{"id":975,"date":"2017-03-21T12:30:49","date_gmt":"2017-03-21T12:30:49","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=975"},"modified":"2017-03-21T12:44:18","modified_gmt":"2017-03-21T12:44:18","slug":"konferenssit-tutkimusta-verkostoitumista-ja-julkaisemista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/konferenssit-tutkimusta-verkostoitumista-ja-julkaisemista\/","title":{"rendered":"Konferenssit \u2013 tutkimusta, verkostoitumista ja julkaisemista"},"content":{"rendered":"

Konferenssi, kongressi, kollokvio, seminaari. Tutkimukselle t\u00e4rkeill\u00e4 foorumeilla on monta erilaista nime\u00e4, mutta niiden perimm\u00e4inen tarkoitus on sama: tieteellisen tiedon jakaminen ja kommentoiminen, verkostoituminen ja ideoiden saaminen.<\/p>\n

\"\"

Kuva: Pexels<\/p><\/div>\n

Tieteen tekemiseen liittyy keskeisesti oman tutkimuksen esitteleminen muille, siit\u00e4 keskusteleminen ja uusien n\u00e4k\u00f6kulmien etsiminen sek\u00e4 verkostoituminen kotimaisten ja kansainv\u00e4listen kollegoiden kanssa. Tutkijat ovat harvoin populaarin kuvan mukaisia yksin\u00e4isi\u00e4 puurtajia, erakoita norsunluutorneissa, joista \u201dtodellinen maailma\u201d korkeintaan n\u00e4kyy kaukana alhaalla. V\u00e4it\u00e4n, ett\u00e4 asia on pikemminkin p\u00e4invastoin: tutkimusta ei tehd\u00e4 ainoastaan itselle, vaan tiedeyhteis\u00f6lle ja \u2013 ainakin historian alalla \u2013 laajalle aiheesta kiinnostuneelle yleis\u00f6lle. Oman kokemukseni mukaan historioitsijat ja muut humanistit ovat taitavia esittelem\u00e4\u00e4n omaa tutkimustaan, joka voi olla hyvinkin monimutkaista. My\u00f6s kollegoille pit\u00e4\u00e4 oma tutkimus pukea selke\u00e4\u00e4n ja kiinnostavaan muotoon, muuten tutkimuksen l\u00e4ht\u00f6kohdat, hypoteesit ja tulokset j\u00e4\u00e4v\u00e4t irrallisiksi.<\/p>\n

Konferenssit tarjoavat oivallisen foorumin akateemiseen maailmaan ja uusimpaan tutkimukseen perehtymiseen. Niihin osallistuminen on t\u00e4rke\u00e4 osa tutkijan ty\u00f6t\u00e4 doktorandista professoriin. Parhaimmillaan konferenssissa on muutaman p\u00e4iv\u00e4n aikana mahdollista k\u00e4yd\u00e4 inspiroituneita keskusteluja toisten tutkijoiden kanssa, etsi\u00e4 yhteisty\u00f6kumppaneita tutkimushankkeille, kuulla uusimmista tutkimustuloksista konferenssin alalta, saada kommentteja omasta tutkimuksestaan tai muodostaa ja vakiinnuttaa kollegiaalisia verkostoja. Joillakin tieteenaloilla konferenssit ovat kaikkein keskeisin tiedejulkaisemisen muoto. Konferenssit ovat my\u00f6s historioitsijoiden ty\u00f6lle t\u00e4rkeit\u00e4, vaikka konferenssiesitelmi\u00e4 ei pidet\u00e4k\u00e4\u00e4n julkaistun artikkelin tai kirjanluvun vertaisina, monografian osista puhumattakaan.<\/p>\n

\"\"

Kuva: Pexels<\/p><\/div>\n

G\u00f6teborgissa 14.\u201316. maaliskuuta 2017 j\u00e4rjestetty toinen pohjoismainen digitaalisen humanismin konferenssi DHN<\/span><\/a> oli juuri t\u00e4llainen innostava, uusia tutkimussuuntia ja mahdollisia yhteisty\u00f6kuvioita tarjonnut kokemus. P\u00e4\u00e4puhujista Peter Leonard (Yale University Library Digital Humanities Lab) ja Tim Tangherlini (UCLA) pitiv\u00e4t yhteisen esitelm\u00e4n siit\u00e4, kuinka t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on puhua big datan rinnalla keskikokoisesta datasta ja yhdist\u00e4\u00e4 humanistisessa tutkimuksessa makro-, meso- ja mikrotasojen tarkastelu, johon digitaaliset ty\u00f6kalut antavat aivan uusia mahdollisuuksia. Dolly J\u00f8rgensen (Lule\u00e5 tekniska universitet) puhui antroposeenist\u00e4 (anthropocene<\/i>) ja kuinka ihmisten tiet\u00e4mys luonnosta on aina v\u00e4littynyt teknologian avulla. Katja Kwastek (Vrije Universiteit Amsterdam) puolestaan puhui menneisyyden ja nykyisyyden visuaalisista ja moniaistisista representaatiosta. H\u00e4n toi digitaaliseen humanismiin t\u00e4rke\u00e4n visuaalisen ulottuvuuden, sill\u00e4 ainakin historiatieteiss\u00e4 digitaalisuus tarkoittaa useammin tekstuaalisia kuin visuaalisia tai materiaalisia l\u00e4hteit\u00e4.<\/p>\n

Konferenssin ty\u00f6ryhm\u00e4t ja sessiot tarjosivat oivallisen l\u00e4pileikkauksen siihen, miten paljon ja monenlaista tapahtuu juuri t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 digitaalisen humanismin saralla Pohjoismaissa. Aiheet ulottuivat k\u00e4sikirjoituseditioista digitaalisten menetelmien hy\u00f6dynt\u00e4miseen historian opetuksessa, k\u00e4sialan koneellisesta tunnistamisesta visualisointeihin ja infrastruktuurien haasteisiin, joukkoistamisesta lingvistiikkaan ja semanttiseen analyysiin sek\u00e4 visuaalisiin taiteisiin ja kirjallisuuteen.<\/p>\n

Vuonna 2018 DHN \u2013 Digital Humanities in the Nordic Countries -konferenssi j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n Helsingiss\u00e4.<\/p>\n

\"\"
\nJohanna Ilmakunnas
\nSuomen historian professori (ma)<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Konferenssi, kongressi, kollokvio, seminaari. Tutkimukselle t\u00e4rkeill\u00e4 foorumeilla on monta erilaista nime\u00e4, mutta niiden perimm\u00e4inen tarkoitus on sama: tieteellisen tiedon jakaminen ja kommentoiminen, verkostoituminen ja ideoiden saaminen. Tieteen tekemiseen liittyy keskeisesti oman tutkimuksen esitteleminen muille, siit\u00e4 keskusteleminen ja uusien n\u00e4k\u00f6kulmien etsiminen sek\u00e4 verkostoituminen kotimaisten ja kansainv\u00e4listen kollegoiden kanssa. Tutkijat ovat harvoin populaarin kuvan mukaisia yksin\u00e4isi\u00e4 puurtajia, […]<\/p>\n","protected":false},"author":2237,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[138,141,144],"class_list":{"0":"post-975","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-nakokulmia","7":"tag-konferenssit","8":"tag-tutkimus","9":"tag-verkostoituminen","10":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/975","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2237"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=975"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/975\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1002,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/975\/revisions\/1002"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=975"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=975"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=975"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}