{"id":963,"date":"2017-06-01T14:29:48","date_gmt":"2017-06-01T12:29:48","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomisugri\/?p=963"},"modified":"2017-06-01T14:29:48","modified_gmt":"2017-06-01T12:29:48","slug":"suomenoppijoiden-kieli-avautuu-tutkijoille-korpusten-avulla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomisugri\/2017\/06\/01\/suomenoppijoiden-kieli-avautuu-tutkijoille-korpusten-avulla\/","title":{"rendered":"Suomenoppijoiden kieli avautuu tutkijoille korpusten avulla"},"content":{"rendered":"

Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaineessa on useita tutkimushankkeita. Yksi niist\u00e4 on Akateeminen suomi kansainv\u00e4lisen oppijan haasteena -hanke, jossa rakennetaan kahta korpusta eli tutkimustarkoituksiin koottua tekstikokoelmaa.<\/p>\n

Hankkeen korpukset ovat laajoja, syntaktisesti ja morfologisesti koodattuja elektronisia kieliaineistoja, joiden avulla voi tutkia \u00e4idinkielisten ja ei-suomenkielisten suomea. Ne mahdollistavat tutkimuksen sellaisista kielen m\u00e4\u00e4r\u00e4llisist\u00e4 ilmi\u00f6ist\u00e4, joita ilman s\u00e4hk\u00f6isi\u00e4 hakumetodeja on mahdotonta tai eritt\u00e4in ty\u00f6l\u00e4st\u00e4 tutkia. Korpuksesta saadaan my\u00f6s paljon kvalitatiivisesti arvokasta tutkimusaineistoa. Hanke on aloitettu vuonna 2015.<\/p>\n

Akateemisen suomen korpus on ensikielisten suomenpuhujien korpus, johon ker\u00e4t\u00e4\u00e4n akateemisia tekstej\u00e4 kattavasti eri tieteenaloilta.<\/p>\n

Akateemisen suomen hankkeeseen on liitetty jo vuonna 2007 perustettu korpus Edistyneiden suomenoppijoiden korpus (LAS2) -hanke. LAS2-aineisto koostuu Turun yliopiston suomen ja sen sukukielten maisteriohjelman opiskelijoiden akateemisista teksteist\u00e4, kuten tenttivastauksista ja gradujen luonnoksista.<\/p>\n

Korpusten avulla tehtyj\u00e4 tutkimuksia<\/strong><\/p>\n

Korpuksestamme on tehty yksi v\u00e4it\u00f6skirja (Ivaska, Ilmari 2015: Edistyneen oppijansuomen konstruktiopiirteit\u00e4 korpusvetoisesti: avainrakenneanalyysi<\/em>. Annales Universitatis Turkuensis C 409), useita pro gradu -tutkielmia ja muita opintoihin liittyvi\u00e4 t\u00f6it\u00e4 kuten kandidaatintutkielmia ja sivuaine-esseit\u00e4.<\/p>\n

\"\"
Ilmari Ivaskan, kuukauden tutkijan haastattelu Kielipankissa (toukokuu2017)<\/a><\/figcaption><\/figure>\n

Osa aineistosta on tallennettu Kielipankkiin, jota t\u00e4ss\u00e4 esitelt\u00e4v\u00e4t kolme tutkielmaa ovat k\u00e4ytt\u00e4neet. Tutustuminen korpuksiimme ja Kielipankkiin on suositeltavaa edistyneiden suomenoppijoiden kielest\u00e4 opinn\u00e4ytett\u00e4 suunnitteleville.<\/p>\n

Esitelt\u00e4vien tutkielmien tekij\u00e4t ja otsikot ovat seuraavat (tutkielmat ovat t\u00e4ss\u00e4 valmistumisj\u00e4rjestyksess\u00e4):
\nK\u00e4tk\u00e4, Virve: Relatiivikonstruktiot edistyneiden suomenoppijoiden tenttivastauksissa<\/em> (pro gradu -tutkielma 2015)
\nBroholm, Sanni: Nesessiivirakenteet edistyneiden suomenoppijoiden akateemisessa kirjoituksessa<\/em> (pro gradu -tutkielma 2015)
\nBlomvall, Anni: Edistyneiden suomenoppijoiden konnektiivien k\u00e4ytt\u00f6<\/em> (sivuaineen tutkielma 2016)<\/p>\n

LAS2-korpuksen tekstien aihepiirit k\u00e4sittelev\u00e4t kielitiedett\u00e4. N\u00e4in esimerkkilauseetkin ovat tavallisesti kielitieteellisi\u00e4.<\/p>\n

Useissa aineistosta tehdyiss\u00e4 tutkimuksissa suomenoppijoiden kielt\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n nimenomaan v\u00e4likielen n\u00e4k\u00f6kulmasta omanlaisenaan kokonaisuutena ilman korrektiuteen tai kielenhuoltoon keskittyv\u00e4\u00e4 analyysia. Toki n\u00e4ihin viittaavia laadullisia kommentteja saattaa olla.<\/p>\n

Relatiivikonstruktiot<\/strong><\/p>\n

K\u00e4tk\u00e4n tutkielman aineisto koostuu 37 edistyneen suomenoppijan (S2) tenttivastauksesta ja yht\u00e4 monesta vertailuaineiston ensikielisten suomenpuhujien (S1) vastaustekstist\u00e4. K\u00e4tk\u00e4 on tutustunut my\u00f6s siihen, kuinka relatiivikonstruktioita opetetaan S2-oppikirjoissa.<\/p>\n

K\u00e4tk\u00e4 esittelee relatiivisanojen distribuutiota ryhmittelem\u00e4ll\u00e4 tutkimansa sanat kolmeen ryhm\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Tutkimuksessa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n koko relatiivikonstruktion lauseenj\u00e4senteht\u00e4v\u00e4\u00e4. Relatiivilauseet ovat tavallisesti korrelaattinsa j\u00e4lkim\u00e4\u00e4rittein\u00e4 \u2013 t\u00e4m\u00e4n vuoksi relatiivilause on yleens\u00e4 samassa funktiossa kuin sen korrelaatti.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Tavallisesti korostetaan sit\u00e4, ett\u00e4 korrelaatti on v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti relatiivilauseen edell\u00e4. Kauempanakin olevaan korrelaattiin voidaan viitata, jos korrelaatin ja relatiivilauseen sidos on niin kiinte\u00e4, ett\u00e4 se hahmottuu yhdeksi kokonaisuudeksi.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Tutkimustuloksena on, ett\u00e4 kaiken kaikkiaan S2- ja S1-puhujien relatiivikonstruktiot ovat kesken\u00e4\u00e4n niin esiintyvyydelt\u00e4\u00e4n, varioivuudeltaan kuin piirteilt\u00e4\u00e4nkin hyvin samankaltaisia. Kuitenkin odotuksenmukaisesti S1-puhujien relatiivirakenteet noudattavat vahvemmin yleiskielen relatiivistamisstrategioita.<\/p>\n

Monta tapaa ilmaista v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4<\/strong><\/p>\n

Broholmin tutkimus k\u00e4sittelee v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4, velvollisuutta ja suositeltavuutta ilmaisevia nesessiivirakenteita eri n\u00e4k\u00f6kulmista. Erot eri nesessiiviverbien k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ovat isot: puolessa nesessiivi-ilmauksista k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t S2-puhujat verbi\u00e4 pit\u00e4\u00e4<\/em>, kun taas S1-puhujat verbi\u00e4 tulla<\/em>. Verbi t\u00e4ytyy n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan akateemisessa diskurssissa melko harvinainen S2-puhujilla ja hyvin harvinainen S1-puhujilla. Mukaan on laskettu my\u00f6s nesessiivirakenne on teht\u00e4v\u00e4\/ment\u00e4v\u00e4<\/em> jne.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Muotopiirteiden puolesta S2-puhujien rakenteista n. 85 % muistuttaa ensikielisten rakenteita. Siis vain n.15 %:ssa on ep\u00e4odotuksenmukaisia piirteit\u00e4. Ty\u00f6ss\u00e4 on tarkasteltu muun muassa subjektin ja objektin sijamerkint\u00e4\u00e4 sek\u00e4 nesessiiviverbin infinitiivit\u00e4ydennyst\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Broholm toteaa ty\u00f6ns\u00e4 lopussa, ett\u00e4 edistyneet suomenoppijat pyrkiv\u00e4t varmasti korrektiin kieleen \u2013 kieliopillisesti korrekti kieli ei aina kuitenkaan noudata todellisessa kielenk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevia tyypillisyys- ja todenn\u00e4k\u00f6isyyss\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Todenn\u00e4k\u00f6isesti juuri niiden noudattaminen antaa kielenk\u00e4yt\u00f6lle kohdekielenomaisen tunnun.<\/p>\n

Konnektiivien k\u00e4ytt\u00f6 tekstin apuna<\/strong><\/p>\n

Konnektiiveja k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 Blomvallin sivuaineen tutkielmassa oli aineistona yhdeks\u00e4n eri suomenoppijan 36 tenttivastausta; suomenkielisten vertailuryhm\u00e4\u00e4 ei ole. Yksil\u00f6lliset erot ovat suuret \u2013 eri konnektiiveja oli teksteiss\u00e4 yhteens\u00e4 33. Konnektiivit pit\u00e4v\u00e4t yll\u00e4 tekstin koheesiota, mutta tutkimuksessa todetaan, ett\u00e4 on paljon muitakin ilmi\u00f6it\u00e4, jotka vaikuttavat tekstin koheesioon eli sidosteisuuteen.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 annetaan muutamia esimerkkej\u00e4 edistyneiden suomenoppijoiden konnektiivien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Eniten informanteilla esiintyy kyseisiss\u00e4 tenttivastauksissa additiivisia konnektiiveja (yhteens\u00e4 66) ja v\u00e4hiten konsessiivisia ja kausaalisia (molempia 11).<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Akateemisen suomen tutkimusta tarvittaisiin lis\u00e4\u00e4. Blomvall toivoo erityisesti erilaisten tekstien rakentamiseen ja niiden konventionaalisiin piirteisiin keskittyv\u00e4\u00e4 S2-tutkimusta. N\u00e4in saataisiin selville, miten edistyneiden suomenoppijoiden kielitaitoa voitaisiin entisest\u00e4\u00e4n kohentaa.<\/p>\n

Kirsti Siitonen, Markku Nikulin ja Elisa Reunanen<\/p>\n

Tutustu tutkimushankkeeseen:
\nhttp:\/\/www.utu.fi\/fi\/yksikot\/hum\/yksikot\/suomi-sgr\/tutkimus\/tutkimushankkeet\/Sivut\/akateeminensuomi.aspx<\/a><\/p>\n

http:\/\/www.utu.fi\/fi\/yksikot\/hum\/yksikot\/suomi-sgr\/tutkimus\/tutkimushankkeet\/las2\/Sivut\/home.aspx<\/a><\/p>\n

Linkki Kielipankkiin:
\nKielipankin etusivu – https:\/\/www.kielipankki.fi\/<\/a>
\nKORP – https:\/\/korp.csc.fi\/<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaineessa on useita tutkimushankkeita. Yksi niist\u00e4 on Akateeminen suomi kansainv\u00e4lisen oppijan haasteena -hanke, jossa rakennetaan kahta korpusta eli tutkimustarkoituksiin koottua tekstikokoelmaa. Hankkeen korpukset ovat laajoja, syntaktisesti ja morfologisesti koodattuja elektronisia kieliaineistoja, joiden avulla voi tutkia \u00e4idinkielisten ja ei-suomenkielisten suomea. Ne mahdollistavat tutkimuksen sellaisista kielen m\u00e4\u00e4r\u00e4llisist\u00e4 ilmi\u00f6ist\u00e4, joita ilman s\u00e4hk\u00f6isi\u00e4 hakumetodeja …<\/p>\n","protected":false},"author":2046,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[36],"tags":[90,81,87],"class_list":["post-963","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","tag-korpus","tag-s2","tag-tutkimus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomisugri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/963","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomisugri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomisugri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomisugri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2046"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomisugri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=963"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomisugri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/963\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1014,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomisugri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/963\/revisions\/1014"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomisugri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=963"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomisugri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=963"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomisugri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=963"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}