{"id":9399,"date":"2026-03-27T12:33:05","date_gmt":"2026-03-27T10:33:05","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=9399"},"modified":"2026-03-27T12:33:05","modified_gmt":"2026-03-27T10:33:05","slug":"sisapihat-asfalttieramaita-vai-kaupunkien-keitaita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/sisapihat-asfalttieramaita-vai-kaupunkien-keitaita\/","title":{"rendered":"Sis\u00e4pihat: Asfalttier\u00e4maita vai kaupunkien keitaita"},"content":{"rendered":"\n

Vihert\u00e4\u00e4k\u00f6 sis\u00e4pihalla jo? Kuuluuko pihalta leikin \u00e4\u00e4ni\u00e4 tai linnunlaulua? Vai onko siell\u00e4 ymp\u00e4ri vuoden vain asfalttia, autoja ja roskas\u00e4ili\u00f6it\u00e4? Kerrostalojen taakse ja v\u00e4liin piiloutuvat sis\u00e4pihat muodostavat suuren osan kaupunkien pinta-alasta. Pihat eiv\u00e4t ole samalla tavalla t\u00e4ysin julkista tilaa kuin kadut, puistot ja aukiot. Niiden varustuksesta p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t pitk\u00e4lti taloyhti\u00f6t, ei kaupunki. Sis\u00e4pihat ovat kuitenkin kiinte\u00e4 osa kaupunkia ja kaupunkilaisten el\u00e4m\u00e4\u00e4. Viime vuosina esimerkiksi Helsingiss\u00e4 on kannustettu <\/a>asukkaita kunnostamaan pihoja viihtyis\u00e4mmiksi ja vehre\u00e4mmiksi. Samanlaisia ja paljon utopistisempiakin toiveita esitettiin jo 50 vuotta sitten.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoitin tutkija Veera Mollin kanssa artikkelin<\/a> siit\u00e4, miten sis\u00e4pihoista keskusteltiin ja miten niit\u00e4 pyrittiin kohentamaan Helsingiss\u00e4 1970-luvulla. Sis\u00e4pihoja tarkasteltiin silloin erityisesti lasten hyvinvoinnin n\u00e4k\u00f6kulmasta. L\u00e4hi\u00f6ist\u00e4 oli haluttu suunnitella perheille sopivia ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4, mutta my\u00f6s keskustassa asui yh\u00e4 paljon lapsia vanhempineen. Varsinkin pienille lapsille oman kotitalon sis\u00e4piha oli t\u00e4rke\u00e4 leikkiymp\u00e4rist\u00f6. Useinkaan pihoja ei silti varsinaisesti ollut tarkoitettu leikki\u00e4 ja lapsia varten, ja niiden ankeutta pidettiin ongelmana.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 1. Ankealtakin vaikuttava piha voi tarjota lapsille seikkailuja. T\u00e4ss\u00e4 kuvassa lapset tutkivat paperiroskiksen sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 Helsingiss\u00e4 K\u00f6ydenpunojankatu 4:n pihalla vuonna 1970. Kuva: Eeva Rista, Helsingin kaupunginmuseo.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Umpikorttelien sis\u00e4pihat ovat usein rakentuneet ik\u00e4\u00e4n kuin vastakohtana rakennusten paraatipuolelle, jonka julkisivu antaa kadulle p\u00e4in. Pihan puolelle johtivat keitti\u00f6rappuset, joita pitkin kotiapulaiset ja perheen\u00e4idit kulkivat viem\u00e4ss\u00e4 roskia ja tuomassa ostoksia. Sis\u00e4pihoilla s\u00e4ilytettiin polttopuita ja kuivatettiin pyykkej\u00e4. Siell\u00e4 oli erilaisia ulkorakennuksia huusseista ja hevostalleista saunoihin ja pieniin pajoihin. 1960-luvulle asti sis\u00e4pihoilla kierteliv\u00e4t veitsenteroittajat, kattilankorjaajat ja kulkukauppiaat tarjoamassa palvelujaan. Saattoipa siell\u00e4 esiinty\u00e4 kiertelev\u00e4 muusikko tai posetiivarikin pihan puolelle sijoitetuissa keitti\u00f6iss\u00e4\u00e4n ahertaville naisille.<\/p>\n\n\n\n

Autoistumisen edetess\u00e4 Suomessa 1960- ja 1970-luvuilla sis\u00e4pihoista tuli monessa tapauksessa parkkipaikkoja. Tyypillinen piha oli nyt asfaltoitu, ja suurin osa tilasta oli varattu autojen pys\u00e4k\u00f6intiin. Pihan reunoilta l\u00f6ytyi roskas\u00e4ili\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 matontamppausteline ja pyykkinaruja. Jossain nurkassa saattoi olla hiekkalaatikko tai keinu. Aidat erottivat pihaa korttelin muiden taloyhti\u00f6iden pihoista. Lapset leikkiv\u00e4t pihoilla niiden ankeudesta huolimatta, mutta heit\u00e4 saatettiin my\u00f6s pyrki\u00e4 h\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4\u00e4n muualle esimerkiksi melun takia tai autojen varjelemiseksi mahdollisilta naarmuilta. Mutta autoliikenteen takia kaduillakaan ei voinut leikki\u00e4, ja matka puistoihin saattoi olla lapsille vaarallinen.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4st\u00e4 sis\u00e4pihojen dilemmasta kirjoiteltiin pitkin 1960-luvun loppupuolelta alkaen sanomalehdiss\u00e4. My\u00f6s Helsingin kaupunki pyrki edist\u00e4m\u00e4\u00e4n pihojen asiaa tekem\u00e4ll\u00e4 tutkimuksia, j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 aiheesta n\u00e4yttelyn ja kirjoittamalla raportteja sek\u00e4 ohjeita. Kaupunkilaisille tehdyist\u00e4 kyselyist\u00e4 k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 valtaosa aikuisista piti sis\u00e4pihojaan ankeina eik\u00e4 viett\u00e4nyt niill\u00e4 aikaa. Suoranaista rahallista tukea pihojen parantamiseksi ei kaupungilla ollut tarjota, vaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimet olivat taloyhti\u00f6n ja asukkaiden vastuulla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 2. Autot valtasivat monet sis\u00e4pihat 1960-luvulla. T\u00e4ss\u00e4 kuvassa lapset leikkiv\u00e4t Helsingiss\u00e4 Liisankatu 17:n pihalla pys\u00e4k\u00f6ityjen autojen lomassa vuonna 1973. Kuva: Eeva Rista, Helsingin kaupunginmuseo.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kaikki pihat eiv\u00e4t toki olleet surkeita. Helsingin eri kaupunginosissa oli jo aikaisemmin j\u00e4rjestetty kilpailuja, joissa palkittiin kaunein piha. Vallillassa vuonna 1929 valmistunut korttelin 555 suuri korttelipiha toimi alusta saakka asukkaiden yhteisen\u00e4 puutarhana. Korttelipihoista haaveiltiin my\u00f6s 1970-luvulla, mutta niiden perustaminen ja pihoja erottavien raja-aitojen poistaminen olisi vaatinut monen taloyhti\u00f6iden yhteisty\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 mahdollisesti my\u00f6s joistain parkkipaikoista luopumista. T\u00e4m\u00e4 onnistui toisinaan, esimerkiksi Kruununhaan Villisika-korttelissa, miss\u00e4 Ateneumin opiskelijat osana kurssity\u00f6t\u00e4\u00e4n auttoivat asukkaita perustamaan korttelineuvoston ja suunnittelemaan pihan muokkaukset. Pihaan tuli uusia istutuksia, v\u00e4hemm\u00e4n parkkipaikkoja ja korttelin yhteisi\u00e4 tiloja sek\u00e4 nukketeatteri<\/p>\n\n\n\n

Viel\u00e4 kunnianhimoisemmat suunnitelmat valmisteltiin Kalliossa sijaitsevaan kortteliin 315. Helsingin Sanomat kirjoitti niist\u00e4 suorastaan unelmoivaan s\u00e4vyyn 16.9.1969:<\/p>\n\n\n\n

”[K]ortteli on todellinen tapahtumapaikka. Kellaritiloissa on peliautomaatteja, kahviloita, pieni\u00e4 myym\u00e4l\u00f6it\u00e4 keskustelu- ja harrastelukerhojen lomassa. Ulkotakassa loimuaa viihtyis\u00e4 tuli. Rintamamiehet muistelevat sen \u00e4\u00e4rell\u00e4 sota-aikojaan, mummot kutovat pannulappujaan, pikkupojat uittavat laivojaan purouomassa. Korttelin \u00e4idit ovat \u00e4kki\u00e4 yst\u00e4vystyneet ja rupattelevat viihtyis\u00e4sti kiirehtiess\u00e4\u00e4n nuorimmaisia pois j\u00e4ttim\u00e4isest\u00e4 muovim\u00e4est\u00e4. Korttelin diskoteekista kantautuu takan \u00e4\u00e4reen hillitty soul-musiikki.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4llainen sosiaalinen utopia ei koskaan toteutunut, ja piha j\u00e4i kunnostamatta. Ainakin osasyyn\u00e4 oli se, ett\u00e4 asukkaista moni k\u00e4vi vuoroty\u00f6ss\u00e4 ja oli huolestunut melun lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4. Luultavasti pihahankkeita jarrutti my\u00f6s se, etteiv\u00e4t asukkaat olleet tottuneet yhteis\u00f6llisiin pihoihin eiv\u00e4tk\u00e4 siis osanneet niit\u00e4 varsinaisesti kaivatakaan. Pihoja eniten k\u00e4ytt\u00e4vill\u00e4 lapsilla puolestaan oli elinymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 suhteen kaikkein v\u00e4hiten sananvaltaa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Tiina M\u00e4nnist\u00f6-Funk<\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuutta:<\/p>\n\n\n\n

Ilonen, Juha (2001): \u201cSlummeja vai keitaita? Umpikortteleiden takapihat keskustan perinnemaisemana.\u201d Teoksessa N\u00e4k\u00f6kulmia Helsingin ymp\u00e4rist\u00f6historiaan: Kaupungin ja ymp\u00e4rist\u00f6n muutos 1800- ja 1900-luvuilla<\/em>, edited by Pekka Kansanen, Simo Laakkonen, Sari Laurila, and Harry Schulman, 52\u201363. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus.

Kolbe, Laura & \u00c5str\u00f6m, Anna-Maria (2016): Helsingin Historia Vuodesta 1945. 5, Kaupunkilaisten Helsinki<\/em>. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Laakkonen, Simo (2011): \u201cAsphalt Kids and the Matrix City: Reminiscences of Children\u2019s Urban Environmental History.\u201d Urban History<\/em> 38, no. 2, 301\u2013323.

Mansikka, Mikko (2006): Pihoja ihmisille: kivikorttelien vihre\u00e4t keitaat<\/em>. Helsinki: Multikustannus.<\/p>\n\n\n\n

M\u00e4nnist\u00f6-Funk, Tiina & Moll, Veera (2026): Kids vs Cars: Courtyards as Contested Spaces of Inner-City Childhood in 1970s Helsinki. Scandinavian Journal <\/em>of History<\/em>, 1\u201328.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vihert\u00e4\u00e4k\u00f6 sis\u00e4pihalla jo? Kuuluuko pihalta leikin \u00e4\u00e4ni\u00e4 tai linnunlaulua? Vai onko siell\u00e4 ymp\u00e4ri vuoden vain asfalttia, autoja ja roskas\u00e4ili\u00f6it\u00e4? Kerrostalojen taakse ja v\u00e4liin piiloutuvat sis\u00e4pihat muodostavat suuren osan kaupunkien pinta-alasta. Pihat eiv\u00e4t ole samalla tavalla t\u00e4ysin julkista tilaa kuin kadut, puistot ja aukiot.<\/p>\n","protected":false},"author":32634,"featured_media":9402,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[258,63],"tags":[923,299,1803,1802,1801],"class_list":{"0":"post-9399","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ilmiot","8":"category-nakokulmia","9":"tag-1900-luku","10":"tag-historiantutkimus","11":"tag-kaupunkihistoria","12":"tag-kaupunkirakentaminen","13":"tag-lahiot","14":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9399","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/32634"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9399"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9399\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9404,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9399\/revisions\/9404"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9402"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9399"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9399"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9399"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}