{"id":1056,"date":"2017-08-13T18:50:29","date_gmt":"2017-08-13T16:50:29","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomisugri\/?p=1056"},"modified":"2017-08-13T18:52:19","modified_gmt":"2017-08-13T16:52:19","slug":"kun-puhuja-ei-varsinaisesti-valehtele-mutta-antaa-ymmartaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomisugri\/2017\/08\/13\/kun-puhuja-ei-varsinaisesti-valehtele-mutta-antaa-ymmartaa\/","title":{"rendered":"Kun puhuja ei varsinaisesti valehtele, mutta antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>\u00c5bo Akademin suomen kielen oppiaine j\u00e4rjesti kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 14. kerran symposiumin <em>Spr\u00e5kets funktion<\/em>, jossa perinteiseen tapaan keskusteltiin \u201dvakavasti mutta rennosti kielen syvimm\u00e4st\u00e4 olemuksesta ja kielentutkimuksen perimm\u00e4isist\u00e4 kysymyksist\u00e4, riskinottoa kaihtamatta\u201d. Symposiumin aikataulu on monia kielitieteen kokoontumisia v\u00e4ljempi, ja keskustelulle on varattu aikaa. Sallivassa ja innostuneessa ilmapiiriss\u00e4 on mukavaa k\u00e4sitell\u00e4 vaikka sellaista aihetta, joka on pitk\u00e4\u00e4n kiinnostanut, mutta johon vakavasti tarttumista vasta miettii.<\/p>\n<p>Olen pitk\u00e4\u00e4n ty\u00f6skennellyt modaalisuuden ja evidentiaalisuuden kysymysten parissa. Modaalisilla aineksilla puhuja ilmaisee, ett\u00e4 lauseen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4n v\u00e4itt\u00e4m\u00e4n ei tarvitse olla totta. Evidentiaalisuus tarkoittaa tiedon alkuper\u00e4n merkitsemist\u00e4. Lauseen totuusehdoista puhuminen on kielitieteilij\u00f6ille luontevaa. Olin j\u00e4\u00e4nyt miettim\u00e4\u00e4n, olisiko meill\u00e4 annettavaa my\u00f6s lauseiden valehtelupotentiaalin tutkimukseen. K\u00e4sittelin t\u00e4t\u00e4 kysymyst\u00e4 esitelm\u00e4ss\u00e4ni.<\/p>\n<p>Lauseeseen sis\u00e4ltyv\u00e4 valhe ei useinkaan j\u00e4t\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n sellaisia merkkej\u00e4, joihin kielentutkija voisi tarttua. Valehtelija pyrkii luonnollisesti saamaan v\u00e4itteens\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n todelta. Jos valehteleminen m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n kapeasti, se onkin parasta j\u00e4tt\u00e4\u00e4 muiden tieteenalojen, kuten oikeustieteen, psykiatrian tai teologian huoleksi. Sen sijaan ep\u00e4suora valehtelu, joka perustuu lauseen kuulijassa her\u00e4tt\u00e4miin sanattomiin taustaoletuksiin, edellytt\u00e4\u00e4 puhujalta usein taitavaa ja hienovaraista kielen mahdollisuuksien hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n<p>Ep\u00e4suora valehtelija pyrkii usein vaivihkaa kasvattamaan sit\u00e4 v\u00e4itt\u00e4mien joukkoa, josta kuulija luulee olevansa h\u00e4nen kanssaan yht\u00e4 mielt\u00e4 (valehtelemisessahan on olennaista se, ett\u00e4 puhuja ei itse usko sanomaansa). Uusi asia voidaan esitt\u00e4\u00e4 ennest\u00e4\u00e4n tuttuna tai yleisesti tunnettuna k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sellaisia verbej\u00e4, jotka esitt\u00e4v\u00e4t t\u00e4ydennyksens\u00e4 oletusarvoisesti toteutuneena. Esimerkiksi <em>I <u>realize\/admit\/know<\/u> I\u2019m ugly<\/em> sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 merkityksen \u2019I\u2019m ugly\u2019. Samalla tavoin toimivat monet valehtelijoiden suosimat leksikaaliset elementit (<em><u>It\u2019s clear that <\/u>he is obsessed<\/em> <em>with money<\/em>; <em>You disappointed me <u>again<\/u><\/em>) avulla.<\/p>\n<p>Tapa, jolla henkil\u00f6\u00f6n viitataan, voi saada kuulijan otaksumaan, ett\u00e4 h\u00e4n on puhujalle joko tuttu (<em><u>Salekin<\/u> oli siell\u00e4 Jennin kanssa<\/em>) tai vieras (<em>I didn\u2019t have sexual relations with <u>that woman<\/u>\u2026Miss Lewinsky<\/em>). Valehtelu liitet\u00e4\u00e4n usein v\u00e4itteisiin, mutta viestins\u00e4 voi v\u00e4\u00e4rent\u00e4\u00e4 puhujan ja kuulijan yhteiseen tietoon kuuluvaksi my\u00f6s kysymysten ja huudahdusten avulla: <em>Who\u2019s Putin? Such a nasty woman!<\/em> Kun viel\u00e4 liitet\u00e4\u00e4n luetteloon esimerkiksi lausetyyppien, modaaliverbien ja kontekstista irrottamisen mahdollisuudet, alkaa hyvinkin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 nimenomaan kielitieteilij\u00f6it\u00e4 tarvitaan valehtelun ja harhauttamisen tutkimiseen.<\/p>\n<p>Symposiumissa keskustelua her\u00e4ttiv\u00e4t erityisesti politiikasta tuodut esimerkit. Vaihtoehtoisien totuuksien aikakaudelle tyypillinen julkisen el\u00e4m\u00e4n valehtelun muoto on <em>bullshitting<\/em>, jossa puhujan sitoutuminen v\u00e4itt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 totuuteen on ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n heikkoa mutta sen tukena k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 argumentointi on sit\u00e4kin liioittelevampaa. Presidentti Trumpin ilmastonmuutosn\u00e4kemykset her\u00e4ttiv\u00e4t salissa huvittuneisuutta, mutta yhdess\u00e4 todettiin korkean tason roskanpuhumisen olevan merkitt\u00e4v\u00e4 uhka demokraattisille yhteiskunnille.<\/p>\n<p>Hyv\u00e4 tutkimusaihe j\u00e4\u00e4 kuulijoille mieleen. Agricolan <em>pit\u00e4\u00e4<\/em>-verbi, jolle olen uhrannut vuosia, on kerrottava kysyjille aina uudestaan. Vaatimaton kirjallisuusesittelyni symposiumissa sen sijaan poiki heti ansiotonta huomiota. Lounasp\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 tuntemattomat totesivat: \u201dS\u00e4h\u00e4n olit se valehtelun tutkija.\u201d Niin kai sitten.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><em>Duha Elsayed<\/em><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>\u00c5bo Akademin suomen kielen oppiaine j\u00e4rjesti kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 14. kerran symposiumin Spr\u00e5kets funktion, jossa perinteiseen tapaan keskusteltiin \u201dvakavasti mutta rennosti kielen syvimm\u00e4st\u00e4 olemuksesta ja kielentutkimuksen perimm\u00e4isist\u00e4 kysymyksist\u00e4, riskinottoa kaihtamatta\u201d. Symposiumin aikataulu on monia kielitieteen kokoontumisia v\u00e4ljempi, ja keskustelulle on varattu aikaa. Sallivassa ja innostuneessa ilmapiiriss\u00e4 on mukavaa k\u00e4sitell\u00e4 vaikka sellaista aihetta, joka on pitk\u00e4\u00e4n kiinnostanut, mutta&nbsp;&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":2096,"featured_media":1059,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[36],"tags":[92,95,87],"class_list":["post-1056","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleiset","tag-abo-akademi","tag-symposiumi","tag-tutkimus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomisugri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1056","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomisugri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomisugri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomisugri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2096"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomisugri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1056"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomisugri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1056\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1061,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomisugri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1056\/revisions\/1061"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomisugri\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1059"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomisugri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1056"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomisugri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1056"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomisugri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1056"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}