{"id":9545,"date":"2026-10-28T15:59:49","date_gmt":"2026-10-28T13:59:49","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=9545"},"modified":"2026-10-28T15:59:49","modified_gmt":"2026-10-28T13:59:49","slug":"vammaisuus-tyokyvyttomyytena-varhaismodernin-ajan-suomessa-ja-ruotsissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/vammaisuus-tyokyvyttomyytena-varhaismodernin-ajan-suomessa-ja-ruotsissa\/","title":{"rendered":"Vammaisuus ty\u00f6kyvytt\u00f6myyten\u00e4 varhaismodernin ajan Suomessa ja Ruotsissa"},"content":{"rendered":"\n

Vammaisuus muodostuu suhteessa kulttuurisidonnaisiin odotuksiin terveest\u00e4 ja ns. normaalista toiminnasta ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4. Miten ”vammaisuutta” hahmotettiin 1500\u20131700-lukujen yhteiskunnassa?<\/p>\n\n\n\n

Esimerkiksi 1600- ja 1700-luvulla ilmestyneiss\u00e4 l\u00e4\u00e4ketieteellisiss\u00e4 teksteiss\u00e4 ja sairaudenhoitoon liittyviss\u00e4 kansalle tarkoitetuissa oppaissa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n sairautta ja poikkeavuutta, ja sit\u00e4 kautta my\u00f6s vammaisuutta. Kuvaukset hyv\u00e4st\u00e4, luonnollisesta terveydest\u00e4 kertovat vastapeilin\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 pidettiin ei-terveen\u00e4 ja kehon tai mielen toimintaan liittyv\u00e4n\u00e4 poikkeavuutena. Niiss\u00e4 terveys merkitsi ennen kaikkea ty\u00f6ntekoa haittaavan sairauden tai muun vamman sek\u00e4 kivun puutetta.<\/p>\n\n\n\n

Aikalaisk\u00e4sitykset siit\u00e4, millainen oli luonnollinen (naturligt<\/em>) vartalo ja miten terveen ihmisen ruumis ja mieli toimi kertovat osaltaan vammaisuuden sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4. L\u00e4\u00e4ketieteelliset tekstit ja terveysoppaat mainitsevat, ett\u00e4 ruumiin ja mielen tuli toimia kuten Jumala ja luonto oli ne luonut toimimaan, m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4tt\u00e4 n\u00e4it\u00e4 odotuksia sen tarkemmin. Esimerkiksi 1600-luvulla suosituksi tulleessa l\u00e4\u00e4kint\u00e4- ja terveydenhoito-oppaassa Sundhetzens Speghel <\/em>(1642) terve ruumis on raajoiltaan ja mitoiltaan sopusuhtainen, raajat olivat oikeissa kohdissaan ja kaikki aistit toimivat. Ty\u00f6kyky, jonka aistien ja raajojen ”luonnollinen” toiminta ja fyysinen toimintakyky ”ilman vikoja” (utan fel<\/em>) mahdollistivat, oli terveen ihmisen merkki. My\u00f6s ”sopiva” mieliala ja puheen j\u00e4rkev\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6 olivat osa terveytt\u00e4. Puutteet n\u00e4iss\u00e4 merkitsiv\u00e4t kirjoittajan mukaan, ett\u00e4 henkil\u00f6 oli sairas (siuk<\/em>). Sairaudet, vammat tai vanhuus saattoivat tehd\u00e4 ihmisen esimerkiksi ruumiillisesti ”vammaiseksi”, vanf\u00f6r<\/em>, jolla viitattiin synnynn\u00e4isen tai my\u00f6hemmin saadun kehon vamman tai heikkouden aiheuttamaan fyysiseen toimintakyvytt\u00f6myyteen.<\/p>\n\n\n

\n
\"Vanha
Kuva 1. Andreas Sparmanin vuonna 1642 Tukholmassa painetun teoksen <\/em>Sundhetzens Speghel kansilehti. Universitetsbiblioteket, Lunds universitet (http:\/\/urn.kb.se\/resolve?urn=urn:nbn:se:alvin:portal:record-94601<\/a>).<\/em><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Vammat (ml. sairaudet) tuottivat vammaisuutta silloin, kun ne merkitsiv\u00e4t kyvytt\u00f6myytt\u00e4 tai puutteita suhteessa ajan ty\u00f6ntekoon, taitoihin ja sosiaaliseen kanssak\u00e4ymiseen liittyviin odotuksiin. Vammaisuus rakentui erityisesti ty\u00f6kyvyn mittatikun ja itsens\u00e4 el\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n kykenemisen kautta. Vammojen ja vammaisuuden liittyminen ty\u00f6kykyyn korostuu ajan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ja hallinnollisissa, esimerkiksi veronmaksuun liittyviss\u00e4 asiakirjoissa. Henkil\u00f6it\u00e4 kuvataan jostakin terveydellisest\u00e4 syyst\u00e4 kyvytt\u00f6m\u00e4ksi (of\u00f6rm\u00e5gen<\/em>) el\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n itsens\u00e4, mist\u00e4 syyst\u00e4 heid\u00e4n laillisia oikeuksiaan saatettiin rajata tai he olivat veronmaksukyvytt\u00f6mi\u00e4 tai vaivaisavun tarpeessa.<\/p>\n\n\n\n

Vammaisuus nivoutui varhaismodernissa Suomessa ja Ruotsissa ennen kaikkea ns. vaivaisuuteen, mik\u00e4 tarkoitti merkitt\u00e4v\u00e4sti toimintaa haittaavien vaivojen aiheuttamaa ty\u00f6kyvytt\u00f6myytt\u00e4 ja siihen liittyv\u00e4\u00e4 k\u00f6yhyytt\u00e4 ja ulkopuolisen avun tarvetta. Erilaiset sairaudet, tartuntataudit, mielisairaudet ja kehon ja aistien vammat ja heikkoudet muodostuivat ongelmiksi erityisesti silloin, kun ne rajoittivat ty\u00f6ntekoa ja siten toimeentuloa tai niiden katsottiin vaarantavan muita.<\/p>\n\n\n

\n
\"Ihminen,
Kuva 2. <\/strong>A bearded beggar with a misshapen left leg standing with two crutches. Etching possibly after J. Callot. Wellcome Collection. Public Domain Mark. L\u00e4hde: Wellcome Collection.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 monenlaiset toiminnalliset variaatiot kuitenkin hyv\u00e4ksyttiin osana el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja luonnollisena osana esimerkiksi ik\u00e4\u00e4ntymist\u00e4. Kyl\u00e4- ja kaupunkiyhteis\u00f6iss\u00e4 eli ruumiiltaan ja mielelt\u00e4\u00e4n erilaisia ihmisi\u00e4, joiden odotettiin osallistuvan ty\u00f6h\u00f6n kykyjens\u00e4 mukaan. P\u00e4\u00e4osin maatalouteen perustuva ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 tarjosi monenlaisia teht\u00e4vi\u00e4, jotka sopivat erilaisten vammojen kanssa el\u00e4ville ihmisille. Heikko kuulo, n\u00e4k\u00f6 tai raaja, kuurous, mykkyys, puhe- tai oppimisvaikeudet tai lievemm\u00e4t mielisairaudet eiv\u00e4t est\u00e4neet jokap\u00e4iv\u00e4iseen ty\u00f6h\u00f6n ja yhteis\u00f6n toimintaan osallistumista. T\u00e4llaisia henkil\u00f6it\u00e4 luonnehdittaessa heill\u00e4 kuvattiin tavallisimmin olleen jotakin ruumiiseen tai mieleen liittyv\u00e4\u00e4 ”vikaa” (fel<\/em>, lyte<\/em>). Vammoissa oli merkitt\u00e4vi\u00e4 aste-eroja, ja niist\u00e4 vain vakavimmat tuottivat sellaista ty\u00f6kyvytt\u00f6myyden tilaa, joka merkitsi vammaisuutta.<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6h\u00f6n ja toimintaan liittyv\u00e4t sosiaaliset odotukset olivat toki my\u00f6s s\u00e4\u00e4ty- ja sukupuolisidonnaisia. Esimerkiksi aateliston tai papiston vesa, joka syntyi kehitysvammaisena tai ei oppinut puhumaan, lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan oli osin syrj\u00e4ytetty niist\u00e4 rooleista ja ammateista, joita ylempis\u00e4\u00e4tyiselt\u00e4 miehelt\u00e4 odotettiin. T\u00e4llaiset ”viat” eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 olleet ongelma alemmille luokille tai s\u00e4\u00e4tyjen ulkopuolisille tilattomille.<\/p>\n\n\n\n

Vammaisuus liittyi varhaismodernissa yhteiskunnassa siis erityisesti ty\u00f6ntekoon ja itsens\u00e4 ty\u00f6ll\u00e4 el\u00e4tt\u00e4misen odotuksiin. Toki modernin vammaisuuden k\u00e4sitteen n\u00e4k\u00f6kulmasta tiettyj\u00e4 ja tietynasteisia vammoja omaavat ihmiset kohtasivat my\u00f6s muita esteit\u00e4, kuten yhteiskunnan rakenteita ja uskomuksia, jotka vaikeuttivat heid\u00e4n t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 ja yhdenvertaista osallistumistaan. Vammat kuitenkin nousivat merkityksellisiksi eritoten suhteessa ajan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja ty\u00f6kulttuuriin.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Riikka Miettinen<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on yhteiskuntahistorian dosentti Tampereen yliopistossa ja ty\u00f6skentelee erikoistutkijana Turun yliopistossa Suomen Akatemian suunnatussa akatemiahankkeessa Vammaisuuden merkitysten muuttaminen muisti- ja kulttuuriorganisaatioissa<\/a><\/em>. Teksti on ilmestynyt laajempana versiona Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittaman Vammaisuuden vaiettu historia -hankkeen blogissa vuonna 2017. Kuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto.<\/em><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hdeluettelo<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Svenska Akademiens ordbok (SAOB). https:\/\/www.saob.se\/<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Miettinen, Riikka 2026: Work activities of people with physical and mental disabilities in early modern rural Sweden. Teoksessa Ella Viitaniemi & Sofia Gustafsson (toim.), Short-term labour and precarious work in Northern Europe, c. 1620\u20131870<\/em>. Labour in History and Society. London: Palgrave Macmillan, 37\u201370. Open Access: https:\/\/doi.org\/10.1007\/978-3-032-14760-8_2<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Miettinen, Riikka 2026: Mielelt\u00e4\u00e4n sairaiden hoiva ja arki varhaismodernin ajan Ruotsissa ja Suomessa. Teoksessa Pirita Frigren, Petteri Impola, Miia Kuha, Antti R\u00e4ih\u00e4 & Joonas Tammela (toim.), Katse historiantutkijaan. Juhlakirja professori Kustaa H. J. Vilkunalle<\/em>. Jyv\u00e4skyl\u00e4n historiallinen arkisto 7. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Jyv\u00e4skyl\u00e4n historiallinen yhdistys, 191\u2013203. Open Access: https:\/\/edition.fi\/jhy\/catalog\/view\/1901\/2204\/7798<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Miettinen, Riikka 2021: Dis\/abiliteetti ja vammaisuus yhteiskunnan ja kokemuksen tutkimuksessa. Teoksessa Raisa Maria Toivo & Riikka Miettinen (toim.), Varhaismodernin yhteiskunnan historia. L\u00e4hestymistapoja yksil\u00f6ihin ja rakenteisiin<\/em>. Helsinki: Gaudeamus, 47\u201373.<\/p>\n\n\n\n

Miettinen, Riikka 2020: \u2018Disabled\u2019 Minds: Mental Impairments and Dis\/ability in Early Modern Sweden. Fr\u00fchneuzeit-Info<\/em> 31, (Special issue) Thema: Disability in Early Modern Europe, 54\u201369.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vammaisuus muodostuu suhteessa kulttuurisidonnaisiin odotuksiin terveest\u00e4 ja ns. normaalista toiminnasta ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4. Miten ”vammaisuutta” hahmotettiin 1500\u20131700-lukujen yhteiskunnassa? Esimerkiksi 1600- ja 1700-luvulla ilmestyneiss\u00e4 l\u00e4\u00e4ketieteellisiss\u00e4 teksteiss\u00e4 ja sairaudenhoitoon liittyviss\u00e4 kansalle tarkoitetuissa oppaissa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n sairautta ja poikkeavuutta, ja sit\u00e4 kautta my\u00f6s vammaisuutta. Kuvaukset hyv\u00e4st\u00e4, luonnollisesta terveydest\u00e4 kertovat vastapeilin\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 pidettiin ei-terveen\u00e4 ja kehon tai mielen toimintaan liittyv\u00e4n\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":44449,"featured_media":9559,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[255,1818,1819,1817],"class_list":["post-9545","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-nakokulmia","tag-terveyden-historia","tag-vammaisuuden-historia","tag-vammaisuuskasitykset","tag-varhaismoderni-suomi-ja-ruotsi","czr-hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9545","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/44449"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9545"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9545\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9560,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9545\/revisions\/9560"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9559"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9545"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9545"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9545"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}