{"id":9461,"date":"2026-06-08T11:14:16","date_gmt":"2026-06-08T08:14:16","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=9461"},"modified":"2026-06-08T11:14:17","modified_gmt":"2026-06-08T08:14:17","slug":"kirkon-parlamentti-tayttaa-150-vuotta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/kirkon-parlamentti-tayttaa-150-vuotta\/","title":{"rendered":"Kirkon parlamentti t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 150 vuotta"},"content":{"rendered":"
\n
\"\"
Turun silhuettia 1876. Kuva: J. Reinberg \/ Turun kaupunginmuseo.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Turku on ollut koko pitk\u00e4n historiansa ajan Suomen kirkollinen keskus. Turussa sijaitsee edelleen arkkipiispan kanslia ja kaupunki on merkitt\u00e4v\u00e4 evankelis-luterilaisen kirkon vallan ja kulttuurin keskittym\u00e4. Turussa kokoontuu my\u00f6s kirkon ylin p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4 elin kirkolliskokous, jonka ensimm\u00e4isest\u00e4 istunnosta tulee kes\u00e4kuussa 2026 kuluneeksi 150 vuotta. T\u00e4t\u00e4 merkkipaalua kirkko juhlisti jo toukokuun alussa.<\/p>\n\n\n\n

Kirkon parlamentiksikin toisinaan tituleerattu kirkolliskokous aloitti ensimm\u00e4isen istuntonsa kes\u00e4kuun 1. p\u00e4iv\u00e4 vuonna 1876. Kokoontumisen taustalla oli pitk\u00e4\u00e4n jatkunut pyrkimys saada evankelis-luterilaiselle kirkolle oikeus p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 kollegiaalisesti omista asioistaan. T\u00e4t\u00e4 varten luotiin poliittinen elin, joka teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on esimerkiksi antaa ehdotuksensa esityksiksi kirkkolain uudistamisesta, m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 kirkon sis\u00e4isest\u00e4 kurinpidosta sek\u00e4 linjata kirkon hallinnosta ja taloudesta.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen kirkolliskokous kokousti Turussa koko kes\u00e4kuun 1876. Kokousp\u00e4iv\u00e4t olivat tiiviit\u00e4, sill\u00e4 yleisistuntojen lis\u00e4ksi kokouksen edustajat ty\u00f6skenteliv\u00e4t my\u00f6s useissa eri valiokunnissa, kuten t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Kokouksen asialistalla oli esimerkiksi uskonnon opetukseen, pappien toimivaltaan ja ty\u00f6h\u00f6n sek\u00e4 kirkkokuriin liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4. Aikaa k\u00e4ytettiin my\u00f6s hallinnollisiin sek\u00e4 kirkolliskokouksen toimintaan liittyviin kysymyksiin. My\u00f6s virsikirjauudistuksesta ja Katekismuksen uudistamisesta k\u00e4ytiin keskustelua.<\/p>\n\n\n\n

Kirkolliskokous oli alusta asti kollegiaalinen elin, jossa oli edustettuina sek\u00e4 hengellinen ett\u00e4 maallinen valta. Ensimm\u00e4isen kokouksessa edustajia oli yhteens\u00e4 84, joista paikalle p\u00e4\u00e4si kokouksen aikana 83 edustajaa (yksi ei ehtinyt paikalle kelirikkojen vuoksi). Kokousedustajista 75 valittiin vaaleilla ja heist\u00e4 enemmist\u00f6 oli maallikoita. Lis\u00e4ksi edustettuina oli suuriruhtinaskunnan silloisten kolmen hovioikeuden edustajat sek\u00e4 Aleksanterin yliopiston ja senaatin edustajat. Kokouksen puheenjohtajana toimi arkkipiispa ja varapuheenjohtajina Porvoon ja Kuopion piispat.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Kokoukseen osallistujat saapuivat Turkuun ymp\u00e4ri Suomea. Kartta: Topi Artukka.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Kokouksen osallistujista useat olivat aktiivisia yhteiskunnallisia vaikuttajia, joilla oli jo kokemusta etenkin s\u00e4\u00e4tyvaltiop\u00e4ivill\u00e4 toimimisesta. Tunnettuja poliittisia figuureja olivat esimerkiksi Agathon Meurman ja Georg Forssman, joka my\u00f6hemmin virallisti nimekseen Yrj\u00f6-Sakari Yrj\u00f6-Koskinen. Edustajien joukossa oli my\u00f6s useita yliopiston professoreita, kuten Otto Hjelt, josta tuli my\u00f6hemmin Suomen viides arkkiatri. Naisia kokousedustajien joukossa ei ollut, sill\u00e4 virallinen poliittinen toiminta oli varattu miehille.<\/p>\n\n\n\n

J\u00e4lkipolville tunnetuin edustaja oli varmasti Elias L\u00f6nnrot. Kokouksessa oli l\u00e4sn\u00e4 my\u00f6s muita kirjallisia henkil\u00f6it\u00e4, kuten suosittu kirjailija Pietari P\u00e4iv\u00e4rinta sek\u00e4 Suomen ensimm\u00e4isiin tietokirjailijoihin kuulunut Antero Warelius. Moni edustaja oli tavalla tai toisella kirjallisesti meritoitunut, vaikka kaikki julkaisseet kaunokirjallisuutta. Esimerkiksi rusthollari Edvin Avellan k\u00e4\u00e4nsi Friedrich von Schillerin tuotantoa. Kaunokirjallisten roolien lis\u00e4ksi monella oli my\u00f6s taustaa ja tulevaisuutta suomalaisuusliikkeess\u00e4 esimerkiksi toimittajina.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Arkkipiispa Bergenheim 1870-luvun alussa. Kuva: Atelier Aune \/ Museovirasto.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Kokous j\u00e4rjestettiin vanhalla Akatemiatalolla, jonka juhlasalista k\u00e4ytettiin my\u00f6s nimityst\u00e4 lyseon juhlasali. Tilaisuuden k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nj\u00e4rjestelyist\u00e4 vastasi kanslia, jota johti sihteeri. Apunaan h\u00e4nell\u00e4 oli pikakirjoittajia ja tulkki. Kokouksessa k\u00e4ytettiin rinnakkain suomea ja ruotsia, eiv\u00e4tk\u00e4 kaikki osallistujat osanneet sujuvasti molempia kieli\u00e4. Viidest\u00e4 pikakirjoittajasta kahdesta, August Johan Fabritiuksesta ja Emil Almbergista, tuli my\u00f6hemmin suomalaisen stenografian pioneereja, mihin kirkolliskokouksella oli varmasti oma vaikutuksensa.<\/p>\n\n\n\n

Kokousosallistujat viettiv\u00e4t Turussa koko kuukauden. Suurin osa heist\u00e4 y\u00f6pyi erilaisissa vuokra-asunnoissa tai -huoneissa, ja vain harva majoittautui hotelliin tai majataloon. Kirkko maksoi heille p\u00e4iv\u00e4rahat, joilla oli tarkoitus kattaa majoitus ja muut kokouksen aiheuttamat ylim\u00e4\u00e4r\u00e4iset menot. Kokousedustajien vapaa-ajan vietosta ei tunneta mainintoja, mutta todenn\u00e4k\u00f6isesti he viettiv\u00e4t aikaansa kyl\u00e4ilyn, ulkoilun ja seurustelun merkeiss\u00e4. Turussa huvittelusesonki oli kev\u00e4\u00e4n osalta jo p\u00e4\u00e4ttynyt, mutta joitain konsertteja j\u00e4rjestettiin edelleen ja esimerkiksi kes\u00e4ravintolat olivat avanneet ovensa.<\/p>\n\n\n\n

Yleens\u00e4 isojen kokousten ja tapahtumien yhteydess\u00e4 j\u00e4rjestettiin tanssiaiset 1800-luvulla, mutta kirkolliskokouksen kohdalla valssiaskelia ei otettu. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n kaupungin vastaanottoa ei j\u00e4rjestetty. Sen sijaan arkkipiispa Edvard Bergenheim tarjosi kokousedustajille illallisen, mihin edustajat vastasivat kiitosillallisella Turun teatteritalon l\u00e4mpi\u00f6n ravintolassa Teaterfoyernissa (my\u00f6h. Foijassa). Tilaisuudessa nautittiin juhlaillallinen ja pidettiin maljapuheita arkkipiispan ja muiden kokouksen j\u00e4rjest\u00e4jien hyv\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

Turun vuoden 1876 kirkolliskokous aloitti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n, jossa kirkon ylimm\u00e4t p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t kokoontuivat Turkuun ensin viiden ja sitten kolmen vuoden v\u00e4lein ratkomaan evankelis-luterilaisen kirkon keskeisimpi\u00e4 kysymyksi\u00e4. Samalla vahvistui Turun rooli Suomen kirkollisena keskuksena my\u00f6s modernilla ajalla.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Topi Artukka<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on Suomen historian tutkijatohtori<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kirkolliskokous 150 vuotta<\/a><\/blockquote>