Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 minun alkaa tehd\u00e4 mieli kalastaa. Se on v\u00e4h\u00e4n outoa, koska kuulun koulukuntaan, jonka mukaan Turun parhaat kalavedet sijaitsevat kauppahallissa. T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 l\u00e4himm\u00e4s kalastusta olen p\u00e4\u00e4ssyt k\u00e4ym\u00e4ll\u00e4 perhokalastuskurssin, jolla muun muassa opeteltiin sitomaan perhoja ja kuivaharjoiteltiin nurmikolla. Kurssille menin Eeva-Kaarina Arosen loistavan Maria Renforsin totuus \u2011romaanin innoittamana. Sittemmin olen l\u00e4hinn\u00e4 kylv\u00e4nyt perhoyritelmi\u00e4ni joihinkin kes\u00e4isiin vesiin, eik\u00e4 koukussa ole onneksi ollut kiinni kuin luultavasti jokin s\u00e4rjensukuinen kerran.<\/p>\n
T\u00e4n\u00e4 vuonna ajattelin torpata kalastusvietin etymologian avulla. Suomessa on (laskutavasta riippuen) jopa 3 400 ruotsalaislainaa, mutta miss\u00e4 ruotsin kieli oli, kun kaloja nimettiin? Turska<\/em> on torsk<\/em>, siika<\/em> on sik<\/em>, silli<\/em> on sill<\/em> ja murteissa ahventa nimitet\u00e4\u00e4n apporaksi<\/em> (ruots. abborre<\/em>), mutta ent\u00e4s kampela<\/em>, hauki<\/em>, silakka<\/em> ja monet muut?<\/p>\n Kaisa H\u00e4kkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan<\/em> mukaan vanhimpiin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleviin kalannimityksiin kuuluu s\u00e4rki<\/em>, jolla on vastineita et\u00e4sukukieliss\u00e4 saakka (esim. mansin t\u0101rka<\/em>). Seuraavan kerran katiskaa nostettaessa osoitettakoon siis v\u00e4h\u00e4n rispekti\u00e4 siis t\u00e4lle lajille! Ahven<\/em>-, kiiski<\/em>-, lahna<\/em>-, made<\/em>-, salakka<\/em>– ja taimen<\/em>-sanoilla on vastineita l\u00e4hisukukieliss\u00e4 kuten karjalassa (esim. majeh<\/em> ’made’) ja osin saamen kieliss\u00e4 (esim. pohjoissaamen vuoskku<\/em> ’ahven’), mutta niille ei ole esitetty tarkempaa alkuper\u00e4\u00e4. Made<\/em>-sanalla tosin lienee yhteys madella<\/em>– ja mataa<\/em>-verbeihin.<\/p>\n Lohi<\/em> on vanha balttilainen laina, jonka vastineita ovat latvian lasis<\/em> ja liettuan l\u00e3\u0161is<\/em>. Hauki<\/em>-sanaa puolestaan on arveltu vanhaksi slaavilaiseksi lainaksi. Kes\u00e4isen kilpakumppanin k\u00e4denv\u00e4\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 voi pudottaa kertomalla ratkaisevalla hetkell\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4sivarren koukistajan nimitys hauis<\/em> on johdos hauki<\/em>-sanasta, koska lihaksen muoto muistuttaa haukea.<\/p>\n Ja on se ruotsikin siell\u00e4, v\u00e4h\u00e4n piilossa tosin. Saamesta on suomeen tullut sana rautu<\/em>, joka on alun perin johdos punaista tarkoittaneesta kantaskandinaavin sanasta. Nykyruotsin r\u00f6d<\/em> on siis etymologisesti sama sana. Kuha<\/em> on vanha germaaninen laina, jonka kanssa ruotsin g\u00f6s<\/em> on samaa juurta. Ruutana<\/em> on laina ruotsin ruda<\/em>– tai muinaisruotsin rudha<\/em>-sanasta. Kaiken kruunaa silakka<\/em>, joka on lainaa ruotsin sanasta sillaka<\/em> tai sillake<\/em> ’sillien s\u00e4il\u00f6miseen tarkoitettu suolavesi’ (vrt. laka<\/em> ’liottaa’, lake<\/em> ’suolaliuos’). Sama sana on lainautunut my\u00f6s suomen l\u00e4hisukukieliin, joissa se tarkoittaakin suolakalaa, ei kalalajia.<\/p>\n Suosikkini kalojen ja kalannimitysten joukossa on kuitenkin kampela<\/em>. Se on johdos veivi\u00e4 tarkoittavasta kampi<\/em>-sanasta. Murteissa kampela<\/em> tarkoittaa my\u00f6s vinoa, kieroa, kankeaa ja hankalaa. Mik\u00e4 muu kuvaisi yht\u00e4 hyvin kalaa, joka on litistynyt ja ik\u00e4\u00e4n kuin veivattu toiselle kyljelleen ja ui l\u00e4ttyn\u00e4? Nerokasta. Lis\u00e4ksi kampelaa ei tarvitse pel\u00e4t\u00e4 l\u00f6yt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 perhosta.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 p\u00e4hkin\u00e4nkuoressa eritt\u00e4in tarpeellista tietoa verkon nostoon ja laituriviisasteluun! Hyv\u00e4\u00e4 kes\u00e4\u00e4 kaikille!<\/p>\n Krista Ojutkangas<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 minun alkaa tehd\u00e4 mieli kalastaa. Se on v\u00e4h\u00e4n outoa, koska kuulun koulukuntaan, jonka mukaan Turun parhaat kalavedet sijaitsevat kauppahallissa. T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 l\u00e4himm\u00e4s kalastusta olen p\u00e4\u00e4ssyt k\u00e4ym\u00e4ll\u00e4 perhokalastuskurssin, jolla muun muassa opeteltiin sitomaan perhoja ja kuivaharjoiteltiin nurmikolla. Kurssille menin Eeva-Kaarina Arosen loistavan Maria Renforsin totuus \u2011romaanin innoittamana. Sittemmin olen l\u00e4hinn\u00e4 kylv\u00e4nyt perhoyritelmi\u00e4ni joihinkin kes\u00e4isiin vesiin, …<\/p>\n","protected":false},"author":2046,"featured_media":921,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[36],"tags":[72,60],"class_list":["post-912","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleiset","tag-etymologia","tag-henkilokunta"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomisugri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/912","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomisugri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomisugri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomisugri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2046"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomisugri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=912"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomisugri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/912\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":918,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomisugri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/912\/revisions\/918"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomisugri\/wp-json\/wp\/v2\/media\/921"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomisugri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=912"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomisugri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=912"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomisugri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=912"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}