{"id":9476,"date":"2026-09-01T12:58:39","date_gmt":"2026-09-01T09:58:39","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=9476"},"modified":"2026-09-01T12:58:39","modified_gmt":"2026-09-01T09:58:39","slug":"ajan-virrassa-suomen-historia-2026","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/ajan-virrassa-suomen-historia-2026\/","title":{"rendered":"Ajan virrassa: Suomen historia 2026"},"content":{"rendered":"\n

Suomen historian oppiaine j\u00e4rjesti 27. elokuuta toista kertaa Feeniks-seminaarin. Siin\u00e4 miss\u00e4 edellisell\u00e4 kerralla juhlittiin oppiaineen 100-vuotista taivalta, keskittyi t\u00e4m\u00e4nkertainen seminaari pohtimaan historiantutkimuksen nykytilaa, sek\u00e4 sen monimuotoisuutta, tulkinnallisuutta ja h\u00e4ilyvyytt\u00e4. Samalla Feeniks-seminaari toimi tapana juhlia professori Kirsi Vainio-Korhosen pitk\u00e4\u00e4 uraa Turun yliopistossa. Suomen historian opinnot Vainio-Korhonen aloitti vuonna 1978 ja siirtyi hoitamaan oppiaineen professorin virkaa tammikuussa 2003. Takana on siis l\u00e4hes 50 vuotta mukana oloa oppiaineessa ja yli 20 vuotta ty\u00f6ntekoa oppiaineen professorina. T\u00e4n\u00e4\u00e4n, syyskuun ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, professori Vainio-Korhonen j\u00e4\u00e4 el\u00e4kkeelle pitk\u00e4n ja ansiokkaan uransa j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n

Seminaarin ohjelma koostui kahdesta keynote-esitelm\u00e4st\u00e4 ja paneelikeskustelusta. Seminaarin sis\u00e4ll\u00f6n ei ollut tarkoitus keskitty\u00e4 muistelemaan Vainio-Korhosen tutkijanuraa, mutta h\u00e4nen tutkimustematiikkansa ja perint\u00f6ns\u00e4 olivat l\u00e4sn\u00e4 kaikissa puheenvuoroissa. Esitelmiss\u00e4 korostui erityisesti se, miten tutkijat voivat tuoda menneisyyden ihmisten \u00e4\u00e4nen esille arkistoaineistojen avulla, ja kuinka n\u00e4iden \u00e4\u00e4nten l\u00f6yt\u00e4minen on toisinaan vaikeaa ja vaatii tarkkaa ja m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoista ty\u00f6t\u00e4. T\u00e4llainen arkistojen hiljaisuuksien, varsinkin naisten \u00e4\u00e4nen, esilletuominen on ollut Vainio-Korhosen uran keskeisi\u00e4 saavutuksia.<\/p>\n\n\n\n

Seminaarin avasi Suomen historian professori Charlotta Wolff toteamalla, ett\u00e4 sen tematiikka liittyy tutkimuksen monimuotoisuuden lis\u00e4ksi siihen, miten historiantutkimus el\u00e4\u00e4 ajassa tutkimusta tekevien tutkijoiden mukana. Seminaarissa katsottiin my\u00f6s historiantutkimuksen tulevaisuuteen. Tulevaisuuden katsetta Wolff korosti my\u00f6s sill\u00e4, ett\u00e4 oppiaineessa j\u00e4rjestettiin v\u00e4it\u00f6stilaisuus heti seminaaria seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, kun v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Heli Teittisen v\u00e4it\u00f6skirja<\/a> tarkastettiin 28. elokuuta.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Charlotta Wolff avaamassa Feeniks-seminaarin. Kuva: Mikko Saira.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Ensimm\u00e4isen keynote-esitelm\u00e4n piti \u00c5bo Akademin Pohjoismaiden historian vanhempi yliopistonlehtori Ann-Catrin \u00d6stman. H\u00e4n pohti Suomen historian 1800-luvun alun tutkimusta ja arkistojen \u00e4\u00e4nt\u00e4, sek\u00e4 miten arkistoista l\u00f6ytyv\u00e4t \u00e4\u00e4net voivat her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kriittisen kysymyksen siit\u00e4, oliko Suomi 1800-luvun alussa moderni vai ei. Keskeisen\u00e4 esimerkkin\u00e4 \u00d6stman k\u00e4ytti irtolaisuudesta kertovia l\u00e4hteit\u00e4, jotka kuvaavat sellaista ihmisten liikkumiseen kohdistuvaa kontrollia, ett\u00e4 sit\u00e4 on vaikeaa pit\u00e4\u00e4 modernin yhteiskunnan piirteen\u00e4. Irtolaisuus saattoi olla jopa esteen\u00e4 sille, ett\u00e4 pappi my\u00f6nsi luvan menn\u00e4 naimisiin. Toisaalta \u00d6stmanin mukaan papeilla oli my\u00f6s muita viranomaisia suopeampi suhtautuminen ihmisiin, joita ep\u00e4iltiin irtolaisuudesta. Irtolaisuus sopikin ilmi\u00f6n\u00e4 seminaarin teemaan loistavasti, sill\u00e4 se k\u00e4sitteli sellaisia sosiaalihistoriallisia kysymyksi\u00e4, joita Kirsi Vainio-Korhonen on tutkimuksissaan k\u00e4sitellyt. Irtolaisuus on pitk\u00e4ik\u00e4inen ilmi\u00f6, joka osoittaa esimerkiksi k\u00e4sitteen \u2019moderni\u2019 h\u00e4ilyvyyden ja monimuotoisuuden; Irtolaisuutta on kontrolloitu keskiajalta l\u00e4htien ja ilmi\u00f6n\u00e4 se usein miellet\u00e4\u00e4n ep\u00e4moderniksi, vaikka irtolaislaki<\/a> oli Suomessa voimassa aina vuoteen 1986 saakka.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Ann-Catrin \u00d6stman pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4 keynote-esitelm\u00e4\u00e4ns\u00e4. Kuva: Mikko Saira.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Seminaarin toisen keynote-esitelm\u00e4n piti Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Anu Lahtinen. H\u00e4n aloitti esitelm\u00e4ns\u00e4 kertomalla, ett\u00e4 oli aamulla valmistellut esitelm\u00e4n Power Point -dioja matkustaessaan junalla Turkuun, ottanut ravintolak\u00e4rryst\u00e4 itselleen teet\u00e4, joka oli h\u00e4nen ep\u00e4onnekseen kaatunut tietokoneensa p\u00e4\u00e4lle, eik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 luonnollisesti ollut dioista varmuuskopioita. Siksi esitelm\u00e4n visuaalinen ilme jouduttiin improvisoimaan erilaisten verkkosivujen avulla. Itselleni t\u00e4m\u00e4 toi mieleen, miten oma aikamme on digitaalisuuksineen h\u00e4ilyv\u00e4\u00e4 ja katoavaista. Itse keynote-esitelm\u00e4 liittyi vahvasti Kirsi Vainio-Korhosen tutkimusperint\u00f6\u00f6n, sill\u00e4 Lahtinen esitteli, kuinka naisten \u00e4\u00e4ni on usein vaikeaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 arkistoista, sill\u00e4 naisten itsens\u00e4 tuottamat tai heit\u00e4 koskevat l\u00e4hteet on usein arkistoluetteloissa laitettu kategorian \u201dsekalaisia\u201d tai \u201dmuut asiakirjat\u201d alle. Lahtinen korosti, ett\u00e4 kyse on 1800-luvun miesvaltaisesta perinn\u00f6st\u00e4, sill\u00e4 moderni arkistolaitos syntyi tuolloin. T\u00e4m\u00e4n vuoksi tutkijan on valitettavan usein l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 mies, esimerkiksi is\u00e4 tai aviomies, joka antaa johtolankoja naisen tutkimiseen. Lahtinen p\u00e4\u00e4tti esitelm\u00e4ns\u00e4 metaforisesti esittelem\u00e4ll\u00e4 kaksi muotokuvaa Vendela Skytte -nimisest\u00e4 aatelisnaisesta, joka eli 1600-luvulla. Ensimm\u00e4inen kuva oli 1800-luvulla tehty mustavalkoinen piirros Vendelasta ja toinen kuva 1600-luvulla h\u00e4nest\u00e4 tehty maalaus. Samalla Lahtinen esitti, ett\u00e4 meid\u00e4n tutkijoina tulee taistella 1800-luvun mustavalkoista perint\u00f6\u00e4 vastaan ja tuoda esille historiassa todellisuudessa esiintynytt\u00e4 monitahoisuutta ja v\u00e4ri\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Keynote-esitelmien j\u00e4lkeen luentosalissa virisi vilkas keskustelu, jonka aikana Kirsi Vainio-Korhonen nosti esille kysymyksen tulevaisuuden tutkimuksesta ja digitalisaatiosta. Ann-Catrin \u00d6stman toi digitaalisuuteen ja tehokuuteen liittyen esille erinomaisen kysymyksen, jota j\u00e4\u00e4tiin moneen otteeseen toistelemaan luentosalissa: Mihin meill\u00e4 on kiire? \u00d6stman lis\u00e4si, ett\u00e4 usein hyv\u00e4 tutkimus vaatii paitsi aikaa ja ahkeruutta my\u00f6s virheiden tekemist\u00e4 ja sen j\u00e4lkeen et\u00e4isyyden ottamista tutkimusaiheesta ja -aineistosta. Usein tutkimuksessa tulee tehty\u00e4 oleellisimmat oivallukset, kun ensin tutkija on k\u00e4ynyt erilaisilla sivupoluilla ja tehnyt ehk\u00e4 virheellisi\u00e4 tulkintoja, ja pienen et\u00e4isyyden ottamisen j\u00e4lkeen palaa tutkimuksensa \u00e4\u00e4relle. Anu Lahtinen oli \u00d6stmanin kanssa samaa mielt\u00e4 ja otti esille Helsingin Sanomissa 13.7. julkaistun Jukka Aalhon kolumnin Odotat turhaan teko\u00e4lyn tuomaa luovaa tuhoa<\/em><\/a>, jossa Aalho kuvasi luovan ty\u00f6n tekemisen ja kirjoittamisen parhaimmaksi mahdolliseksi tavaksi v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 dystooppinen kuva teko\u00e4lyn hallitsemasta tulevaisuudesta. Lahtinen summasi keskustelun toteamalla, ett\u00e4 digitaalisuus on hyv\u00e4 renki (tai piika!), mutta huono is\u00e4nt\u00e4 (tai em\u00e4nt\u00e4). Meid\u00e4n tutkijoina on s\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4 luova tapamme kirjoittaa ja muistaa kysy\u00e4 itselt\u00e4mme: Mihin meill\u00e4 on kiire?<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Ann-Catrin \u00d6stman, Anu Lahtinen ja Charlotta Wolff keynote-esitelmien j\u00e4lkeisess\u00e4 keskustelussa. Kuva: Mikko Saira.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n
\n
\"\"
Kirsi Vainio-Korhonen oppiaineen pallomeress\u00e4 vuonna 2015. Kuva: Jarkko Keskinen<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Vilkkaan keskustelun my\u00f6t\u00e4 seminaariv\u00e4ki siirtyi kahvitauolle, jota seurasi paneelikeskustelu. Paneelia johti Aalto-yliopiston arkkitehtuurin historian apulaisprofessori Panu Savolainen, ja paneelissa keskustelemassa olivat \u00c5bo Akademin Pohjoismaiden historian professori Johanna Ilmakunnas, Turun yliopistosta Suomen historian tutkijatohtorit Topi Artukka ja Noora Viljamaa, sek\u00e4 Suomen historian maisteriopiskelija Saana Vaissalo. Paneelin kokoonpanossa n\u00e4kyi Kirsi Vainio-Korhosen ty\u00f6n tulosta, sill\u00e4 Vainio-Korhonen oli ollut Savolaisen, Artukan ja Viljamaan v\u00e4it\u00f6skirjojen ohjaaja, Ilmakunnaksen v\u00e4it\u00f6skirjan esitarkastaja, ja Vaissalo on ollut mukana Vainio-Korhosen kursseilla ja avustajana tutkimushankkeissa. Jokainen heist\u00e4 my\u00f6s pohti omaa suhdettaan Vainio-Korhoseen ja h\u00e4nen tutkimukseensa, ja kaikissa puheenvuoroissa tuotiin esille, kuinka Kirsi on omann\u00e4k\u00f6isell\u00e4\u00e4n tutkimuksellaan ollut valtava inspiraation l\u00e4hde ja innostanut kysym\u00e4\u00e4n menneisyydelt\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 kysymyksi\u00e4. Toisaalta Kirsist\u00e4 tuotiin esille h\u00e4nen tapansa olla kannustava kanssaty\u00f6ntekij\u00e4, ja Ilmakunnas totesi, ett\u00e4 Vainio-Korhonen on opettanut ja inspiroinut siin\u00e4, kuinka tutkimusta tehd\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 kollegoiden kanssa. Panu Savolainen halusi korostaa Kirsi\u00e4 positiivisena ja iloisena ihmisen\u00e4, joka saattoi innostua my\u00f6s hieman erikoisemmista ideoista, kuten pienen pallomeren hankkimisesta oppiaineelle 2010-luvun alkupuolella.<\/p>\n\n\n\n

Paneelissa k\u00e4siteltiin monenkirjavia kysymyksi\u00e4, kuten \u201dMik\u00e4 on Suomi?\u201d tai \u201dMik\u00e4 on kansalliskielten tulevaisuus Suomessa ja miten ne suhteutuvat akateemisen maailman julkaisupaineisiin?\u201d Lis\u00e4ksi paneelissa tuotiin esille, miten esimerkiksi Suomi on k\u00e4sitteen\u00e4 toisaalta selke\u00e4, mutta toisaalta l\u00f6yh\u00e4 ja h\u00e4ilyv\u00e4inen. Esimerkiksi Saana Vaissalo totesi Suomen olevan k\u00e4site, jonka historiallisuus on t\u00e4ysin rakennettu menneisyyden aineiston avulla. H\u00e4ilyvyyden suhteen oivaltavan n\u00e4kemyksen esitti Topi Artukka, joka pohdittuaan suomen ja ruotsin kielten merkityst\u00e4 h\u00e4nelle itselleen historioitsijana ei oikeastaan osaa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4, mik\u00e4 Suomi on. Paneelin osanottajat korostivat, ett\u00e4 nykyinen k\u00e4sitys Suomesta on tietoisesti rakennettu konstruktio, jota tulee purkaa ja analysoida. Kansalliskielten ja julkaisemisen suhteen korostettiin sit\u00e4, ett\u00e4 Suomessa julkaistaan historiantutkimusta onneksi paljon suomeksi ja ruotsiksi, eik\u00e4 paine julkaista englanniksi ole muuhun Eurooppaan verrattuna kovin voimakas. Yleis\u00f6st\u00e4 Charlotta Wolff kommentoi hieman karrikoiden, ett\u00e4 tieteellisest\u00e4 ruotsinkielisest\u00e4 julkaisemisesta vastaa Suomi, sill\u00e4 Ruotsissa julkaistaan Suomea enemm\u00e4n englanninkielist\u00e4 tutkimusta historian alalla. Kansalliskielten roolista nousi vilkas keskustelu, jossa lomassa pohdittiin muiden eurooppalaisten kielten asemaa tutkimuskent\u00e4ll\u00e4 sek\u00e4 historioitsijoiden vallank\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Paneeliin osallistuivat Noora Viljamaa, Saana Vaissalo, Topi Artukka ja Johanna Ilmakunnas. Paneelia johti Panu Savolainen. Kuva: Mikko Saira.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Panu Savolainen kysyi lopuksi panelisteilta, ett\u00e4 mihin tai milloin Suomi loppuu. Vastauksissa korostui liev\u00e4 h\u00e4mmennys siit\u00e4, kannattaako historioitsijan liikaa uhrata aikaa t\u00e4llaisille pohdinnoille, mutta esimerkiksi Noora Viljamaa nosti ilmastokriisin mahdollisena loppuna Suomelle. Panelistit my\u00f6s korostivat, ett\u00e4 ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 kaikki loppuu aikanaan, on omalla tavallaan lohdullinen. Lopuksi palattiin aiemmin esitettyyn kysymykseen kiireest\u00e4. Topi Artukka summasi kiireett\u00f6myyden ja rauhallisuuden merkityst\u00e4 tutkimukselle siteeraamalla Mika ja Turkka Malin suomennosta neuvostoliittolaisen laulaja-lauluntekij\u00e4 ja n\u00e4yttelij\u00e4 Vladimir Vysotskin kappaletta Aamuvoimistelu<\/em> (\u0423\u0442\u0440\u0435\u043d\u043d\u044f\u044f \u0433\u0438\u043c\u043d\u0430\u0441\u0442\u0438\u043a\u0430<\/em>): \u201dpaikallaan kun juostaan harvoin riidell\u00e4\u00e4n.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Voisimme siis muistaa arjessamme pohtia Suomen historiaa osana poukkoilevaa ajan virtaa, ja kysy\u00e4 itselt\u00e4mme:<\/p>\n\n\n\n

Mihin meill\u00e4 on kiire?<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Seminaarin j\u00e4lkeen nostettiin malja Kirsi Vainio-Korhosen kunniaksi. Kuva: Mikko Saira.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n
\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Mikko Saira<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on oppiaineen v\u00e4it\u00f6skirjatutkija professori Charlotta Wolffin johtamassa hankkeessa<\/em> Opera i periferin? \u00c5bo och Paris som musik- och teaterst\u00e4der 1790\u20131840<\/a>.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomen historian oppiaine j\u00e4rjesti 27. elokuuta toista kertaa Feeniks-seminaarin. Siin\u00e4 miss\u00e4 edellisell\u00e4 kerralla juhlittiin oppiaineen 100-vuotista taivalta, keskittyi t\u00e4m\u00e4nkertainen seminaari pohtimaan historiantutkimuksen nykytilaa, sek\u00e4 sen monimuotoisuutta, tulkinnallisuutta ja h\u00e4ilyvyytt\u00e4. Samalla Feeniks-seminaari toimi tapana juhlia professori Kirsi Vainio-Korhosen pitk\u00e4\u00e4 uraa Turun yliopistossa. Suomen historian opinnot Vainio-Korhonen aloitti vuonna 1978 ja siirtyi hoitamaan oppiaineen professorin virkaa tammikuussa […]<\/p>\n","protected":false},"author":3585,"featured_media":9485,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,258,63],"tags":[299,18],"class_list":["post-9476","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-ajankohtaista","category-ilmiot","category-nakokulmia","tag-historiantutkimus","tag-suomen-historia","czr-hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9476","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3585"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9476"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9476\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9487,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9476\/revisions\/9487"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9485"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9476"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9476"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9476"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}