeen<\/a>, osa 2 \u2013 Lastuja Suomen historiasta , osa 3 Digitaalisuus ei ole vastaus kaikkeen<\/a>, osa 3 \u2013 Lastuja Suomen historiasta). T\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 jatkan Kansallisarkiston tulevaisuudensuunnitelmien ruotimista omissa nimiss\u00e4ni.

Kysymyksen tekee ajankohtaiseksi Kansallisarkiston 28.10. julkaisema tiedote<\/a>, jossa se ilmoitti aloittavansa suunnittelun Jyv\u00e4skyl\u00e4n toimipaikan sulkemisesta. Kansallisarkisto kertoi tavoitteesta supistaa toimipaikkaverkostoaan taloudellisista ja toiminnallisista syit\u00e4 seitsem\u00e4ll\u00e4 kiinteist\u00f6ll\u00e4 jo 20.1.2023 p\u00e4iv\u00e4tyss\u00e4 toiminnan ja talouden suunnitelmassa<\/a> vuosille 2025\u20132028. Sulkemisten edellytyksen\u00e4 ollut lains\u00e4\u00e4d\u00f6nn\u00f6n muutos on edennyt eduskunnassa luultua hitaammin. N\u00e4in ollen my\u00f6s Arkistolaitos on sulkemisten osalta j\u00e4ljess\u00e4 alkuper\u00e4isen suunnitelman mukaisesta aikataulusta. Uusi, sulkemiset mahdollistava, laki Kansallisarkistosta astuu kuitenkin voimaan 1.1.2026.

Viel\u00e4 hetken voimassa olevan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n mukaan Kansallisarkiston toimipisteist\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n Valtioneuvoston asetuksella Kansallisarkistosta<\/a>. Uusi laki Kansallisarkistosta<\/a> muuttaa tilannetta niin, ett\u00e4 valtioneuvoston asetuksella s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n vain osasta toimipisteist\u00e4 , lopuista Kansallisarkisto saa p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 itse. Uuden lain kolmannessa pyk\u00e4l\u00e4ss\u00e4 todetaan, ett\u00e4 \u201dKansallisarkiston toimipaikoista s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n valtioneuvoston asetuksella, jos se on tarpeen kielellisten oikeuksien toteutumisen tai palveluiden saatavuuden turvaamiseksi taikka erityisist\u00e4 kulttuurihistoriallisista syist\u00e4. Kansallisarkisto p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 muista toimipaikoistaan ja niiden sijoittamisesta.<\/em>\u201d Toimipaikat, joiden asema hallituksen esityksess\u00e4<\/a> katsottiin edell\u00e4 mainituista syist\u00e4 turvata ovat Helsingin, Turun ja Vaasan toimipaikat sek\u00e4 saamelaisarkisto Inarissa.

Vaasan toimipiste kuului niihin, jotka Kansallisarkiston toiminnan ja talouden suunnitelmassa oli tarkoitus sulkea ensimm\u00e4isten joukossa, joten suunnitelma<\/a> ei tule sellaisenaan toteutumaan. Lis\u00e4ksi suunnitelman toteutuminen vaatii Mikkelin keskusarkisto laajentamista. Ilman sinne saatavia lis\u00e4tiloja, suljettavien toimipisteiden aineistot eiv\u00e4t mahtuisi mihink\u00e4\u00e4n. N\u00e4ist\u00e4 muutoksista huolimatta Kansallisarkiston talouden ja toiminnan suunnitelmasta on selv\u00e4sti n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 tietty tahtotila. My\u00f6s ne maakunta-arkistot, joita asetus ei erikseen suojaa, halutaan sulkea.

Maakunta-arkistojen merkityksen h\u00e4ivytt\u00e4minen on alkanut jo aiemmin, kun maakunta-arkistojen ja Kansallisarkiston muodostama arkistolaitos lakkasi olemasta vuonna 2017 ja maakunta-arkistoista, joilla oli oma p\u00e4\u00e4llikk\u00f6ns\u00e4 ja maakunta-arkistonhoitajansa, tuli Kansallisarkiston toimipisteit\u00e4. Samankaltainen maakunta-arkistojen sulauttaminen Kansallisarkistoon on toteutettu my\u00f6s Tanskassa ja Ruotsissa. Nykyisin Kansallisarkiston sivuilta ei edes l\u00f6ydy suoria yhteystietoja eri toimipisteisiin, vaan asiakaspalvelu tehd\u00e4\u00e4n keskitetysti yhteisen palvelunumeron ja chatin kautta. Muutos n\u00e4kyi my\u00f6s n\u00e4enn\u00e4isesti pienen\u00e4, mutta symbolisesti merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 muutoksena tutkimusten viitteiss\u00e4. Jos tutkijat seuraavat Kansallisarkiston toivetta he merkitsev\u00e4t l\u00e4hdeviitteisiin k\u00e4ytt\u00e4miens\u00e4 arkistojen fyysisen sijaintipaikan (esimerkiksi KA, Turku) sijaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n KA. Muutokset heijastavat ajatusta siit\u00e4, ettei arkistojen fyysisell\u00e4 sijainnilla en\u00e4\u00e4 olisi merkityst\u00e4, koska ne ovat saavutettavissa digitaalisesti miss\u00e4 tahansa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 1. Vuonna 2009 valmistunut H\u00e4meenlinnan maakunta-arkiston rakennus palkittiin julkisivun betoniarkkitehtuurista, jonka oli tarkoitus tuoda historia n\u00e4kyviin kaupunkitilassa. Toiminnan ja talouden suunnitelman mukaan toimipiste suljettaisiin vuonna 2028. Kuvaaja Tuomo Lindfors.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kansallisarkiston toiminnan ja talouden suunnitelma tai arkistolain muutokset eiv\u00e4t ole nostaneet suurta keskustelua eduskunnassa tai julkisuudessa. Heijastaako t\u00e4m\u00e4 sit\u00e4, ettei arkistojen fyysisell\u00e4 sijainnilla todella en\u00e4\u00e4 ole merkityst\u00e4? Onko toimipisteiden sulkeminen j\u00e4rkevin tapa hillit\u00e4 Kansallisarkiston kustannuksia? Kansallisarkiston tiedotteessa todetaan, ett\u00e4 kiinteist\u00f6kulut muodostavat 35 prosenttia Kansallisarkiston menoista ja toimipisteiden sulkeminen on siksi keino saada merkitt\u00e4v\u00e4n kokoluokan s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Asiaa voi l\u00e4hesty\u00e4 pohtimalla sit\u00e4, mihin tarpeeseen maakunta-arkistot aikanaan perustettiin ja ovatko n\u00e4m\u00e4 tarpeet h\u00e4vinneet. Pohjoismaiden mallia seuraten ehdotus maakunta-arkistojen perustamiseksi tehtiin Suomessa jo 1899, mutta ensimm\u00e4iset viisi maakunta-arkistoa perustettiin lopulta vasta vuosien 1927 ja 1936 v\u00e4lill\u00e4. Maakunta-arkistoverkoston rakentamisesta tuli osa projektia, jossa Suomesta haluttiin rakentaa eurooppalainen sivistysvaltio. Maakunta-arkistojen symbolinen merkitys sivistyksen temppelein\u00e4 n\u00e4kyi my\u00f6s esimerkiksi Turun ja Viipurin maakunta-arkistojen n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 arkkitehtuurissa. Niiden oli tarkoitus jo pelk\u00e4ll\u00e4 olemassaolollaan ilment\u00e4\u00e4 kansallista kulttuuria.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 2. Viipurin maakunta-arkisto sovitettiin osaksi Viipurin linnan hallitsemaa maisemaa. Kuvan l\u00e4hdetiedot: tuntematon kuvaaja 1934\u20131939, Museovirasto, Historian kuvakokoelma, HK19451228:62.18.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Maakunta-arkistojen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli levitt\u00e4\u00e4 historiatietoisuutta alueidensa asukkaille. Mik\u00e4li maakunta-arkistot halutaan s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4, niill\u00e4 on edelleen oltava merkityst\u00e4 omille paikallisyhteis\u00f6illeen. T\u00e4llainen merkitys voi synty\u00e4, jos ihmiset kokevat, ett\u00e4 juuri heid\u00e4n historiaansa on mahdollista p\u00e4\u00e4st\u00e4 k\u00e4siksi arkistossa s\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4n aineiston avulla. Avainasemassa t\u00e4ss\u00e4 ovat henkil\u00f6iden, sukujen, yritysten seurojen ja muiden yksityisarkistojen tallettaminen. Kotiseutuliitto on esitt\u00e4nyt huolensa<\/a> siit\u00e4, ett\u00e4 Kansallisarkiston nykyinen yksityisarkistojen hankintapolitiikka korostaa liikaa kansallisesti merkitt\u00e4vi\u00e4 arkistoja. Jos Kansallisarkiston toimipisteiden sulkeutumissuunnitelmat toteutuvat maksimilaajuudessaan, johtaisi se todenn\u00e4k\u00f6isesti siihen, ett\u00e4 paikallishistorian kannalta merkitt\u00e4vi\u00e4 aineistoja j\u00e4isi entist\u00e4 enemm\u00e4n tallentamatta.<\/p>\n\n\n\n

Selke\u00e4 argumentti sen puolesta, ettei arkistojen fyysinen sijainti edelleenk\u00e4\u00e4n ole merkitykset\u00f6n l\u00f6ytyy my\u00f6s uudesta laista Kansallisarkistosta. Jos paikallisuudella ei olisi merkityst\u00e4, ei lains\u00e4\u00e4t\u00e4jill\u00e4 olisi ollut tarvetta erikseen varmistaa tiettyjen toimipisteiden s\u00e4ilymist\u00e4. Eduskunta kuitenkin katsoi tarpeelliseksi suojata Vaasan ja Inarin toimipisteet ruotsinkielisten ja saamelaisten oikeuksien turvaamiseksi. Jos asiakirjan digitaalinen kopio vastaisi t\u00e4ysin fyysist\u00e4, voisi my\u00f6s n\u00e4iden arkistojen kokoelmat siirt\u00e4\u00e4 Mikkeliin.<\/p>\n\n\n\n

Tutkijan n\u00e4k\u00f6kulmasta maakunta-arkistojen t\u00e4rkein funktio on niiden luonne v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 tutkimusinfrastuktuurina. Kun Joensuuhun ja Jyv\u00e4skyl\u00e4\u00e4n perustettiin yliopistot, joissa opetettiin historiaa, k\u00e4ytettiin t\u00e4t\u00e4 my\u00f6s perusteena maakunta-arkistojen sijoittamiselle kaupunkeihin. Nyt juuri n\u00e4m\u00e4 toimipisteet ovat ensimm\u00e4isten joukossa sulku-uhan alla. Blogisarjan aikaisemmissa osissa on k\u00e4yty l\u00e4pi sit\u00e4, miksi digitointi ei poista tutkijoiden tarvetta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 fyysisi\u00e4 l\u00e4hteit\u00e4. Historiantutkimuksen p\u00e4ivill\u00e4 Oulun yliopiston yliopistonlehtori Seija Jalagin kiinnitti huomiota siihen, ett\u00e4 Oulun yliopisto on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 se paikka Suomessa, jossa tutkitaan pohjoisen Suomen historiaa. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4tee my\u00f6s muihin suomalaisiin yliopistoihin. Niiss\u00e4 tutkitaan paljon juuri oman alueen historiaa. Oulussa tilanne on erityisen hankala, koska sielt\u00e4 on pitk\u00e4 matka mihin tahansa muuhun suomalaiseen arkistokaupunkiin, mutta Kansallisarkiston toimipisteiden sulkeutuminen aiheuttaisi merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 haittaa tutkimukselle my\u00f6s muissa yliopistokaupungeissa.<\/p>\n\n\n\n

Arkistot eiv\u00e4t ole samanlaisia yleis\u00f6magneetteja kuin museot tai varsinkaan kirjastot. Syyt ovat varsin yksinkertaisia. Arkistoaineistot ovat ainutkertaisia ja niit\u00e4 on siksi suojeltava yleis\u00f6lt\u00e4. K\u00e4vij\u00f6it\u00e4 on vartioitava ja kontrolloitava. Vaikka Suomessa arkistoihin on ollut helppo p\u00e4\u00e4st\u00e4 ja vain osa aineistoista vaatii erillist\u00e4 luvan anomista, on arkistojen tutkijasaleilla aina ollut luonne harvojen asiaan vihkiytyneiden paikkoina. Digitoinnin seurauksena romahtaneet lukusalien vierailijam\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat johtaneet tutkijasalien aukioloaikojen supistamiseen. T\u00e4m\u00e4 on puolestaan laskenut niiden k\u00e4vij\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n. Kansallisarkisto perustelee<\/a> Jyv\u00e4skyl\u00e4n toimipisteen sulkemista osittain juuri pienill\u00e4 k\u00e4vij\u00e4m\u00e4\u00e4rill\u00e4. Mik\u00e4 sitten on riitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 tutkijasalik\u00e4yntej\u00e4? Kansallisarkiston tiedotteen mukaan Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 oli vuonna 2024 yhteens\u00e4 807 tukijasalik\u00e4ynti\u00e4. Vuoden jokaiselle viikolle tasaisesti jaettuna se tekisi 15,5 k\u00e4ynti\u00e4 viikossa. Luku ei ole valtavan suuri, mutta digitointipyynn\u00f6iksi tai Mikkeliin arkiston per\u00e4ss\u00e4 tehdyiksi matkoiksi muutettuna, se ei suinkaan ole merkitykset\u00f6n.

Tutkijasalipalvelun lis\u00e4ksi Kansallisarkiston toimipisteiss\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n toki my\u00f6s paljon muuta ty\u00f6t\u00e4. T\u00e4m\u00e4n blogisarjan ulkopuolelle on j\u00e4\u00e4nyt esimerkiksi Kansallisarkiston toiminta arkistointia ohjaavana ja valvovana viranomaisena. Millainen merkitys paikallisuudella on t\u00e4ss\u00e4 toiminnassa?<\/p>\n\n\n\n

Kansallisarkisto esitt\u00e4\u00e4 tiedotteessaan, ett\u00e4 \u201dtoimipaikasta luopuminen on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, jotta Kansallisarkisto voi vahvistaa toiminnallista ja taloudellista kest\u00e4vyytt\u00e4ns\u00e4 pitk\u00e4j\u00e4nteisesti sek\u00e4 luoda mahdollisuuksia digitaalisten palveluidensa kehitt\u00e4miseen ja tehokkuuden kasvattamiseen.\u201d

V\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyteen vetoaminen on yleisesti k\u00e4ytetty vastustavia argumentteja vaientamaan tarkoitettu k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6. Kansallisarkisto on tekem\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, jotka mullistavat koko suomalaisen arkistokent\u00e4n. Julkisuudessa tulisi k\u00e4yd\u00e4 keskustelua siit\u00e4, onko Kansallisarkiston valitsema linja ainoa mahdollinen. Eik\u00f6 meill\u00e4 en\u00e4\u00e4 ole en\u00e4\u00e4 varaa hajautettuun arkistoverkostoon? Toimipisteiden sulkemisella tavoitellaan joidenkin miljoonien s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 vuodessa. Kansallisarkiston budjetti<\/a> on toiminnan ja talouden suunnitelman mukaan l\u00e4hes miljoona euroa alij\u00e4\u00e4m\u00e4inen perustoiminnan osalta, joten on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 rahoitusta on joko saatava lis\u00e4\u00e4 tai jostain on leikattava.

Toiminnan ja talouden suunnitelmasta k\u00e4y ilmi my\u00f6s se h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4 seikka, ett\u00e4 digitointi, johon Kansallisarkiston toimintastrategia t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 t\u00e4ysin nojaa, tehd\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisilla projektirahoituksilla. Jotta sit\u00e4 voitaisiin jatkaa, tarvittaisiin pysyv\u00e4 kahden miljoonan euron lis\u00e4rahoitus, vaikka toimitilojen sulkemisen tuomat s\u00e4\u00e4st\u00f6t toteutuisivat. Pahin mahdollinen skenaario on siis se, ett\u00e4 Kansallisarkisto sulkee toimipisteit\u00e4\u00e4n ilman, ett\u00e4 sill\u00e4 on tarvittava rahoitus digitointiin, jonka avulla toimipisteiden sulkemisen haittavaikutuksia on tarkoitus kompensoida.

On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 digitointi on jatkossa pysyv\u00e4 osa arkistojen toimintaa. T\u00e4m\u00e4nhetkisess\u00e4 vaikeassa taloustilanteessa pit\u00e4isi kuitenkin k\u00e4yd\u00e4 keskustelua siit\u00e4, onko Kansallisarkiston valitsema strategia ainoa mahdollinen. Palveleeko digitointi ja digitaalinen asiakaspalvelun nostaminen kaiken muun edelle parhaalla mahdollisella tavalla arkistojen k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4? Vai olisiko Suomessa mahdollista l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sellaisia toimintatapoja ja rahoitusta, jossa Kansallisarkistolla olisi edelleen varaa my\u00f6s maakunta-arkistojen yll\u00e4pit\u00e4miseen?
<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Liisa Vuonokari-Bomstr\u00f6m

Kirjoittaja on tutkijatohtori Suomen historian oppiaineessa ja ty\u00f6skentelee Anu Lahtisen johtamassa Koneen s\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittamassa hankkeessa \u201dTieto vallan alla. Turvallisuus, arkistot ja avoimuus.”<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Blogikirjoituksen otsikko on tahallisen anakronistinen. On jo vuosia siit\u00e4, kun maakunta-arkistot lakkasivat sen nimisin\u00e4 olemasta. Keskustelu siit\u00e4, tarvitaanko entisi\u00e4 maakunta-arkistoja, nykyisi\u00e4 Kansallisarkiston toimipisteit\u00e4, kiteytyy kuitenkin mielest\u00e4ni juuri niiden luonteeseen maakunnallisina arkistoina. Onko Kansallisarkiston toiminnassa en\u00e4\u00e4 tarvetta paikallisuudelle vai onko digitalisaatio poistanut merkityksen silt\u00e4, miss\u00e4 arkistot fyysisesti sijaitsevat? Yhteisty\u00f6ss\u00e4 oppiaineemme tutkijoiden kanssa olemme kolmen blogitekstin verran […]<\/p>\n","protected":false},"author":5175,"featured_media":9351,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,258,63,388],"tags":[923,1768,1790,1794,18],"class_list":{"0":"post-9348","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-ilmiot","9":"category-nakokulmia","10":"category-tutkimusaineistot","11":"tag-1900-luku","12":"tag-arkistokokoelmat","13":"tag-arkistolaitos","14":"tag-maakunta-arkistot","15":"tag-suomen-historia","16":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9348","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5175"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9348"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9348\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9364,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9348\/revisions\/9364"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9351"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9348"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9348"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9348"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}