{"id":9426,"date":"2026-04-23T11:53:03","date_gmt":"2026-04-23T08:53:03","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=9426"},"modified":"2026-04-23T15:33:52","modified_gmt":"2026-04-23T12:33:52","slug":"kurkkaus-vaihdevuosien-historiaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/kurkkaus-vaihdevuosien-historiaan\/","title":{"rendered":"Kurkkaus vaihdevuosien historiaan"},"content":{"rendered":"\n

Vuonna 1944 nimimerkki \u201dHierojatar\u201d tiedusteli seuraavaa Terveydenhoitolehden<\/em> Kysymyksi\u00e4 ja vastauksia-palstalla:  <\/p>\n\n\n\n

Ik\u00e4ni on 48 vuotta. Olen herkk\u00e4 hikoilemaan, usein hikoilen \u00f6isinkin. Hikoilua on ollut viime kes\u00e4st\u00e4 saakka. P\u00e4\u00e4t\u00e4ni s\u00e4rkee varsinkin aamulla her\u00e4tty\u00e4. Olen kovin hermostunut, itken usein monta tuntia yht\u00e4 mittaa. Kuukautiseni ovat olleet poissa viisi kuukautta, siihen saakka olivat s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliset. Voisitteko neuvoa minulle jotakin parannuskeinoa?<\/p>\n\n\n\n

Ja sai l\u00e4\u00e4k\u00e4rilt\u00e4 seuraavanlaisen vastauksen:<\/p>\n\n\n\n

Kertomanne vaivat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olevan ns. klimakteriumin eli ehtymiskauden oireita ja johtuvat siis munasarjojen sis\u00e4eritystoiminnan lakkaamisesta. Teid\u00e4n on nautittava jotakin munasarjojen hormonivalmistetta, esim. Oestilben forte tabletteja, tabletti kahdesti p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Sill\u00e4 vaivat h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t tai ainakin lieventyv\u00e4t.[1]<\/a><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 kysymys- ja vastauspalstan keskustelu on kiinnostava, koska se raottaa ovea vaihdevuosien l\u00e4\u00e4ketieteelliseen historiaan. Vaikka nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n paljon keskustelua siit\u00e4, miten vaihdevuosioireita ei aina tunnisteta terveydenhuollossa, vaihdevuodet oireineen ovat kuitenkin olleet l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4 tunnettuja jo pitk\u00e4\u00e4n. Varsinainen vaihdevuosien medikalisoituminen eli niiden muuttuminen normaaliin el\u00e4m\u00e4nkulkuun kuuluvasta ilmi\u00f6st\u00e4 l\u00e4\u00e4ketieteelliseksi ongelmaksi k\u00e4ynnistyi 1700\u20131800-luvun vaihteessa. Kiinnostavaa kyll\u00e4, \u201dvaihdevuosien\u201d kaltaista k\u00e4sitett\u00e4 ei l\u00f6ydy muiden kuin l\u00e4nsimaisen kulttuurin terveys- tai l\u00e4\u00e4ketieteellisest\u00e4 perinteest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Vaihdevuodet nimettiin ja m\u00e4\u00e4riteltiin l\u00e4\u00e4ketieteellisesti vasta 1800\u2011luvun alussa Ranskassa uuden termin menopaussi<\/em> (m\u00e9nopause<\/em>) my\u00f6t\u00e4. Kreikan kielen kuukautta ja pys\u00e4htymist\u00e4 tarkoittavista sanoista rakennetulla termill\u00e4 kuvattiin kirjaimellisesti kuukautisten loppumista. Aiempina vuosisatoina k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oli ollut abstraktimpi ja vertauskuvallisempi termi klimakterium<\/em>. Se juontui kreikan kielen tikapuiden askelmia tarkoittavasta sanasta ja sill\u00e4 oli viitattu yleisesti el\u00e4m\u00e4n kriittisiin k\u00e4\u00e4nnekohtiin, my\u00f6s miesten kohdalla. 1800-luvulta l\u00e4htien klimakteriumin merkitys kuitenkin tarkentui k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4\u00e4n koko sen ajanjakson, jolloin naisten munasarjojen toiminta heikkenee ja sammuu, kun taas menopaussi spesifimmin viittasi viimeisiin oman hormonitoiminnan aiheuttamiin kuukautisvuotoihin.<\/p>\n\n\n\n

Suomessa klimakteriumille on menneisyydess\u00e4 pyritty l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n erilaisia suomenkielisi\u00e4 vastineita: 1800-luvun lopulla ryhdyttiin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ruotsin \u201dylimenovuosista\u201d (\u00f6verg\u00e5ngs\u00e5ldern) k\u00e4\u00e4nnetty\u00e4 k\u00e4sitett\u00e4 vaihdevuodet<\/em>, mutta 1980-luvulle asti k\u00e4sitteell\u00e4 voitiin viitata my\u00f6s muihin, valtioiden, kansakuntien ja yritysten kriittisiin murroskausiin. Suomalainen L\u00e4\u00e4k\u00e4riseura Duodecim yritti ottaa 1900-luvun alkuvuosikymmenin\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n k\u00e4sitteen ehtymisik\u00e4<\/em>, mutta se sai osakseen kritiikki\u00e4 naisten halventamisesta, sill\u00e4 termill\u00e4 viitattiin my\u00f6s lehmiin, jotka olivat tulleet umpeen. Arkikieless\u00e4 vaihdevuosista ja varsinkin niiden oireisiin kuuluvista kuumista aalloista saatettiin puhua my\u00f6s mummokuumena<\/em>, mik\u00e4 kertoo omaa tarinaansa vaihdevuosille naureskelusta vanhenemisen merkkin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

1800\u2011luvun l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4 vaihdevuodet n\u00e4htiin p\u00e4\u00e4asiassa hoitoa edellytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 sairautena, jolloin lis\u00e4\u00e4ntymiselimist\u00f6ss\u00e4 tapahtuvien muutosten kuviteltiin asettavan naiset alttiimmiksi hermostoa vaivaaville sairauksille ja jopa hulluudelle. Tulkinta vaihdevuosista sairautena vaikutti pitk\u00e4lle 1900\u2011luvulle ja heijastui my\u00f6s hoitojen kehitt\u00e4miseen ja kaupallistamiseen, miss\u00e4 keskeinen merkitys oli sukupuolihormonien l\u00f6yt\u00e4misell\u00e4. Ensiaskeleet otettiin 1890-luvulla, kun yhdysvaltalainen Merck & Company alkoi teollisesti valmistaa nautojen kuivatuista ja jauhetuista munasarjoista Ovariin<\/em>-nimist\u00e4 tuotetta vaihdevuosioireiden, kuten kuumien aaltojen ja ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisten kuukautisten, hoitoon. Estrogeeni eli naissukuhormoni l\u00f6ydettiin ja eristettiin kuitenkin vasta 1920-luvun vaihteessa, ja siihen perustuvien hormonihoitojen kaupallinen tuotanto k\u00e4ynnistyi 1930-luvun alussa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva1. Suomessa myytiin Folliculin-nimell\u00e4 injektoitavaa munasarjojen follikkelien tuottamaa naishormonia ampulleissa 1930\u20131940-luvuilla. Kuva: Turun kaupunginmuseo, Finna.fi.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Todenn\u00e4k\u00f6isesti t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 my\u00f6s Suomessa nimenomaan 1930\u20131940-luvuilla yleis\u00f6\u00e4 alettiin valistaa vaihdevuosista populaaril\u00e4\u00e4ketieteellisiss\u00e4 julkaisuissa, kuten Terveydenhoitolehti<\/em> ja Terveys: terveytt\u00e4 koteihin<\/em>. Niin kuin alun lainauksesta k\u00e4y ilmi, naiset itse eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 viel\u00e4 tuohon aikaan osanneet yhdist\u00e4\u00e4 oireitaan vaihdevuosiin, sill\u00e4 kuukautisiin ja suvunjatkamiseen liittyv\u00e4n salailun ja h\u00e4pe\u00e4n takia aiheesta ei keskusteltu. Kysymys- ja vastauspalstoilla l\u00e4\u00e4k\u00e4rit kuitenkin osasivat tunnistaa vaihdevuosioireita ja nyt he my\u00f6s pystyiv\u00e4t suosittelemaan niihin tehokasta hoitoa, tuon ajan termein \u201dmunasarjavalmisteita\u201d joko tablettien, voiteiden tai ruiskeiden muodossa. Esimerkiksi vuoden 1937 Terveys: terveytt\u00e4 koteihin<\/em> -lehdess\u00e4 kerrottiin tapauksesta, ”jossa nainen ehtymisi\u00e4n tuskissa oli niin suunnillaan, ett\u00e4 tahtoi vain kieritell\u00e4 lattialla. Munasarjatabletteja nauttimalla h\u00e4n p\u00e4\u00e4si tykk\u00e4n\u00e4\u00e4n ja nopeasti suunnilleen tasapainoiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n”.[2]<\/a><\/p>\n\n\n\n

Toisinaan n\u00e4ytti kuitenkin silt\u00e4, ett\u00e4 tietyn ik\u00e4isten naisten vaivat, joille ei l\u00f6ytynyt muuta sopivaa l\u00e4\u00e4ketieteellist\u00e4 selityst\u00e4, saatettiin niputtaa melko heppoisin perustein osaksi vaihdevuosioireiden laajaa kirjoa. N\u00e4in k\u00e4vi esimerkiksi tapauksessa, jossa 43-vuotias naishenkil\u00f6 pyysi Terveys: terveytt\u00e4 koteihin<\/em> -lehden kysymys- ja vastauspalstalla vuonna 1943 neuvoja syyhy\u00e4viin korviin, joissa ei korval\u00e4\u00e4k\u00e4rin mukaan ollut mit\u00e4\u00e4n vikaa. Vastauksessa syyksi ep\u00e4iltiin vaihdevuosia ja suositeltiin kokeilemaan munasarjatabletteja. Kriittisi\u00e4 \u00e4\u00e4ni\u00e4 vaihdevuosien liiallista l\u00e4\u00e4ketieteellist\u00e4mist\u00e4 vastaan alkoikin esiinty\u00e4 jo 1800-luvun j\u00e4lkipuolella, mit\u00e4 tuohon aikaan todenn\u00e4k\u00f6isesti provosoi etenkin vaihdevuosien kytkeminen mielisairauksiin. L\u00e4\u00e4k\u00e4rikoulutuksen avautuessa naisille n\u00e4m\u00e4 alkoivat korostaa vaihdevuosia p\u00e4\u00e4osin luonnollisena el\u00e4m\u00e4nvaiheena, joka ei vaatinut erityishoitoa.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4kemys vaihdevuosista normaalina vanhenemiseen liittyv\u00e4n\u00e4 biologisena ilmi\u00f6n\u00e4 on saanut tukea my\u00f6hemmist\u00e4 tutkimustuloksista, joiden mukaan vaihdevuosien hormonihoito kasvattaa muun muassa sy\u00f6p\u00e4- ja veritulppariski\u00e4. Ensimm\u00e4iset n\u00e4ist\u00e4 tutkimuksista ajoittuvat jo 1970-luvulle ja viimeisimm\u00e4t 2000-luvun alkuun. Nykytiet\u00e4myksen mukaan hoidon hy\u00f6dyt ovat kuitenkin usein riskej\u00e4 suuremmat. Riski riippuu hoidon kestosta, aloitusajankohdasta ja siit\u00e4, otetaanko hormonikorvaushoito suun vai ihon kautta. Useimmat vaihdevuosi-ik\u00e4iset naiset oletettavasti kuitenkin jakavat Terveydenhoitolehden<\/em> kysymys- ja vastauspalstalle vuonna 1934 kirjoittaneen nimimerkki \u201dKlimakin\u201d ongelman:<\/p>\n\n\n\n

Voisiko mahdollisesti rajoittaa tai tykk\u00e4n\u00e4\u00e4n ehk\u00e4ist\u00e4 vaihdevuosina tapahtuvaa takaliston ja varsinkin vatsan lihomista ja pullistumista?[3]<\/a><\/p>\n\n\n\n

Vastauksessa ei valitettavasti uskottu l\u00e4\u00e4kehoidolla olevan t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa toivottua tulosta ja kysyj\u00e4\u00e4 neuvottiinkin l\u00e4hinn\u00e4 vain v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n herkuttelua ja lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n liikuntaa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Suvi Rytty<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on terveyshistoriaan erikoistunut historiantutkija, jolle kuumat aallot ovat nyky\u00e4\u00e4n arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Finska L\u00e4kares\u00e4llskapets Handlingar 11\/1928, 979.<\/a><\/p>\n\n\n\n

Terveydenhoitolehti 2\/1934; 2\/1944.<\/p>\n\n\n\n

Terveys: Terveytt\u00e4 koteihin 1\/1937; 5\/1943.<\/p>\n\n\n\n

Downham Moore, Alison M. The French Invention of Menopause and the Medicalisation of Women’s Ageing: A History<\/em> (Oxford, 2022; online edn, Oxford Academic, 20 Oct. 2022), https:\/\/doi.org\/10.1093\/oso\/9780192842916.001.0001<\/a><\/p>\n\n\n\n

Jalava, Marja. Vaihdevuodet. Teoksessa Marjo Kaartinen & Hannu Salmi (toim.), Keski-ik\u00e4: Kulttuurihistoria. Helsinki: SKS, 2022.<\/p>\n\n\n\n

Kohn GE, Rodriguez KM, Hotaling J, Pastuszak AW. The History of Estrogen Therapy. Sex Med Rev. 2019 Jul;7(3):416-421. doi: 10.1016\/j.sxmr.2019.03.006. Epub 2019 May 27.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

[1]<\/a> \u201dKysymyksi\u00e4 ja vastauksia,\u201d Terveydenhoitolehti 2\/1944, 59.<\/p>\n\n\n\n

[2]<\/a> Ensio Kurki-Suonio, Naisen ehtymisi\u00e4n ilmi\u00f6ist\u00e4, Terveys: terveytt\u00e4 koteihin 1\/1937<\/a>, 7.<\/p>\n\n\n\n

[3]<\/a> \u201dKysymyksi\u00e4 ja vastauksia,\u201d Terveydenhoitolehti 2\/1934, 45<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vuonna 1944 nimimerkki \u201dHierojatar\u201d tiedusteli seuraavaa Terveydenhoitolehden Kysymyksi\u00e4 ja vastauksia-palstalla:   Ik\u00e4ni on 48 vuotta. Olen herkk\u00e4 hikoilemaan, usein hikoilen \u00f6isinkin. Hikoilua on ollut viime kes\u00e4st\u00e4 saakka. P\u00e4\u00e4t\u00e4ni s\u00e4rkee varsinkin aamulla her\u00e4tty\u00e4. Olen kovin hermostunut, itken usein monta tuntia yht\u00e4 mittaa. Kuukautiseni ovat olleet poissa viisi kuukautta, siihen saakka olivat s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliset. Voisitteko neuvoa minulle jotakin […]<\/p>\n","protected":false},"author":3161,"featured_media":9428,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[258,63,388],"tags":[458,923,779,1137],"class_list":{"0":"post-9426","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ilmiot","8":"category-nakokulmia","9":"category-tutkimusaineistot","10":"tag-1800-luku","11":"tag-1900-luku","12":"tag-laaketieteen-historia","13":"tag-terveyshistoria","14":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9426","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3161"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9426"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9426\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9431,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9426\/revisions\/9431"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9428"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9426"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9426"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9426"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}