{"id":9501,"date":"2026-10-07T09:41:49","date_gmt":"2026-10-07T06:41:49","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=9501"},"modified":"2026-10-07T10:36:22","modified_gmt":"2026-10-07T07:36:22","slug":"kiveen-ikuistettu-perhe","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/kiveen-ikuistettu-perhe\/","title":{"rendered":"Kiveen ikuistettu perhe"},"content":{"rendered":"\n

Vierailin syyskuun alussa Ruotsissa Link\u00f6pingiss\u00e4 ja Vadstenassa, osallistuin Uppsalan yliopistossa k\u00e4ynniss\u00e4 olevan Hus och sociala praktiker i svenska st\u00e4der 1600\u20131850<\/a> -hankkeen j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n ty\u00f6pajaan. Ty\u00f6pajaan kuului tutustumista keskiajalla ja uuden ajan alussa rakennettuihin taloihin, asumisj\u00e4rjestelyjen pohdintaa ja paljon k\u00e4vely\u00e4 kauniin syksyisiss\u00e4 kaupunkimilj\u00f6iss\u00e4. Ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vierailimme Link\u00f6pingin tuomiokirkossa.<\/p>\n\n\n\n

<\/div>\n\n\n
\n
\"\"
Link\u00f6pingin tuomiokirkko. kuva: Mari V\u00e4lim\u00e4ki<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n

Keskiajalla rakennetussa ja edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevassa kirkossa riitti ajallisia kerrostumia tutkittavaksi, mutta huomioni kiinnittyi erityisesti l\u00e4helle kirkon kuoria lattiaan upotettuun hautalaattaan. Se erosi muodoltaan ja sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n kirkon muista hautalaatoista, enk\u00e4 muista n\u00e4hneeni vastaavaa 1600-luvulla tehty\u00e4 hautalaattaa muissakaan kirkoissa. Laatta jakautui 23 ruutuun. Laatan yl\u00e4osassa oli kolme ruutua vierekk\u00e4in. N\u00e4iden alle oli sijoitettu 20 ruutua. Jokaiseen ruutuun on kirjoitettu tietoja henkil\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Hetken hautalaattaa tarkasteltuani ymm\u00e4rsin, ett\u00e4 laatan yl\u00e4osaan oli kirjattu tiedot perheen is\u00e4st\u00e4 ja h\u00e4nen kahdesta vaimostaan. Heid\u00e4n alleen oli sijoitettu perheeseen syntyneet lapset.<\/p>\n\n\n\n

Kyseess\u00e4 oli siis Peder Matsonin (syntyi 1568, kuoli 16??) perheen hauta. Hautalaatta kertoo paljon perheest\u00e4 ja sen j\u00e4senten el\u00e4m\u00e4nvaiheista. Laattaan on kirjattu, ett\u00e4 Peder Matsson oli kruunun virkamies ja verojenvuokraaja Link\u00f6pingin kaupungissa ja sit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6ineess\u00e4 l\u00e4\u00e4niss\u00e4. H\u00e4n avioitui ensin Link\u00f6pingin arkkipiispan Anders Laurentiuksen tytt\u00e4ren Anna Andersdotterin (s. 156?, k. 1603). Hautalaatta ei paljasta, koska pari meni naimisiin, mutta todenn\u00e4k\u00f6isesti se tapahtui joskus 1580-luvun lopulla tai 1590-luvun alussa, sill\u00e4 heid\u00e4n ensimm\u00e4inen lapsensa syntyi 1590-luvun alkupuolella. <\/p>\n\n\n\n

Peder Matson ja Anna Andersdotter saivat kuusi lasta: Andersin (s. 159?, k. 1623), Hansin (s. 1596, k. 1603), Margarethan (s. 1598, k. 1605), Larsin (s. 160?) sek\u00e4 kaksostyt\u00f6t Annan (s. 1603, k. 1624) ja Britan (s. 01\/1603, k. 08\/1603). Kaksoset syntyiv\u00e4t tammikuussa ja Anna-\u00e4iti kuoli pian heid\u00e4n syntym\u00e4ns\u00e4 j\u00e4lkeen helmikuussa 1603 joko lapsivuoteen aikaisiin komplikaatioihin tai mahdollisesti johonkin sairauteen. Vuosi 1603 oli perheelle ilon ja surun vuosi: kaksostyt\u00f6t syntyiv\u00e4t tammikuussa, mutta vuoden aikana perheen \u00e4iti, reilu puolivuotias Brita sek\u00e4 seitsem\u00e4nvuotias Hans kuolivat. Peder Matson j\u00e4i yksin nelj\u00e4n lapsen kanssa.<\/p>\n\n\n\n

<\/div>\n\n\n
\n
\"\"
Peder Matsonin perheen hautalaatta. kuva: Mari V\u00e4lim\u00e4ki<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n

Peder Matson avioitui nopeasti uudelleen eli toimi samalla tavalla kuin moni varhaismodernina aikana nuorena leskeksi j\u00e4\u00e4nyt pienten lasten is\u00e4. Lapset tarvitsivat \u00e4idin huolehtimaan heist\u00e4. Niinp\u00e4 Peder Matson avioitui Link\u00f6pingin pormestarin tytt\u00e4ren Anna Pedersdotterin (s. 1580, k. 16??)  kanssa loppuvuodesta 1603 tai viimeist\u00e4\u00e4n alkuvuodesta 1604, sill\u00e4 parin esikoinen syntyi jo syyskuussa 1604.<\/p>\n\n\n\n

Peder Matson ja Anna Pedersdotter saivat 18 vuoden aikana 14 lasta: Karin (s. 1604), J\u00f6ns (s. 1606), Erich (s. 1607), Margareta (s. 1608), Anna (s. 1610), Mattias (s. 1611, k. 1612), Kirstin (s. 1613), Peer (s. 1613), Brita (s. 1615), Staffan (s. 1616), Maria (s. 1617), Matias (s. 1619), Elizabeth (s. 1621, k. 1621), Barbro (s. 1622).<\/p>\n\n\n\n

Hautalaattaan kirjatuista tiedoista saamme tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 uusi j\u00e4sen toivotettiin tervetulleeksi perheeseen noin kahden vuoden v\u00e4lein 1590-luvun alkupuolelta 1620-luvun alkuun. Lapset syntyiv\u00e4t yhden tai kahden vuoden v\u00e4lein. T\u00e4m\u00e4 oli yleist\u00e4 porvarisperheiss\u00e4 ja kahden vuoden ik\u00e4eron on tulkittu kertovan siit\u00e4, ett\u00e4 \u00e4idit imettiv\u00e4t lapsiaan. Lapsia imetettiin yleens\u00e4 noin vuoden ik\u00e4\u00e4n ja imetys toimi ehk\u00e4isyn\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Saamme tiet\u00e4\u00e4 my\u00f6s, ett\u00e4 perheeseen syntyi kahdet kaksoset: ensimm\u00e4iset Peder Matsonin ensimm\u00e4isest\u00e4 avioliitosta vuonna 1603 ja toiset kymmenen vuotta my\u00f6hemmin h\u00e4nen toisesta avioliitostaan. Ensimm\u00e4isist\u00e4 kaksosista Anna eli 21-vuotiaaksi. Toiset kaksoset, Kirstin ja Peer, eliv\u00e4t ainakin viel\u00e4 vuonna 1624 ja olivat silloin 11-vuotiaita.<\/p>\n\n\n\n

Peder Matsonin ensimm\u00e4isest\u00e4 avioliitosta syntyneist\u00e4 lapsista kolme (Hans, Margaretha ja Brita) kuoli ennen kuin ehtiv\u00e4t t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 10 vuotta. Toisesta avioliitosta syntyneist\u00e4 lapsista vain Elizabeth ja Mattias kuolivat alle yksivuotiaina. Vaikuttaisi siis silt\u00e4, ett\u00e4 toisesta avioliitosta syntyneet lapset eliv\u00e4t pidemp\u00e4\u00e4n. Tulkintaa saattaa kuitenkin v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 hautalaatan tietojen p\u00e4ivitys lopetettiin 1620-luvulla. Viimeinen merkint\u00e4 on Annan kuolema vuonna 1624.<\/p>\n\n\n\n

Peder Matsonille, h\u00e4nen toiselle vaimolleen, Anna Pedersdotterille ja suurimmalle osalle lapsista ei ole kirjattu kuolinvuotta eli he ovat kuolleet vuoden 1624 j\u00e4lkeen. Laatta ei kerro, miksi tietojen p\u00e4ivitys lopetettiin, mutta se kertoo, ett\u00e4 perheelle oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kirjata laattaan jokainen syntynyt lapsi. Ne, jotka olivat nukkuneet pois pienin\u00e4, olivat yht\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4 perheenj\u00e4seni\u00e4 kuin ne, jotka olivat elossa. Hautalaatta onkin rinnastettavissa varhaismodernilla ajalla maalattuihin perhepotretteihin, joihin maalattiin mukaan my\u00f6s kuolleet lapset.<\/p>\n\n\n\n

<\/div>\n\n\n
\n
\"\"
Perhepotretteihin kuvattiin kaikki perheen lapset. Poisnukkuneet kuvattiin osittain muiden lasten taakse tai selin. Jonas D\u00fcrchs, Gustaf Fredrik Hjortbergin perhe (1776). kuva: Wikimedia Commons<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n

Peder Matsonin ymp\u00e4rille rakentuneen perheen hautalaatta kuvastaa oivallisesti sit\u00e4, miten varhaismoderni perhe oli prosessi, jolle oli usein tyypillisemp\u00e4\u00e4 muutos kuin pysyvyys. Avioliitot ja syntym\u00e4t toivat perheyhteyteen uusia j\u00e4seni\u00e4, kuolemat veiv\u00e4t heid\u00e4t perheest\u00e4. Ehk\u00e4 Peder Matson halusi hakkauttaa perheens\u00e4 kiveen vastustaakseen muutosta tai osoittaakseen j\u00e4lkipolville, ett\u00e4 t\u00e4llainen oli minun perheeni. Hautalaatta oli kuitenkin itsekin jatkuvan muokkauksen alla, kun siihen lis\u00e4ttiin tietoja ihmisten el\u00e4m\u00e4nvaiheista. Laatta kertookin my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 Peder Matsonin lapset olivat lent\u00e4m\u00e4ss\u00e4 pes\u00e4st\u00e4 ja muodostamassa omia perheit\u00e4\u00e4n. Karin-tytt\u00e4ren nimen eteen on kirjattu lyhenne H. eli hustru,<\/em> vaimo. H\u00e4n oli kytk\u00f6ksiss\u00e4 is\u00e4ns\u00e4 perheeseen, mutta jo muodostamassa omaansa. Vaikka perheen j\u00e4senet hakkasi kiveen, eiv\u00e4t he suostuneet j\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n paikalleen.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Mari V\u00e4lim\u00e4ki<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on oppiaineen dosentti, jonka erityisalaa on muun muassa varhaismoderni perhehistoria<\/em>.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vierailin syyskuun alussa Ruotsissa Link\u00f6pingiss\u00e4 ja Vadstenassa, osallistuin Uppsalan yliopistossa k\u00e4ynniss\u00e4 olevan Hus och sociala praktiker i svenska st\u00e4der 1600\u20131850 -hankkeen j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n ty\u00f6pajaan. Ty\u00f6pajaan kuului tutustumista keskiajalla ja uuden ajan alussa rakennettuihin taloihin, asumisj\u00e4rjestelyjen pohdintaa ja paljon k\u00e4vely\u00e4 kauniin syksyisiss\u00e4 kaupunkimilj\u00f6iss\u00e4. Ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vierailimme Link\u00f6pingin tuomiokirkossa. Keskiajalla rakennetussa ja edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevassa kirkossa riitti ajallisia […]<\/p>\n","protected":false},"author":1036,"featured_media":9504,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[464,1098,60],"class_list":["post-9501","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-nakokulmia","tag-1600-luku","tag-perhehistoria","tag-ruotsin-historia","czr-hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9501","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1036"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9501"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9501\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9508,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9501\/revisions\/9508"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9504"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9501"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9501"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9501"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}