{"id":9569,"date":"2026-11-12T19:45:57","date_gmt":"2026-11-12T17:45:57","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=9569"},"modified":"2026-11-12T19:45:57","modified_gmt":"2026-11-12T17:45:57","slug":"une-histoire-a-raconter-tutkijavaihto-ranskassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/une-histoire-a-raconter-tutkijavaihto-ranskassa\/","title":{"rendered":"Une histoire \u00e0 raconter: Tutkijavaihto Ranskassa"},"content":{"rendered":"
\n
\"\"
Kirjoittaja l\u00e4ht\u00f6valmiina laivaterminaalissa. Kuva: Jenna Herva.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Olen hiljan noussut iltalaivaan, joka on matkalla Turusta Tukholmaan, ja istun laivan baarissa siemailemassa olutta. Laivamatkan my\u00f6t\u00e4 olen juuri aloittanut kolmen kuukauden tutkijavaihtoni, ja m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4ni on noin 90 000 asukkaan kaupunki nimelt\u00e4\u00e4n Poitiers, joka sijaitsee l\u00e4ntisess\u00e4 Keski-Ranskassa, Viennen departementissa, Uuden-Akvitanian hallintoalueella. V\u00e4it\u00f6skirjani ohjaajan, professori Charlotta Wolffin kontakti, musiikkitieteen professori Thierry Favier, sek\u00e4 historiaan, taidehistoriaan ja musiikkitieteeseen keskittyv\u00e4 tutkimuslaboratorio ovat syy, miksi valitsin vaihtokohteekseni Poitiersin ja sen yliopiston. Ranskan olen ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 valinnut kohteekseni tutkimukseni vuoksi. V\u00e4it\u00f6skirjassani tutkin turkulaista musiikki- ja teatteriohjelmistoa sek\u00e4 ohjelmiston sirkulaatiota Pohjois-Euroopassa 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa. Tuona aikana ranskalainen musiikki, erityisesti ranskalainen koominen ooppera (op\u00e9ra-comique<\/em>) oli eritt\u00e4in suosittua Turussa, joten olen halunnut p\u00e4\u00e4st\u00e4 Ranskaan parantamaan ranskan kielen taitojani, sek\u00e4 tutustumaan ranskalaisiin tutkijoihin ja ranskankieliseen tutkimuskirjallisuuteen, jota ei ole aina helposti saatavilla Suomessa.<\/p>\n\n\n\n

Olen p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt matkustaa kaupunkiin maata pitkin. Tukholmasta jatkan matkaani y\u00f6junalla Hampuriin, josta kuljen Saksan ja Ranskan rajalle 1700-luvun alussa perustettuun Karlsruhen kaupunkiin, jossa viet\u00e4n yhden y\u00f6n. Y\u00f6junassa, joka joutuu s\u00e4hk\u00f6vian vuoksi seisomaan useamman tunnin keskell\u00e4 Ruotsia, keskustelen maailman menosta Bremeniss\u00e4 asuvan serbialaisperheen kanssa. Sy\u00f6dess\u00e4ni ulkona Karlsruhessa p\u00f6yt\u00e4\u00e4ni istuutuu hiljan el\u00e4k\u00f6itynyt saksalaismies, jolle keskustelumme lomassa voivottelen heikkoa saksan kielen suullista osaamistani, mihin saksalaismies yhtyy ja lis\u00e4\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen saksansa onkin t\u00e4ydellist\u00e4. Karlsruhessa vietetyn y\u00f6n j\u00e4lkeen nousen aamulla aikaisin junaan, joka vie minut Pariisiin. Olen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Ranskassa, ja koska minulla on vajaa kaksi tuntia aikaa siirty\u00e4 Gare de l\u2019Estilt\u00e4 Montparnassen asemalle, jolta junani l\u00e4htee Poitiersiin, p\u00e4\u00e4t\u00e4n metron sijaan kulkea asemalta asemalle k\u00e4vellen. Matkaan olisi pit\u00e4nyt kulua reilu tunti, mutta suhteellisen raskaiden matkatavaroitteni, Pariisin ihailun ja lievien navigointivirheiden vuoksi miltei my\u00f6h\u00e4styn junasta. Saavun kuitenkin suunniteltuun aikaan Poitiersiin, jossa yst\u00e4v\u00e4llinen ja vieraanvarainen ranskalaispariskunta ottaa minut vastaan ja esittelee minulle Airbnb:n kautta varaamaani majoitusta. Puran matkatavarani, viestit\u00e4n l\u00e4heisilleni p\u00e4\u00e4sseeni perille, avaan ikkunan ja katselen kuinka kev\u00e4inen auringonvalo lep\u00e4\u00e4 ranskalaiskaupungin yll\u00e4. On huhtikuun 9. p\u00e4iv\u00e4. Tulen poistumaan Poitiersista 6. hein\u00e4kuuta ja matkustamaan j\u00e4lleen maata pitkin takaisin Suomeen, t\u00e4ll\u00e4 kertaa yhdess\u00e4 kihlattuni kanssa.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Karlsruhen asema. Kuva: Mikko Saira.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Kerron t\u00e4ss\u00e4 blogitekstiss\u00e4 vaihtokokemuksestani Poitiersin yliopistossa. Tulen kertomaan oleellisimmat asiat siit\u00e4, mit\u00e4 vaihtoni aikana tein ja koin, mutta my\u00f6s erilaisista k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nj\u00e4rjestelyist\u00e4ni, joista on toivon mukaan hy\u00f6ty\u00e4 teille, jotka suunnittelette omaa, useamman kuukauden kest\u00e4v\u00e4\u00e4 tutkijavaihtoanne.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Clain-joki halkaisee Poitiersin kaupungin. Vanhakaupunki j\u00e4\u00e4 joen l\u00e4nsipuolelle. Kuva: Mikko Saira.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n
\"\"
Kansallinen liittouma -puolueen <\/em>(Rassemblement national) puheenjohtajaa, Jordan Bardellaa, pilkkaava spraymaalaus. Spraymaalauksessa on sulautettuna Bardellan nimeen ranskan kielen paskaa tarkoittava sana <\/em>merde. Kuva: Mikko Saira.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Alkuj\u00e4rjestelyt<\/strong><\/p>\n\n\n\n

V\u00e4it\u00f6skirjatutkijakollegoitteni kokemuksesta olin saanut k\u00e4sityksen, ett\u00e4 tutkijavaihdon alkuj\u00e4rjestelyt ja vaihtokohteen valinta eiv\u00e4t ole niin systemaattisia, kuin esimerkiksi opiskelijavaihdossa, jossa on usein ennalta m\u00e4\u00e4r\u00e4tyt vaihtokohteet. Tutkijavaihtoon l\u00e4hteminen vaatii siis joko olemassa olevien kontaktien hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 tai rohkeutta olla vailla mink\u00e4\u00e4nlaisia kontakteja yhteydess\u00e4 yliopistoon, jossa haluaisi vierailla.<\/p>\n\n\n\n

Oma prosessini l\u00e4hti liikkeelle siit\u00e4, ett\u00e4 elokuussa 2025 laitoin ohjaajalleni Charlotta Wolffille viesti\u00e4, ett\u00e4 minua voisi kiinnostaa l\u00e4hte\u00e4 kahden tai kolmen kuukauden mittaiselle tutkijavaihdolle Ranskaan. Tiedustelin h\u00e4nelt\u00e4, voisiko tutkimushankkeemme<\/a>, jossa kirjoitan v\u00e4it\u00f6skirjaani, maksaa ainakin osan kuluista, ja ett\u00e4 pystyisink\u00f6 hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n h\u00e4nen kontaktejaan ranskalaistutkijoihin valitessani kohdeyliopistoa. Onnekseni hanke pystyi kustantamaan kohtuulliset matkustus- ja majoituskuluni, eik\u00e4 minun tarvinnut olla erillisen rahoituksen varassa. Poitiersin yliopiston ollessa mukana EC2U-allienssissa, yritin my\u00f6s j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 oman tutkijavaihtoni alun niin (ensimm\u00e4isille p\u00e4iville erilaista tutkijoihin tutustumista yms. ohjelmaa), ett\u00e4 olisin voinut hakea menomatkaani varten EC2U-apurahaa, mutta omalta kohdalta asiat meniv\u00e4t lopulta niin monimutkaisiksi, ett\u00e4 lopulta p\u00e4\u00e4tin olla hakematta apurahaa. Kannattaa kuitenkin pit\u00e4\u00e4 EC2U-apurahat mieless\u00e4, mik\u00e4li sattuu suunnittelemaan vaihtoa EC2U-partneriyliopistoon, lyhytt\u00e4 tai pitk\u00e4\u00e4 sellaista.<\/p>\n\n\n\n

Eri vaihtoehtojen kautta p\u00e4\u00e4dyin lopulta Poitiersin yliopistoon ja tutkimuslaboratorioon Le Centre de recherches interdisciplinaires en histoire, histoire de l\u2019art et musicologie<\/em> (Criham<\/a>), jonne Charlotta yst\u00e4v\u00e4llisesti oli puolestani yhteydess\u00e4. Lopulta sek\u00e4 laboratorion johtaja, poliittisen historian professori Chlo\u00e9 Gaboriaux, sek\u00e4 musiikkitieteen professori Thierry Favier, joka tulisi olemaan yhteyshenkil\u00f6ni Poitiersin yliopistoon vaihtoni aikana, n\u00e4yttiv\u00e4t vierailulleni vihre\u00e4\u00e4 valoa.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Poitiersin vanhaakaupunkia. Kuvassa n\u00e4kyv\u00e4t mm. Cath\u00e9drale Saint-Pierre de Poitiers ja \u00c9glise Sainte-Radegonde. Kuva: Mikko Saira.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n
\n
\"\"
Sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti Poitiersin yliopiston rakennukseen (H\u00f4tel Berthelot), jossa mm. Criham-laboratorio sijaitsee. Kuva: Mikko Saira.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Aikaa oli t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 kulunut elokuusta marraskuun loppuun. Olin suunnitellut l\u00e4htev\u00e4ni Poitiersiin maalis- ja huhtikuun vaihteessa 2026, joten k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nj\u00e4rjestelyjen, kuten erilaisten paperit\u00f6iden hoitamisen ja majoituksen hankkimisen kanssa ei kannattanut en\u00e4\u00e4 aikailla. Erilaista byrokratiaa sainkin selvitell\u00e4 ohjaajani Charlotan sek\u00e4 yliopiston kansainv\u00e4listen henkil\u00f6st\u00f6palveluiden ja humanistisen tiedekunnan hallintopalveluiden kanssa. Ty\u00f6skennelless\u00e4ni hankkeessa, eli ollessani ty\u00f6suhteessa yliopistoon, minun tuli t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sopimus ulkomailla ty\u00f6skentelyst\u00e4, jota varten minun piti esim. ly\u00f6d\u00e4 lukkoon vaihtoni tarkat p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 maksaako hankkeemme minulle matkakuluni palkkaan lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4n\u00e4 liikkuvuuslis\u00e4n\u00e4 vai p\u00e4iv\u00e4rahoina, ennen kuin pystyin varaamaan itselleni matkoja ja majoitusta. P\u00e4\u00e4dyin p\u00e4iv\u00e4rahoihin niiden verovapauden vuoksi, vaikka ne maksettiinkin minulle vasta vaihtoni j\u00e4lkeen. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nj\u00e4rjestelyihin kuului my\u00f6s matkasta ilmoittaminen Kansanel\u00e4kelaitokselle, jotta pysyisin vaihtoni ajan edelleen Suomen sosiaaliturvan piiriss\u00e4. T\u00e4m\u00e4n ilmoittamisen lopulta hoiti yliopisto sen j\u00e4lkeen, kun olin t\u00e4ytt\u00e4nyt sopimuksen ulkomaanty\u00f6skentelyst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Samaan aikaan kun hoidin yliopiston byrokratiaa, yritin selvitt\u00e4\u00e4 Poitiersin yliopiston kanssa, voisinko p\u00e4\u00e4st\u00e4 asumaan opiskelija-asuntoon vaihtoni ajaksi. T\u00e4m\u00e4 osoittautui liian vaikeaksi vaihtoehdoksi, sill\u00e4 minun olisi pit\u00e4nyt joko hakea itse asuntoa, j\u00e4\u00e4d\u00e4 jonoon odottamaan ja toivoa, ett\u00e4 ehdin saada asunnon, tai antaa Poitiersin yliopiston j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 minulle asunto. Minun olisi pit\u00e4nyt ottaa heihin yhteytt\u00e4 vasta noin kuukautta ennen vaihtoni alkua, eiv\u00e4tk\u00e4 he voineet taata, ett\u00e4 saan asunnon. Lis\u00e4ksi moni opiskelija-asunto vaati esim. henkil\u00f6kohtaisen s\u00e4hk\u00f6sopimuksen solmimista, joten tilanne k\u00e4vi liian monimutkaiseksi, jotta sen olisi voinut hoitaa lyhyess\u00e4 ajassa. Aloin selata siis asuntoja lyhyeen vuokraukseen tammikuun alkupuolella Airbnb:n ja Vrbo:n kautta, mutta kohtuuhintaisia asuntoja alkoi olla en\u00e4\u00e4 melko v\u00e4h\u00e4n kaipaamalleni aikaj\u00e4nteelle. Onnekseni l\u00f6ysin sellaisen, viel\u00e4p\u00e4 Poitiersin historiallisesta keskustasta, noin 15 minuutin k\u00e4velymatkan p\u00e4\u00e4st\u00e4 tutkimuslaboratoriosta.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Charles de Gaullen aukio Poitiersissa. Kuva: Mikko Saira.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Saatuani varattua majoituksen, minun piti viel\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, kuinka siirr\u00e4n itseni matkatavaroineni Turusta Poitiersiin. Halusin v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 lent\u00e4mist\u00e4, joten olin jo majoitusta etsiess\u00e4ni tutkinut samalla vaihtoehtoisia junareittej\u00e4 Tukholmasta Poitiersiin. Selvitelty\u00e4ni eri vaihtoehtoja p\u00e4\u00e4dyin lopulta reittiin, jonka kuvasin blogitekstin alussa. Vaikka olin suunnitellut reitin ja aikataulut tarkkaan, halusin matkalleni hieman joustovaraa, joten p\u00e4\u00e4dyin ostamaan itselleni interrail-lipun junamatkoja varten. T\u00e4st\u00e4 olisikin ollut hy\u00f6ty\u00e4, mik\u00e4li olisin esim. my\u00f6h\u00e4stynyt Pariisista Poitiersiin menev\u00e4st\u00e4 junastani. Maata pitkin matkustaminen toimi muuten eritt\u00e4in hyvin, mutta Ranska yll\u00e4tti minut siin\u00e4, miten kallista junamatkustaminen siell\u00e4 on. Ei ollut esimerkiksi tavatonta, ett\u00e4 yksisuuntainen junalippu Pariisin ja Poitiersin v\u00e4lill\u00e4 maksoi suunnilleen 90 euroa. Paikkavaraukset juniin olivat helposti 20 euron luokkaa, siin\u00e4 miss\u00e4 ne esim. Saksassa olivat aina 5,50 euroa, riippumatta matkasta ja sen pituudesta. Lis\u00e4ksi Ranskassa paikkavaraukset interrail-lipun kanssa olivat yleens\u00e4 pakollisia, kun taas Saksassa ne eiv\u00e4t tavallisesti olleet.<\/p>\n\n\n\n

Poitiersin yliopiston suuntaan minun ei tarvinnut hoitaa mit\u00e4\u00e4n byrokratiaa etuk\u00e4teen. L\u00e4hinn\u00e4 minun tuli sopia Thierry Favierin kanssa siit\u00e4, milloin saavun paikalle. Jonkinlainen kommunikaatiovirhe meill\u00e4 k\u00e4vi, sill\u00e4 varattuani majoituksen ja matkat Thierry kertoi minulle, ett\u00e4 saapuessani 9. huhtikuuta Poitiersiin yliopisto on p\u00e4\u00e4si\u00e4islomalla aina 19. huhtikuuta saakka. Lis\u00e4ksi h\u00e4n itse p\u00e4\u00e4sisi ottamaan minut vastaan vasta huhtikuun lopulla. Onnekseni yliopiston kirjasto oli kuitenkin auki, joten minulla oli hyvin aikaa esim. hankkia itselleni kirjastokortti sek\u00e4 tutustua kirjaston tiloihin ja materiaaleihin.<\/p>\n\n\n\n

Akateeminen toiminta<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Vaihtoni sattui sik\u00e4li huonoon aikaan Poitiersissa, ett\u00e4 yliopiston lukukausi alkoi hiljenty\u00e4 kohti kes\u00e4\u00e4. Vaihtoni aikana esimerkiksi mink\u00e4\u00e4nlaiset tutkijaseminaarit eiv\u00e4t olleet k\u00e4ynniss\u00e4, ja muutenkin yliopiston k\u00e4yt\u00e4vill\u00e4 oli melko hiljaista. Osittain t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 Thierry Favier ehdotti minulle hyviss\u00e4 ajoin ennen vaihtoni alkua, ett\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4isimme yhdess\u00e4 metodologiaa k\u00e4sittelev\u00e4n workshop-p\u00e4iv\u00e4n Poitiersin yliopistolla. Thierryll\u00e4 oli p\u00e4iv\u00e4\u00e4 varten kaksi eri ideaa, joista ensimm\u00e4inen oli kutsua tunnettuja musiikin historian tutkijoita keskustelemaan viimeisimm\u00e4st\u00e4 tutkimuksestaan. Toinen oli kutsua joko v\u00e4it\u00f6skirjatutkijoita tai hiljan v\u00e4itelleit\u00e4 esittelem\u00e4\u00e4n tutkimustaan ja metodologiaansa. P\u00e4\u00e4dyimme n\u00e4ist\u00e4 j\u00e4lkimm\u00e4iseen, ja onnistuimme saamaan itseni mukaan lukien kymmenen nuorta tutkijaa eri puolilta Eurooppaa. Lis\u00e4ksi Cambridgen yliopiston musiikkitieteen professori Katharine Ellis suostui kanssamme yhteisty\u00f6h\u00f6n, ja saapui workshopiin antamaan loppusanat. Tarkemmaksi teemaksi valitsimme l\u00e4hinn\u00e4 minun tutkimusaiheitteni vuoksi musiikin ja urbaanin seurallisuuden v\u00e4lisen suhteen 1700- ja 1800-lukujen vaihteen Euroopassa.<\/p>\n\n\n\n

Workshop j\u00e4rjestettiin toukokuun nelj\u00e4nten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, ja tilaisuuteen pystyi osallistumaan my\u00f6s et\u00e4n\u00e4. P\u00e4\u00e4asiassa osallistujat koostuivat esitelmien pit\u00e4jist\u00e4, mutta Poitiersista saimme my\u00f6s muuta yleis\u00f6\u00e4, kuten alan tutkijoita eri yliopistoista sek\u00e4 maisteriopiskelijoita. Tilaisuuden aloitti Thierry Favier pohtimalla kaupunkien historiallista musiikkikulttuuria historiantutkimuksen ja musiikkitieteen tutkimuskohteena, sek\u00e4 musiikin kytkeytymist\u00e4 erilaisiin sosiaalisiin ja kulttuurisiin ymp\u00e4rist\u00f6ihin. Favier painotti, ett\u00e4 workshopin tarkoitus oli koota yhteen nuoria tutkijoita pohtimaan sit\u00e4, miten musiikin historiaa voitaisiin tutkia uusilla tavoilla.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
H\u00f4tel Berthelotin sis\u00e4pihaa. Kuva: Mikko Saira.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

P\u00e4iv\u00e4n aikana kuullut esitelm\u00e4t k\u00e4sitteliv\u00e4t osallistujien v\u00e4it\u00f6stutkimuksia, joten aiheet vaihtelivat suuresti. Esittelin itse turkulaisen musiikki- ja teatteriohjelmiston merkityst\u00e4 aikansa s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isten maailmankuvien muovaajana. Vastaavanlaisia, yhteis\u00f6llisi\u00e4 identiteettej\u00e4 k\u00e4sitteliv\u00e4t my\u00f6s Peter Koch Gehlsh\u00f8jn (K\u00f8benhavns Universitet) k\u00f6\u00f6penhaminalaista oopperael\u00e4m\u00e4\u00e4 ja satiirista Chinafararne<\/em>-teosta k\u00e4sitellyt esitelm\u00e4 sek\u00e4 Jan Temme de Vriesin (Universit\u00e4t Basel) esitelm\u00e4, jossa k\u00e4siteltiin sit\u00e4, millaisia teologisia merkityksi\u00e4 y\u00f6lliselle taivaalle annettiin 1700-luvun lopun kristillisiss\u00e4 hymneiss\u00e4, joita perheiden vaimot esittiv\u00e4t kotona ennen nukkumaanmenoa. Paul Ailleret (Lyc\u00e9e Jean Moulin de B\u00e9ziers) taas tarkasteli esitelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n konsertin k\u00e4sitett\u00e4 ja haastoi sen perinteist\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4, Nadav Ovadia (CNSMD Lyon, HfMT Hamburg) k\u00e4sitteli harvinaisen pantaleon-n\u00e4pp\u00e4ilysoittimen ja erilaisten konserttitilojen merkityst\u00e4 saksalaismuusikko Georg No\u00ebllin (1727\u20131789) uralle, sek\u00e4 Dami\u00e1n Mart\u00edn-Gil tutustutti yleis\u00f6ns\u00e4 (Consejeria de Extremadura) kitaran ja kitaramusiikin suosioon ja n\u00e4kymiseen Pariisin katukuvassa 1700-luvun j\u00e4lkipuoliskolla. Loput esitelmist\u00e4 k\u00e4sitteliv\u00e4t erityisesti sosiaalisten suhteiden ja seurallisuuden merkityst\u00e4 musiikille ja musiikin ammattilaisten urille. Mary Kirchdorfer (Universit\u00e4t Wien) pohti esitelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n naisten musiikillisia uria 1820-luvun Wieniss\u00e4, Mateusz Pawel Kawa (Universit\u00e4t Mozarteum Salzburg) vertaili varsovalaisia ja pariisilaisia salonkeja Fr\u00e9d\u00e9ric Chopinin ja h\u00e4nen sosiaalisen piirins\u00e4 kautta, Clare Beesley (Universiteit Utrecht) tarkasteli ihmelapsen maineeseen ylt\u00e4neen lasiharmonikan soittaja Marianne Daviesin (noin 1743\/1744\u20131814) ja h\u00e4nen perheens\u00e4 sosiaalisten suhteiden merkityst\u00e4 Daviesin uralle, ja Peter Kohanski (University of North Texas) musiikin ja seurallisuuden suhdetta maskuliinisuuteen Philadelphiassa 1700-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Workshopin mainosjuliste, jonka sain muistoksi vied\u00e4 kotiin. Kuva: Mikko Saira.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Workshopin esitelmien metodologissa kysymyksiss\u00e4 korostui pyrkimys kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota pieniin yksityiskohtiin, joita aiempi tutkimus ei ole l\u00e4hteiss\u00e4 noteerannut. Esimerkiksi Dami\u00e1n Mart\u00edn-Gilin alusti aiheensa mielenkiintoisesti esittelem\u00e4ll\u00e4 lehti-ilmoituksen, jossa kerrottiin kadonneesta kitarasta ja nimettiin kaupungin kadut, joilla kitara on mahdollisesti kadonnut. Yritt\u00e4ess\u00e4\u00e4n selvitt\u00e4\u00e4 kadonneen kitaran kohtaloa Mart\u00edn-Gil laajensi pikkuhiljaa tiet\u00e4myst\u00e4\u00e4n siit\u00e4, miten kitara ja kitaramusiikki n\u00e4kyiv\u00e4t pariisilaisessa katukuvassa. Toisaalta monissa esitelmiss\u00e4 taas kyseenalaistettiin vanhemman tutkimuksen ennakko-oletuksia. Esimerkiksi Paul Ailleret kyseenalaisti perinteiset k\u00e4sitykset konsertista ja korosti, ett\u00e4 konserteiksi voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 hyvin laaja kirjo erilaisia tilaisuuksia, joissa on esitetty musiikkia. Joissakin esitelmiss\u00e4 esitettiin t\u00e4ysin uusia ja teoreettisesti mielenkiintoisia n\u00e4k\u00f6kulmia musiikkiin. N\u00e4ist\u00e4 ehk\u00e4 ilmeisin oli Temme de Vriesin kristillisi\u00e4 hymnej\u00e4 k\u00e4sitellyt esitelm\u00e4. Katharine Ellis summasi loppupuheenvuorossaan, miten esitelmien tutkimukset tuovat uutta ymm\u00e4rryst\u00e4 musiikillisesta mausta, musiikin kuluttamisen tavoista ja merkityksist\u00e4, sek\u00e4 muusikoiden urapoluista. Lopuksi Ellis painotti yhdysvaltalaiseen historioitsija Robert Darntoniin viitaten, ett\u00e4 kohdatessamme menneisyyden kulttuurissa jotakin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, meid\u00e4n tulisi aina pys\u00e4hty\u00e4 miettim\u00e4\u00e4n, kuinka tavallista ja arkip\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 t\u00e4m\u00e4 meit\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4nyt asia oli mahdollisesti aikalaisilleen. T\u00e4m\u00e4n loppupuheenvuoron painotus j\u00e4i itselleni hyvin vahvasti mieleen.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Ty\u00f6skentely\u00e4 yliopiston kampusalueella. Kuva: Mikko Saira.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Toukokuun alussa pidetty workshop oli oman vaihtoni kohokohta akateemisessa mieless\u00e4, mutta matkani Ranskaan osoittautui tutkimukselleni muillakin tavoin hy\u00f6dylliseksi. Minua pyydettiin esimerkiksi esittelem\u00e4\u00e4n tutkimustani musiikkitieteen maisteriopiskelijoille huhtikuun lopulla. Erityisesti minua ilahdutti Poitiersin yliopiston kirjasto ja sen ranskankielinen kirjallisuus, johon sain t\u00e4ydess\u00e4 rauhassa tutustua. Itselleni t\u00e4rkeit\u00e4 kirjoja olivat erilaiset sirkulaatiota k\u00e4sittelev\u00e4t tutkimukset, jotka ohjasivat minua pohtimaan k\u00e4sitett\u00e4 teoreettisella tasolla. Tavoilleni uskollisesti lainasin kirjoja melkoisen paljon, joten en mill\u00e4\u00e4n ehtinyt lukea kaikkea, saati tehd\u00e4 muistiinpanoja kaikista kirjoita. Vaihtoni kaksi viimeist\u00e4 viikkoa k\u00e4ytinkin pitk\u00e4lti siihen, ett\u00e4 kuvasin kirjoja itselleni talteen. Lis\u00e4ksi vierailin Ranskan kansalliskirjastossa (Biblioth\u00e8que nationale de France<\/em>) Pariisissa lukemassa ja kuvaamassa kirjoja. Kansalliskirjastosta sain my\u00f6s ostettua huokeaan hintaan pari itselleni t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kirjaa, nimitt\u00e4in ranskalaisen historioitsija Antoine Liltin L\u2019h\u00e9ritage des Lumi\u00e8res<\/em> ja Marc Fumarolin Quand l\u2019Europe parlait fran\u00e7ais.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Vaihtoni aikana sain luotua mukavasti kansainv\u00e4lisi\u00e4 kontakteja. Oli eritt\u00e4in mukavaa saada tutustua Thierry Favieriin sek\u00e4 Katharine Ellisiin, mutta my\u00f6s Poitiersin yliopiston toiseen musiikkitieteen professori Isabelle Hisiin oli hienoa saada tutustua. Workshopin my\u00f6t\u00e4 tapasin ison liudan nuoria tutkijoita, jotka ovat kiinnostuneita samankaltaisista tutkimuksellisista aiheista kuin min\u00e4. Lis\u00e4ksi tutustuin my\u00f6s tutkimuslaboratorio Crihamin v\u00e4it\u00f6skirjatutkijoihin, jotka ottivat minut l\u00e4mpim\u00e4sti vastaan. N\u00e4ist\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjatutkijoista juuri kukaan ei oikein tutkinut samanlaisia teemoja tai aiheita kuin min\u00e4, mutta oman sosiaalisen el\u00e4m\u00e4ni kannalta heist\u00e4 tuli hyvin olennainen osa arkeani vaihtoni aikana.<\/p>\n\n\n\n

Ranskan ja ranskalaisen kulttuurin kokeminen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Aikaisemmin tekstiss\u00e4 mainitsin, ett\u00e4 olin vaihtoni my\u00f6t\u00e4 ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Ranskassa, joten kyse oli minulle yht\u00e4 lailla tutustumisesta ranskalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Koin my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4ksi kehitt\u00e4\u00e4 ranskan kielen taitojani ja puhua mahdollisimman paljon ranskaa. Kielen oppimisen kannalta hienoa oli se, ett\u00e4 Poitiersin kokoisessa kaupungissa esimerkiksi asiakaspalvelijat eiv\u00e4t kovin herk\u00e4sti vaihtaneet kielt\u00e4 englantiin, vaikka varmasti puhetyylini paljasti, etten ollut paikallinen. Ihmiset olivat ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4isi\u00e4 ja t\u00e4ydensiv\u00e4t lauseitani usein, jos en ihan osannut muotoilla haluamaani oikein.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Tutustumassa ranskalaiseen iltael\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ranskalaisissa kapakoissa olutta pystyy suurimmillaan tilaamaan 2,5 litraa kerrallaan, jolloin olut tarjoillaan hanallisessa s\u00e4ili\u00f6ss\u00e4, ja tilauksen yhteydess\u00e4 saa haluamansa m\u00e4\u00e4r\u00e4n laseja. T\u00e4llaista juoma-astiaa kutsutaan kirahviksi <\/em>(girafe). Kuva: Arthur Heusler.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n
\n
\"\"
N\u00e4kym\u00e4 Rue de la Cha\u00eenelle, jonka varrella Criham-laboratorio sijaitsee. Kuva: Mikko Saira.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Itselleni j\u00e4i ranskalaisesta kulttuurista mieleen vieraanvaraisuus. Esimerkiksi Airbnb-asuntoani vuokrannut perhe asui samassa rakennuksessa, ja he saattoivat pyyt\u00e4\u00e4 minua mukaan k\u00e4ym\u00e4\u00e4n torilla tai auttamaan heid\u00e4n lapsensa pianol\u00e4ksyjen kanssa. Aikaisemmin mainitut v\u00e4it\u00f6skirjatutkijat ottivat minut avoimesti mukaan omiin vapaa-ajan rientoihinsa, mik\u00e4 l\u00e4mmitti mielt\u00e4ni suuresti. Erityisen mukavaa olikin olla ulkona ilta-aikoihin v\u00e4it\u00f6skirjatutkijoiden kanssa pahimpana hellejaksona, jolloin p\u00e4iv\u00e4l\u00e4mp\u00f6tilat kohosivat pahimmillaan yli 40:een asteeseen. Mielt\u00e4ni l\u00e4mmitti my\u00f6s, ett\u00e4 Thierry Favier kutsui minut yst\u00e4v\u00e4llisesti k\u00e4ym\u00e4\u00e4n luonaan l\u00e4heisess\u00e4 Toursin kaupungissa, jossa ty\u00f6stimme yhdess\u00e4 raporttia workshopistamme. Lis\u00e4ksi Favier esitteli minulle kaupunkia ja kertoi mielenkiintoisia tarinoita esimerkiksi sen kirkkojen historiasta.<\/p>\n\n\n\n

Ranska ei tietenk\u00e4\u00e4n ollut ainoastaan vieraanvaraisuutta sek\u00e4 hyvien ja halpojen patonkien noutamista l\u00e4himm\u00e4st\u00e4 leipomosta. Poitiersinkin kokoisessa kaupungissa sosiaalinen eriarvoisuus pisti enemm\u00e4n silm\u00e4\u00e4n, kuin mihin Suomessa on tottunut. Tavallista oli, ett\u00e4 esimerkiksi kauppojen edess\u00e4 p\u00e4ivysti ihmisi\u00e4, jotka pyysiv\u00e4t rahaa. Tosin, siin\u00e4 miss\u00e4 Suomessa kerj\u00e4\u00e4viin ihmisiin suhtaudutaan helposti pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ilmana, kuului paikallisiin sosiaalisiin normeihin se, ett\u00e4 n\u00e4ille ihmisille piti edes pahoitella, jollei ollut valmis antamaan rahaa. Joidenkin ihmisten n\u00e4ki pys\u00e4htyv\u00e4n juttelemaan kerj\u00e4\u00e4vien ihmisten kanssa hetkeksi, ennen kuin jatkoivat matkaansa. Oli siis toisaalta hienoa n\u00e4hd\u00e4, ett\u00e4 ihmiset olivat valmiita auttamaan avun tarpeessa olleita ja muutenkin suhtautuivat heihin my\u00f6t\u00e4tunnolla, vaikka tietysti itse koin, ett\u00e4 n\u00e4iden ihmisten toimeentulon ja hyvinvoinnin ei kuuluisi olla ihmisten auttavaisuuden varassa.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Maalaisn\u00e4kymi\u00e4 Poitiersin ulkopuolella. Kuva: Mikko Saira.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Lopuksi<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Vaihtokokemukseni oli kaiken kaikkiaan onnistunut. Saadessani syventy\u00e4 kaikessa rauhassa kolmen kuukauden ajan ranskankieliseen tutkimuskirjallisuuteen kykenin kehittelem\u00e4\u00e4n ja j\u00e4sent\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa tutkimustani merkitt\u00e4v\u00e4sti. Lis\u00e4ksi toukokuun alussa j\u00e4rjestetty workshop oli todella antoisa p\u00e4iv\u00e4, josta j\u00e4i k\u00e4teen huikea m\u00e4\u00e4r\u00e4 ajatuksia sek\u00e4 uusia tuttavuuksia. Uusin tuttavuuksiin kuuluivat my\u00f6s esimerkiksi Crihamin mukavat v\u00e4it\u00f6skirjatutkijat sek\u00e4 professori Thierry Favier, jonka my\u00f6ntyvyydest\u00e4 ottaa minut kiireist\u00e4\u00e4n huolimatta vastaan Poitiersiin olen enemm\u00e4n kuin kiitollinen. Oli hienoa p\u00e4\u00e4st\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa ranskan kielen taitoa, sek\u00e4 n\u00e4iden uusien tuttavuuksien kanssa ett\u00e4 yleisesti Ranskassa, sill\u00e4 kyseinen kieli on itselleni hyvin t\u00e4rke\u00e4 oman tutkimukseni kannalta. Aluksi itse\u00e4ni v\u00e4h\u00e4n harmitti, ett\u00e4 yliopistolla oli melko hiljainen kausi meneill\u00e4\u00e4n vaihtoni aikana, mutta toukokuinen workshop oli ehk\u00e4 parempikin lopputulema kuin tavallisiin seminaareihin osallistuminen. Lis\u00e4ksi minulla oli oikeasti aikaa ja rauhaa keskitty\u00e4 oman tutkimukseni tekemiseen, siis oikeastaan \u00e4lylliseen harhailuun, johon tutkimusta teht\u00e4ess\u00e4 on usein liian harvoin tilaisuuksia.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Mikko Saira<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on oppiaineen v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Charlotta Wolffin johtamassa ja Svenska litteraturs\u00e4llskapet i Finlandin rahoittamassa hankkeessa<\/em> Opera i periferin? \u00c5bo och Paris som musik- och teaterst\u00e4der 1790\u20131840<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olen hiljan noussut iltalaivaan, joka on matkalla Turusta Tukholmaan, ja istun laivan baarissa siemailemassa olutta. Laivamatkan my\u00f6t\u00e4 olen juuri aloittanut kolmen kuukauden tutkijavaihtoni, ja m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4ni on noin 90 000 asukkaan kaupunki nimelt\u00e4\u00e4n Poitiers, joka sijaitsee l\u00e4ntisess\u00e4 Keski-Ranskassa, Viennen departementissa, Uuden-Akvitanian hallintoalueella. V\u00e4it\u00f6skirjani ohjaajan, professori Charlotta Wolffin kontakti, musiikkitieteen professori Thierry Favier, sek\u00e4 historiaan, taidehistoriaan ja musiikkitieteeseen […]<\/p>\n","protected":false},"author":3585,"featured_media":9574,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[1823,707,1718],"class_list":["post-9569","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-nakokulmia","tag-musiikin-historia","tag-ranska","tag-tutkijavaihto","czr-hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9569","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3585"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9569"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9569\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9596,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9569\/revisions\/9596"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9574"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9569"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9569"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9569"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}