{"id":9394,"date":"2026-03-19T14:31:41","date_gmt":"2026-03-19T12:31:41","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=9394"},"modified":"2026-03-19T14:31:41","modified_gmt":"2026-03-19T12:31:41","slug":"kuinka-edustavia-ovat-1900-luvun-alun-perukirjat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/kuinka-edustavia-ovat-1900-luvun-alun-perukirjat\/","title":{"rendered":"Kuinka edustavia ovat 1900-luvun alun perukirjat?"},"content":{"rendered":"\n

Merikarjalan rannikon el\u00e4m\u00e4\u00e4 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjatutkimusta tehdess\u00e4ni olen mieltynyt perukirjoihin historiantutkimuksen l\u00e4hteen\u00e4. Ne avaavat mainion ikkunan siihen materiaaliseen todellisuuteen, joka entisin\u00e4 aikoina on vallinnut. Minua on kiinnostanut perukirjoihin merkityn kalastukseen, merenkulkuun ja maatalouteen liittyneen omaisuuden laatu ja m\u00e4\u00e4r\u00e4. Tutkimustani varten olen ker\u00e4nnyt noin 600 perukirjaa k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4n aineiston, johon olen ottanut kaikki Virolahden, S\u00e4kkij\u00e4rven, Koiviston ja Terijoen rannikkokylist\u00e4 sek\u00e4 Suomenlahden ulkosaarista vuosilta 1876\u20131889 ja 1909\u20131912 s\u00e4ilyneet perukirjat, sek\u00e4 tietyiss\u00e4 tapauksissa edell\u00e4 mainittujen vuosien ymp\u00e4rilt\u00e4, joissa on ollut kalastukseen, merenkulkuun tai maatalouteen liittyv\u00e4\u00e4 omaisuutta. Niiden avulla olen voinut tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4telmi\u00e4 siit\u00e4, miten Merikarjalan rannikolla on yhden talouden sis\u00e4ll\u00e4 yhdistelty eri elinkeinoja ja miten elinkeinot ovat vaikuttaneet toinen toisiinsa, mik\u00e4 on yksi tutkimukseni keskeisi\u00e4 kysymyksi\u00e4.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Vuoden 1908 lopulla kuollut huomattavan varakas koivistolainen talollinen Kristian Ratia omisti osuuden kolmesta eri kaljaasista, h\u00f6yrylaivaosakkeita, 30 silakkaverkkoa ja yhteens\u00e4 28 kotiel\u00e4int\u00e4. Rannan tuomiokunnan arkisto, E Ic:11 Koiviston ja Johanneksen k\u00e4r\u00e4j\u00e4kunnan perukirjat (1907\u20131910), talvik\u00e4r\u00e4j\u00e4t 1909, No: 4, KA. Kuva: Sakari Salokannel<\/em><\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Monista hyvist\u00e4 ominaisuuksistaan huolimatta perukirjoihin liittyy my\u00f6s l\u00e4hdekriittisi\u00e4 kysymyksi\u00e4, joista itse\u00e4ni on pohdituttanut erityisesti, kuinka hyvin perukirjat kuvaavat kokonaisuutena jonkin tietyn paikan v\u00e4est\u00f6\u00e4 ja elinkeinoja. Lain mukaan perunkirjoitus oli teht\u00e4v\u00e4 aina, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 lakia ei viel\u00e4 1900-alussa noudatettu kunnolla. Erkki Markkasen mukaan vuosina 1910\u20131911 Suomessa laadittiin perunkirjoitus 60,5 % talollisista, 57,8 % torppareista ja vain 13,4 % itsellisist\u00e4. Viipurin l\u00e4\u00e4nin maaseudulla perunkirjoitus laadittiin vuonna 1909 vain 35,8 % kaikista kuolinpesist\u00e4. 1800-luvun puolella perunkirjoituksia on laadittu viel\u00e4 jonkin verran v\u00e4hemm\u00e4n. On siis selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kokoamani aineiston ulkopuolelle j\u00e4\u00e4 huomattava m\u00e4\u00e4r\u00e4 ihmisi\u00e4 ja siten my\u00f6s kalanpyydyksi\u00e4, laivaosuuksia, karjaa ja muuta omaisuuttaa. Minua t\u00e4m\u00e4 seikka on luonnollisesti h\u00e4irinnyt. Vaikka ker\u00e4\u00e4m\u00e4ni aineisto on verrattain laaja, onko se silti tarpeeksi edustava?<\/p>\n\n\n\n

Onnekseni Viipurin l\u00e4\u00e4nin maatalouskomisionin mietint\u00f6 Karjalan kannaksen maatalouden tilasta vuodelta 1909 tarjosi tilaisuuden arvioida t\u00e4t\u00e4 ongelmaa tarkemmin. Mietinn\u00f6n loppuun on koottu erilaisia tilastoja maanviljelyst\u00e4 ja karjanhoidosta muutamasta Kannaksen pit\u00e4j\u00e4st\u00e4, joista yksi sattuu olemaan Koivisto. Yksi mietinn\u00f6n tilastoista kuvaa prosenteissa kuinka paljon karjaa ja hevosia viljelmill\u00e4 oli. Valikoimalla Koiviston vuosien 1909\u20131912 perukirjoista ne henkil\u00f6t, joilla on oletettavasti ollut viljelm\u00e4, voidaan koostaa komisionin laatimaa tilastoa vastaava tilasto. N\u00e4it\u00e4 kahta vertailemalla voi arvioida perukirjojen edustavuutta viljelij\u00e4v\u00e4est\u00f6n osalta. T\u00e4llaisia viljelm\u00e4n omistaneeksi oletettujen henkil\u00f6iden perukirjoja oli yhteens\u00e4 88, joten vertailukohta komisionin tilastolle on kiitett\u00e4v\u00e4n laaja. Vertailu on esitetty oheisessa taulukossa.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Kuten huomataan, erot prosenttiyksik\u00f6iss\u00e4 ovat p\u00e4\u00e4osin alle viiden luokkaa ja vain kahdessa tapauksessa muutaman prosenttiyksik\u00f6n yli. T\u00e4m\u00e4n perusteella voi v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Koiviston tapauksessa 1900-luvun alun perukirjat kuvastavat suhteellisen edustavasti viljelij\u00e4v\u00e4est\u00f6\u00e4 ja sit\u00e4 kautta my\u00f6s koko paikkakunnan elinkeinoja. Toki on huomioitava, ett\u00e4 my\u00f6s komisionin esitt\u00e4m\u00e4t luvut voivat sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 virheit\u00e4. Toisaalta kun kyseess\u00e4 on kaksi hyvin erilaisilla tavoilla ja eri tarkoituksiin syntynytt\u00e4 l\u00e4hdett\u00e4, joiden tiedot ovat pitk\u00e4lti saman suuntaiset, voinee molempia pit\u00e4\u00e4 verrattain luotettavina.<\/p>\n\n\n\n

Miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin Koiviston esimerkki\u00e4 sitten voi yleist\u00e4\u00e4? Oman tutkimukseni osalta voin sanoa, ett\u00e4 se riippuu paikkakunnasta. Noin 17 500 asukkaan Koiviston ja Johanneksen k\u00e4r\u00e4j\u00e4kunnan syys- ja talvik\u00e4r\u00e4jille j\u00e4tettiin vuosina 1909\u20131912 keskim\u00e4\u00e4rin 65 perukirjaa vuodessa. Reilun 13 000 asukkaan Virolahden ja Miehikk\u00e4l\u00e4n k\u00e4r\u00e4j\u00e4kunnassa vastaava luku saman ajanjaksona oli 63, mink\u00e4 perusteella voisi olettaa Virolahden perukirjojen olevan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 edustavia kuin Koivistolla. Sen sijaan vain hieman pienemm\u00e4ss\u00e4 S\u00e4kkij\u00e4rven k\u00e4r\u00e4j\u00e4kunnassa perukirjoja j\u00e4tettiin vuosina 1911\u20131913 keskim\u00e4\u00e4rin vain 30 vuodessa. S\u00e4kkij\u00e4rvi on my\u00f6s sik\u00e4li erikoinen tapaus, ett\u00e4 vuosina 1884\u20131889 perukirjoja j\u00e4tettiin keskim\u00e4\u00e4rin 47 vuodessa, eli tehtyjen perunkirjoitusten m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4heni huomattavasti reilussa parissa kymmeness\u00e4 vuodessa, vaikka p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti kehitys kulki Suomessa toiseen suuntaan. Oma lukunsa ovat lis\u00e4ksi Suomenlahden ulkosaaret, joissa v\u00e4est\u00f6n ja sit\u00e4 my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s perukirjojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on pakostakin v\u00e4h\u00e4inen. N\u00e4in ollen niiden kohdalla on vaikea tehd\u00e4 p\u00e4tevi\u00e4 tilastollisia yleistyksi\u00e4 ja paremmat tulokset voisi saada laadullisella l\u00e4hestymistavalla.<\/p>\n\n\n\n

Ep\u00e4varmuuksistaan huolimatta 1800- ja 1900-luvun taitteen perukirjoista voi saada edustavan l\u00e4hteen siin\u00e4 tapauksessa, ett\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 rinnakkaisen l\u00e4hteen, jonka avulla perukirjoja on mahdollista arvioida.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Sakari Salokannel<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on Suomen historian v\u00e4it\u00f6skirjatutkija, joka tutkii Merikarjalan rannikkoa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa.<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kansallisarkisto, Mikkeli:
-Kymin tuomiokunnan arkisto: Ecb:3 S\u00e4kkij\u00e4rven k\u00e4r\u00e4j\u00e4kunnan perukirjat (1911\u20131913); Ecd:2 Virolahden ja Miehikk\u00e4l\u00e4n k\u00e4r\u00e4j\u00e4kunnan perukirjat (1907\u20131910); Ecd:3 Virolahden ja Miehikk\u00e4l\u00e4n k\u00e4r\u00e4j\u00e4kunnan perukirjat (1911\u20131913).
-Rannan tuomiokunnan arkisto: E Ic:11 Koiviston ja Johanneksen k\u00e4r\u00e4j\u00e4kunnan perukirjat (1907\u20131910); E Ic:12 Koiviston ja Johanneksen k\u00e4r\u00e4j\u00e4kunnan perukirjat (1911\u20131912).<\/p>\n\n\n\n

Viipurin l\u00e4\u00e4nin maatalouskomisioni. Mietint\u00f6 II, Karjalan kannas.<\/em> Viipurin l\u00e4\u00e4nin maatalouskomisioni, Viipuri 1909.<\/p>\n\n\n\n

Markkanen, Erkki. Perukirja Tutkimusl\u00e4hteen\u00e4. <\/em>Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto, Jyv\u00e4skyl\u00e4 1988.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Merikarjalan rannikon el\u00e4m\u00e4\u00e4 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjatutkimusta tehdess\u00e4ni olen mieltynyt perukirjoihin historiantutkimuksen l\u00e4hteen\u00e4. Ne avaavat mainion ikkunan siihen materiaaliseen todellisuuteen, joka entisin\u00e4 aikoina on vallinnut. Minua on kiinnostanut perukirjoihin merkityn kalastukseen, merenkulkuun ja maatalouteen liittyneen omaisuuden laatu ja m\u00e4\u00e4r\u00e4. Tutkimustani varten olen ker\u00e4nnyt noin 600 perukirjaa k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4n aineiston, johon olen ottanut kaikki […]<\/p>\n","protected":false},"author":5769,"featured_media":9395,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[388],"tags":[458,923,1799,1800],"class_list":{"0":"post-9394","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-tutkimusaineistot","8":"tag-1800-luku","9":"tag-1900-luku","10":"tag-perukirjat","11":"tag-perunkirjoitus","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9394","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5769"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9394"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9394\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9397,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9394\/revisions\/9397"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9395"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9394"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9394"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9394"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}