{"id":9413,"date":"2026-04-14T08:48:29","date_gmt":"2026-04-14T05:48:29","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=9413"},"modified":"2026-04-14T08:48:30","modified_gmt":"2026-04-14T05:48:30","slug":"kaksi-kustaata-roomassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/kaksi-kustaata-roomassa\/","title":{"rendered":"Kaksi Kustaata Roomassa"},"content":{"rendered":"\n

Rooman turistisuosikki Pantheon on vet\u00e4nyt kiinnostuneita matkailijoita puoleensa jo vuosisatoja. Niin my\u00f6s Ruotsin kuningas Kustaa III ja suomalaistaustainen valtiomies Gustaf Mauritz Armfelt ihailivat temppeli\u00e4 heid\u00e4n vieraillessaan Italiassa 1783\u20141784. Armfelt kuvaili matkap\u00e4iv\u00e4kirjassaan temppeli\u00e4 \u201ckaikista parhaiten menneiden roomalaisten pakanoiden mahtavuutta ja heid\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 taiteellista makua\u201d osoittavaksi j\u00e4\u00e4nteeksi. <\/p>\n\n\n\n

Kuninkaan ja Armfeltin matka Italiaan on kiehtova ja seurauksiltaan yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4 episodi Uuden ajan alun Ruotsin ja Suomen historiassa. Sen vaikutus n\u00e4kyy Suomen sis\u00e4maassa t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4kin. Kustaa III innostui Pantheonin arkkitehtuurista syv\u00e4sti ja kaavaili rakentavansa replikan temppelist\u00e4 Tukholmaan. Hanke vesiytyi erin\u00e4isist\u00e4 syist\u00e4, joten kuningas p\u00e4\u00e4tti lopulta toteuttaa haaveensa H\u00e4meenlinnassa. Vuonna 1798 valmistunut yh\u00e4 kaupungin keskustassa seisova H\u00e4meenlinnan kirkko my\u00f6t\u00e4ilee Pantheonin ilmett\u00e4 ja on oivallinen esimerkki kustavilaisesta tyylist\u00e4, joka syntyi osittain Kustaa III:n Rooman vierailun aikana saaduista vaikutteista.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
KUVA 1. H\u00e4meenlinnan kirkko vuonna 2016 (vas.) ja Rooman Pantheon vuonna 2018 (oik.) Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kuningas ja hovimies<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\u201cTeatterikuninkaana\u201d tunnettu Kustaa III syntyi vuonna 1746 Ruotsin kuningas Aadolf Fredrikin esikoiseksi ja nousi t\u00e4m\u00e4n kuoltua valtaistuimelle vuonna 1771. Pian kruunajaistensa j\u00e4lkeen vuonna 1772 h\u00e4n suoritti verett\u00f6m\u00e4n vallankaappauksen, jossa h\u00e4n vei vallan valtiop\u00e4ivilt\u00e4 ja asetti itsens\u00e4 Ruotsin \u201csivistyneeksi yksinvaltiaaksi\u201d ajan valistusaatetta my\u00f6t\u00e4illen.\u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Kustaa III:n hallitsemistyyli\u00e4 motivoi palava halu j\u00e4\u00e4d\u00e4 historian muistiin kulttuurisesti sivistyneen\u00e4 ja mahtavana hallitsijana. Ruotsin kulttuuriel\u00e4m\u00e4n el\u00e4v\u00f6itt\u00e4miseksi h\u00e4n kaipasi inspiraatiota ylistetyst\u00e4 italialaisesta taiteesta, teatterista ja etenkin antiikin perinn\u00f6n rikkauksista.<\/p>\n\n\n\n

Matkan salainen, t\u00e4rkein syy oli kuitenkin neuvottelut Pyh\u00e4n saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin Joosef II:n kanssa. Kustaa III tarvitsi liittolaisia kaavailemaansa sotaa Tanskaa ja Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 vastaan.<\/p>\n\n\n\n

Kuningas ei paljastanut n\u00e4it\u00e4 kunnianhimoisia aikeitaan alamaisilleen, vaan matkan virallinen syy oli terveydellinen. Kustaa oli murtanut k\u00e4tens\u00e4 pudotessaan hevosensel\u00e4st\u00e4 Parolassa ja t\u00e4ll\u00e4 verukkeella Kustaa III l\u00e4hti \u201choitamaan terveytt\u00e4\u00e4n Pisan kylpyl\u00f6iss\u00e4.\u201d <\/p>\n\n\n\n

Yksi kuninkaan mukaan l\u00e4hteneist\u00e4 sis\u00e4piiril\u00e4isist\u00e4 oli muuan Gustaf Mauritz Armfelt. Armfelt oli suomalaissyntyinen nuori, kiivas ja kunnianhimoinen nuorukainen, joka k\u00e4yty\u00e4\u00e4n perinteisen nuoren aatelismiehen grand tourin <\/em>upseerina Euroopassa p\u00e4\u00e4si hyvien yhteyksiens\u00e4 kautta Kustaa III:n suosioon. Yhten\u00e4 Kustaa III:n l\u00e4heisemp\u00e4n\u00e4 neuvonantajana ja yst\u00e4v\u00e4n\u00e4 Armfelt p\u00e4\u00e4si mukaan kuninkaan matkaan. Armfeltin huolellisesti pit\u00e4m\u00e4 matkap\u00e4iv\u00e4kirja on yksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4 l\u00e4hteist\u00e4 kuninkaallisen seurueen ajanvietosta Italiassa. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
KUVA 2. Ruotsin kuningas Kustaa III (1746-1792, vas. \u00d6ljymaalaus, Alexander Roslin) ja suomalainen hovimies Gustaf Mauritz Armfelt (1757-1814, oik. \u00d6ljymaalaus, Joseph Mathias Grassi). Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Stockholm Cowboys Go Rome<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tekosyiden siivin kuningas ja h\u00e4nen sis\u00e4piirins\u00e4 l\u00e4htiv\u00e4t 27. syyskuuta 1783 Drottningholmista ensin Ystadiin ja sielt\u00e4 postilaivalla eteenp\u00e4in. Pysy\u00e4kseen tuntemattomana Kustaa III k\u00e4ytti \u201cHagan kreivi\u201d-nime\u00e4 matkan alkuvaiheilla. <\/p>\n\n\n\n

Raapuessaan Firenzeen joulukuun alussa Kustaa III:n oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 tavata keisari Joosef II kaavailemiaan neuvotteluita varten. Keisari itse saapui vasta 19. joulukuuta, jolloin h\u00e4n tunkeutui varhain aamulla viel\u00e4 pukeutumattoman kuninkaan makuuhuoneeseen ja kielt\u00e4ytyi neuvotteluista. Pettyneen ja suivaantuneen kuninkaan matka jatkui Roomaan, jonne h\u00e4n saapui seurueineen jouluaattona seuraamaan Pietarinkirkon joulumessua.<\/p>\n\n\n\n

Roomassa seurueen kulttuuri- ja seurael\u00e4m\u00e4 oli eritt\u00e4in aktiivista. Kuningas ja Armfelt k\u00e4viv\u00e4t teatteriesityksiss\u00e4 ja oopperissa miltei joka ilta Rooman hienoston seurassa. Hauskanpidoista huolimatta Rooman nykytaide ei tehnyt kumpaankaan kovin suurta vaikutusta. Varsinkin Armfeltia toistuvat opera bouffat<\/em> alkoivat ik\u00e4vystytt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Antiikin arkkitehtuuri puolestaan teki niin kuninkaaseen kuin Armfeltiinkin vaikutuksen. My\u00f6hemp\u00e4\u00e4 arkkitehtuuria ja taidetta Kustaa III taas piti heikkolaatuisena, mutta Armfelt ei ole p\u00e4iv\u00e4kirjassaan aivan yht\u00e4 kriittinen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
KUVA 3. Jean-Louis Desprezin maalaus Pietarinkirkon joulumessusta vuonna 1783. Keskell\u00e4 kuningas Kustaa III ja keisari Joosef II, vasemmalla alttarin luona paavi Pius VI.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ajalle poikkeuksellisesti luterilaiset ruotsalaiset tapasivat my\u00f6s tiiviisti paavi Pius VI:ta. Valistuneena hallitsijana Kustaa III oli julistanut vuonna 1781 uskonvapauden Ruotsissa oleskeleville katolilaisille ja l\u00e4mmitt\u00e4nyt suhteitaan katoliseen kirkkoon. Kustaa III onnistui Roomassa ollessaan taivuttelemaan paavin sallimaan erityinen luterilainen p\u00e4\u00e4si\u00e4isjumalanpalvelus, jota harjoitetaan viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Paavi jopa henkil\u00f6kohtaisesti esitteli Pietarinkirkkoa seurueelle. Kyseist\u00e4 episodia Armfelt kuvaa seuraavasti: <\/p>\n\n\n\n

\u201cJuuri kuin olimme l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 pois paavi kiiruhti paikalle papit ja risti mukanaan ja esitteli kuninkaalle henkil\u00f6kohtaisesti, kuin mik\u00e4kin kirjastonhoitaja, jo n\u00e4kemiemme huoneiden lis\u00e4ksi koko kirjaston. H\u00e4n n\u00e4ytti meille kaiken mink\u00e4 halusimme n\u00e4hd\u00e4. Ukko oli kerrassaan vieh\u00e4tt\u00e4v\u00e4.\u201d\u00a0<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kustaa III ja It\u00e4vallan keisari Joosef II tapasivat j\u00e4lleen muutaman kerran Roomassa, mutta neuvottelut eiv\u00e4t edenneet.  Ennen vuoden 1784 p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4 ruotsalaiset vierailivat viel\u00e4 Napolissa, jossa Armfeltille koko matkan kohokohtana oli Pompejin rauniot. Armfelt olikin tiett\u00e4v\u00e4sti ensimm\u00e4inen suomalainen, joka vieraili Pompeijissa. Vietetty\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4si\u00e4isen taas Roomassa kuninkaan seurue poikkesi tuloksettomalle diplomaattiselle vierailulle Ranskaan, mink\u00e4 j\u00e4lkeen ruotsalaiset palasivat lopulta Tukholmaan 2. elokuuta 1784.<\/p>\n\n\n\n

Paluu Ruotsiin ja matkan seuraukset<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kuninkaan kunnianhimoiset ulkopoliittiset suunnitelmat kariutuivat ja matka Italiaan j\u00e4i l\u00e4hinn\u00e4 kulttuurilliseksi. Taiteesta inspiroitunut kuningas pyrki mesenoimaan oman makunsa mukaista matkojensa innoittamaa kulttuuriel\u00e4m\u00e4\u00e4 Ruotsissa. Kaksi vuotta matkan j\u00e4lkeen vuonna 1786 h\u00e4n perusti yh\u00e4 olemassa olevan Ruotsin Akatemian. <\/p>\n\n\n\n

Italian matka kuitenkin kostautui Kustaa III:lle poliittisesti. Kun seurue palasi Ruotsiin  valtion talous oli heikossa tilassa ja maaseudulla oli n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4.  Monet pitiv\u00e4t Kustaan l\u00e4hes vuoden mittaista matkaa Italiaan ja Ranskaan \u201chuvimatkana\u201d, joka oli k\u00e4ynyt valtiolle aivan liian kalliiksi. Matkasta tuli oppositiota yhdist\u00e4v\u00e4 propaganda-ase ja k\u00e4ynnisti sarjan tapahtumia, jotka johtivat Kustaa III:n salamurhaan ja suosikkinsa Armfeltin maanpakoon.<\/p>\n\n\n\n

J\u00e4lkimaineestaan pakkomielteisen kuninkaan ekskursio Italiaan ei p\u00e4\u00e4ttynyt h\u00e4nen toivomallaan tavalla. Matka eli l\u00e4hinn\u00e4 kustavilaisten vastustajien keskuudessa todisteena kuninkaan irstaudesta ja sinet\u00f6i siten Kustaa III:n ja my\u00f6s Armfeltin kohtalon. Lainaten historioitsija Hugo Nordlandia: <\/p>\n\n\n\n

”Tiet\u00e4ess\u00e4mme j\u00e4lkiviisaina, ett\u00e4 salamurhaaja Jacob Johan \u00c4nckstr\u00f6m tulisi suomaan kuninkaalle tappavan luodin siin\u00e4 samaisessa oopperatalossa, jonka Kustaa III henkil\u00f6kohtaisesti avasi vuonna 1782, voimme todeta, ett\u00e4 Italian matka oli er\u00e4\u00e4nlainen lopun alku Teatterikuninkaalle.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Eero Lindberg<\/p>\n\n\n\n

Kevin M\u00e5rtensson<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittajat ovat historian opiskelijoita, joka toivovat teiden viev\u00e4n heid\u00e4t takaisin Roomaan.<\/em><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet ja kirjallisuutta<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Armfelt, Gustaf Mauritz: Resan till Italien\u202f: Gustaf Mauritz Armfelts resedagbok 1783-1784.<\/em>  Esipuhe ja selitykset Rainer Knapas. Atlantis, Tukholma 1997. <\/p>\n\n\n\n

Lilius, Henrik. Antiikin vaikutus Italian renessanssiin. Tieteess\u00e4 Tapahtuu<\/em>, 21(4), 2003.<\/p>\n\n\n\n

Nordland, Hugo. Med konst och vila som t\u00e4ckmantel. Popul\u00e4r Historia<\/em> 12.3.2020.<\/p>\n\n\n\n

Nyg\u00e5rd, Toivo. Kustaa III. Vallanomaava mutta alamaisilleen armollinen kuningas<\/em>. Historiallisia Tutkimuksia 224. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2005.<\/p>\n\n\n\n

Ramel, Stig. Kustaa Mauri Armfelt\u202f: 1757-1814\u202f: Ruotsissa kuolemaantuomittu kuninkaan suosikki, Suomessa kunnioitettu valtion perustaja.<\/em> Suom. Ilkka Pastinen. Otava, 2001.<\/p>\n\n\n\n

Rantala, Heli. Pikisaaresta Pariisiin. Suomalaismatkaajien kokemuksia 1800-luvun Euroopassa.<\/em> Gaudeamus 2020.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Rooman turistisuosikki Pantheon on vet\u00e4nyt kiinnostuneita matkailijoita puoleensa jo vuosisatoja. Niin my\u00f6s Ruotsin kuningas Kustaa III ja suomalaistaustainen valtiomies Gustaf Mauritz Armfelt ihailivat temppeli\u00e4 heid\u00e4n vieraillessaan Italiassa 1783\u20141784. Armfelt kuvaili matkap\u00e4iv\u00e4kirjassaan temppeli\u00e4 \u201ckaikista parhaiten menneiden roomalaisten pakanoiden mahtavuutta ja heid\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 taiteellista makua\u201d osoittavaksi j\u00e4\u00e4nteeksi.  Kuninkaan ja Armfeltin matka Italiaan on kiehtova ja seurauksiltaan yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n […]<\/p>\n","protected":false},"author":3159,"featured_media":9418,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[258,63,388],"tags":[165,1806,1807],"class_list":{"0":"post-9413","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ilmiot","8":"category-nakokulmia","9":"category-tutkimusaineistot","10":"tag-1700-luku","11":"tag-kustaa-iii","12":"tag-matkapaivakirja","13":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9413","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3159"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9413"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9413\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9417,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9413\/revisions\/9417"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9418"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9413"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9413"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9413"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}