{"id":9532,"date":"2026-10-22T10:22:56","date_gmt":"2026-10-22T07:22:56","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=9532"},"modified":"2026-10-22T10:38:29","modified_gmt":"2026-10-22T07:38:29","slug":"tanssia-taiteen-alttarille","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/tanssia-taiteen-alttarille\/","title":{"rendered":"Tanssia taiteen alttarille"},"content":{"rendered":"\n

\u201dTaiteella on omat lakinsa, sen on kuljettava m\u00e4\u00e4r\u00e4ttyjen kehitysvaiheiden kautta, sit\u00e4 ei tekem\u00e4ll\u00e4 tehd\u00e4. Balettimme on k\u00e4rsinyt melkoisia vaurioita viime vuosina eik\u00e4 v\u00e4hiten siksi, ett\u00e4 sit\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n kuin olisi kysymyksess\u00e4 jokin k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isammattiryhm\u00e4 eik\u00e4 taiteenhaara.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Lokakuussa 1955 nimimerkki Attitude<\/em> kirjoitti Uudessa Suomessa katsauksen Suomen kansallisoopperan baletin nykytilanteeseen. Vaurioilla kirjoittaja viittasi saman vuoden kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 alkaneeseen kuohuntaan kansallisoopperan baletin ymp\u00e4rill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Taiteilijakunnan ja johtokunnan v\u00e4lille syntynytt\u00e4, niin balettiriidaksi kuin oopperaskandaaliksi kutsuttua konfliktia, k\u00e4ytiin ja puitiin lehdist\u00f6ss\u00e4 laajalti molempien osapuolien vuorottaisilla kommenteilla \u2013 siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 johtokunta kuvaili lehdist\u00f6n v\u00e4lityksell\u00e4 k\u00e4yty\u00e4 keskustelua vastenmieliseksi. Lehdist\u00f6ll\u00e4 oli ilmeisen t\u00e4rke\u00e4 rooli sek\u00e4 tiedonkulun ett\u00e4 oopperan maineen yll\u00e4pit\u00e4misen saralla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Tanssija Irma Vienola silloisen oopperatalon, Aleksanterin teatterin, k\u00e4yt\u00e4v\u00e4ll\u00e4. Teatteri luovutettiin Suomalaisen Oopperan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n alkujaan v\u00e4liaikaisena j\u00e4rjestelyn\u00e4, mutta ooppera piti majaa talossa lopulta yli 70 vuotta. kuva: Ensio Liesimaa<\/em>.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tapahtumasarja alkoi er\u00e4iden oopperan tanssijoiden irtisanoutumisilmoituksista. Irtisanoutuneet tanssijat perustelivat p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4\u00e4n Nya Pressenille<\/em> antamassa haastattelussaan esimerkiksi balettikunnan ep\u00e4oikeudenmukaisella kohtelulla, \u201dmusiikkimiehist\u00e4\u201d koostuvan johdon tiedonpuutteella tanssin suhteen ja kehnolla palkkauksella.<\/p>\n\n\n\n

Lehdist\u00f6 ja oopperan muu taiteilijakunta asettuivat balettiryhm\u00e4n tueksi. Tanssijoiden antaman kritiikin lis\u00e4ksi johtoryhm\u00e4\u00e4 s\u00e4ttiv\u00e4t useat aiheesta kirjoitetut uutiset. Ilta-Sanomissa tilannetta kuvattiin \u201dtavanmukaiseksi kev\u00e4ttuuletukseksi\u201d, joka \u201dkuuluu p\u00e4\u00e4kaupunkimme taide-el\u00e4m\u00e4\u00e4n yht\u00e4 olennaisena osana kuin muuttolintujen saapuminen maahamme\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka lehdist\u00f6 suhtautui vastaavissa selkkauksissa usein my\u00f6t\u00e4tuntoisesti taiteilijan tilanteeseen, piti se my\u00f6s omalta osaltaan yll\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4 tanssista prosessina, johon liittyi v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 erilaisia vaikeuksia, pettymyksi\u00e4 ja uhrauksia taiteen alttarille. Tanssia ei pidetty muihin ammatteihin vertautuvana ty\u00f6n\u00e4, vaan kutsumuksena ja jonkin suuremman voiman ohjaamana el\u00e4m\u00e4nteht\u00e4v\u00e4n\u00e4, jolloin odotukset tanssijoita ja heid\u00e4n tekemi\u00e4\u00e4n uhrauksia kohtaan olivat v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 korkeat.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Tanssijat Uno Onkinen, Into L\u00e4tti, Ludvig Nyholm ja Klaus Salin Aleksanterin teatterin kellarissa sijainneessa pukuhuoneessa 1950-luvun alussa. Vuonna 1956 talon kylkeen valmistunut lis\u00e4rakennus toi kauan kaivattua lis\u00e4tilaa ja uuden balettisalin. T\u00e4t\u00e4 ennen tanssijat olivat harjoitelleet oopperatalon matalassa ullakkosalissa, jonka kattoon oli avattu aukko hyppyj\u00e4 ja nostoja varten. kuva: Ensio Liesimaa<\/em>.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Oli itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tanssija joutui esimerkiksi ostamaan itse valtaosan k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4\u00e4n k\u00e4rkitossuista, jotka olivat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t ty\u00f6n tekemiseksi. Ensitanssija Liisa Taxell kuvasi t\u00e4t\u00e4 Yhteishyv\u00e4n<\/em> haastattelussa vuonna 1958 valtavaksi menoer\u00e4ksi, johon tanssijan palkka ei riitt\u00e4nyt alkuunkaan. H\u00e4n kertoi oopperan kustantavan tanssijoilleen suurin piirtein kahdet tossut kuukaudessa. Tanssijat kuluttivat Taxellin arvion mukaan vuosittain noin 90 tossuparia. Artikkelissa valokeilaan ei kuitenkaan nostettu esimerkiksi tarvetta parantaa tanssijoiden palkkausta, vaan heid\u00e4n ahkeruutensa ja palava kutsumuksensa taiteen tekemiseen.<\/p>\n\n\n\n

Seuraavana vuonna balettikunta itse kutsui ja kustansi balettipedagogi Nora Kissin Pariisista opettamaan tanssijoita kolmeksi viikoksi ryhm\u00e4n tulevaa Amerikan-kiertuetta varten. Lehdist\u00f6ss\u00e4 ihasteltiin tanssijoiden loistavaa ajatusta ja uutteruutta varainkeruussa, ja my\u00f6s Madame Kiss kommentoi asiaa Uudelle Suomelle: \u201dEn ole milloinkaan aikaisemmin kuullut, ett\u00e4 baletinj\u00e4senet olisivat miss\u00e4\u00e4n maassa joutuneet kustantamaan itse opettajansa varsinkin kun kysymyksess\u00e4 on ulkomainen balettivierailu.\u201d Kiss kertoi olleensa tilanteesta niin liikuttunut, ettei \u201dmik\u00e4\u00e4n mahti maailmassa\u201d olisi saanut h\u00e4nt\u00e4 kielt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n tarjouksesta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Me naiset -lehden balettiaiheisen artikkelin kuvituskuva vuodelta 1960. Kuvaaja tuntematon.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

\u201dBaletti vaatii ihmisens\u00e4 kokonaan. Tanssija el\u00e4\u00e4 vain n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 ja harjoituksissa\u201d, kirjoitettiin vuonna 1960 Me naiset<\/em> -lehdess\u00e4 julkaistussa artikkelissa. Artikkeli painotti, ett\u00e4 t\u00e4ysi omistautuminen, uhraukset ja vaikeuksien sel\u00e4tt\u00e4minen antoivat tanssin tekemiselle oman lis\u00e4arvonsa. Toisinaan my\u00f6s kansallisoopperan baletin tanssijoilla tuli raja vastaan, kuten vuoden 1955 irtisanoutumisten tapauksessa. Mutta useimmiten taide vei voiton: \u201dHe sanovat, ett\u00e4 ainoa tapa el\u00e4\u00e4 on el\u00e4\u00e4 tanssien. Joutui sen sitten tekem\u00e4\u00e4n ruusuilla tai ohdakkeilla.\u201d<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Anna Rusi
Kirjoittaja on Suomen historian v\u00e4it\u00f6skirjatutkija. <\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\u201dJag har f\u00e5tt nog av Opera\u201d, Nya Pressen<\/em> 9.4.1955<\/p>\n\n\n\n

Myrsky\u00e4 oopperabaletin yll\u00e4, Helsingin sanomat<\/em> 10.4.1955.<\/p>\n\n\n\n

\u201dTunnemme katkeruutta siit\u00e4, ett\u00e4 ikuisesti on odotettava ty\u00f6t\u00e4\u201d, Uusi Suomi<\/em> 13.4.1955<\/p>\n\n\n\n

Puhkaiskaa se! Ilta-Sanomat<\/em> 14.4.1955<\/p>\n\n\n\n

\u201dBalettimme tulevaisuus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valoisalta\u201d Oopperan johto vastaa syyt\u00f6ksiin, Suomen sosialidemokraatti<\/em> 20.4.1955<\/p>\n\n\n\n

Menestys vai fiasko, Suomen sosialidemokraatti<\/em> 17.8.1955<\/p>\n\n\n\n

H\u00f6yhenenkevyesti varpaitten k\u00e4rjill\u00e4 \u2013 Balettitanssijatar kuluttaa 90 tossuparia vuodessa, Yhteishyv\u00e4<\/em> 15.10.1958<\/p>\n\n\n\n

Kuuluisa balettipedagogi Suomen Kansallisoopperassa, Uusi Suomi<\/em> 13.8.1959<\/p>\n\n\n\n

Ihastuttava madame Kiss Pariisista, P\u00e4iv\u00e4n sanomat<\/em> 14.8.1959<\/p>\n\n\n\n

He eiv\u00e4t tanssi ruusuilla, Apu<\/em> 46\/1960<\/p>\n\n\n\n

Baletti ty\u00f6n\u00e4 ja taiteena, Me naiset<\/em> 2\/1960<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dTaiteella on omat lakinsa, sen on kuljettava m\u00e4\u00e4r\u00e4ttyjen kehitysvaiheiden kautta, sit\u00e4 ei tekem\u00e4ll\u00e4 tehd\u00e4. Balettimme on k\u00e4rsinyt melkoisia vaurioita viime vuosina eik\u00e4 v\u00e4hiten siksi, ett\u00e4 sit\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n kuin olisi kysymyksess\u00e4 jokin k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isammattiryhm\u00e4 eik\u00e4 taiteenhaara.\u201d Lokakuussa 1955 nimimerkki Attitude kirjoitti Uudessa Suomessa katsauksen Suomen kansallisoopperan baletin nykytilanteeseen. Vaurioilla kirjoittaja viittasi saman vuoden kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 alkaneeseen kuohuntaan kansallisoopperan […]<\/p>\n","protected":false},"author":9968,"featured_media":9538,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63,388],"tags":[923,1815,18,1043,1816,141],"class_list":["post-9532","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-nakokulmia","category-tutkimusaineistot","tag-1900-luku","tag-baletti","tag-suomen-historia","tag-taide","tag-tanssi","tag-tutkimus","czr-hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9532","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/9968"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9532"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9532\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9542,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9532\/revisions\/9542"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9538"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9532"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9532"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9532"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}