{"id":1243,"date":"2017-11-22T13:21:20","date_gmt":"2017-11-22T10:21:20","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/teks\/?p=1243"},"modified":"2017-11-22T13:36:24","modified_gmt":"2017-11-22T10:36:24","slug":"teks-minisymposio-ti-28-11","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/teks\/teks-minisymposio-ti-28-11\/","title":{"rendered":"TEKS minisymposio ti 28.11."},"content":{"rendered":"
\n

TEKS:n perinteinen minisymposio j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n tiistaina 28.11. Naturan luentosalissa XIV<\/strong> (3. krs.) klo 16.15-19.20.<\/strong><\/p>\n

Symposioesitelmiss\u00e4 valotetaan el\u00e4in- ja kasvitieteen kehityst\u00e4 Suomessa eri n\u00e4k\u00f6kulmista niin itsen\u00e4isyyden aikana kuin sit\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4lt\u00e4kin ajalta. Esimerkiksi lintututkimuksen ja luonnonsuojelun ensiaskeleet on otettu jo 1700- ja 1800-luvuilla. Vuosisataista perua on my\u00f6s suomalaisten geeniperim\u00e4, jonka erityispiirteit\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n esimerkiksi harvinaisten sairauksien tutkimuksessa. Tieteen ja tutkimuksen tekemiseen tarvittiin my\u00f6s siihen liittyv\u00e4\u00e4 suomenkielist\u00e4 sanastoa, jonka syntytarina on itsess\u00e4\u00e4n mielenkiintoinen tutkimusaihe!<\/p>\n<\/div>\n

Suomen itsen\u00e4isyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi symposion aiheena on ’El\u00e4in- ja kasvitiede itsen\u00e4isess\u00e4 Suomessa<\/strong>’.
\nSymposion ohjelma n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4lt\u00e4:<\/p>\n

16:15-16:55<\/strong>\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Hangosta Petsamoon – Suomen luonnonsuojelun v\u00e4rikk\u00e4\u00e4t vaiheet<\/em><\/strong>. Yliopistonlehtori Timo Vuorisalo, Turun yliopisto
\n16:55-17:35<\/strong>\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Tallukoita ja tulikonnia. Biologian suomenkielisen termist\u00f6n kehityksest\u00e4<\/em><\/strong>. Suomen kielen professori emerita Kaisa H\u00e4kkinen, Turun yliopisto
\n17:35-18:00\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 kahvitauko
\n18:00-18:40\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Suomen linnuston muutokset<\/em>.<\/strong> Dosentti Esa Lehikoinen, Turun yliopisto
\n18:40-19:20\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Suomalaisten geneettinen hienorakenne<\/em>. <\/strong>Tutkija Sini Kerminen, Molekyylil\u00e4\u00e4ketieteen instituutti, Helsingin yliopisto<\/div>\n

 <\/p>\n

\n

Timo Vuorisalo<\/strong> toimii Turun yliopiston ymp\u00e4rist\u00f6tieteen lehtorina. H\u00e4n on tutkinut mm. ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelun historiaa, evoluutioekologiaa ja kaupunkiekologiaa. H\u00e4n on julkaissut tutkimusaiheistaan my\u00f6s useita kansantajuisia artikkeleita ja kirjoja.<\/p>\n

Turun yliopiston suomen kielen professori emerita Kaisa H\u00e4kkinen<\/strong> tunnetaan erityisesti suomen kielen kehityst\u00e4 ja sanojen alkuper\u00e4\u00e4 koskevista tutkimuksistaan. H\u00e4n on julkaissut aiheesta my\u00f6s useita kansantajuisia teoksia, joista kenties tunnetuin on lintujen suomenkielisten nimien alkuper\u00e4\u00e4 ja kehityst\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4 teos Linnun nimi vuodelta 2011.<\/p>\n

Turun yliopiston yliopistonlehtorin teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 el\u00e4k\u00f6itynyt dosentti Esa Lehikoinen<\/strong> on pitk\u00e4n linjan lintuharrastaja ja tutkija. H\u00e4n on urallaan selvitt\u00e4nyt mm. lintujen muuttoa, ymp\u00e4rist\u00f6stressien vaikutuksia sek\u00e4 talveen sopeutumista.<\/p>\n

Molekyylil\u00e4\u00e4ketieteen instituutissa (FIMM) v\u00e4it\u00f6skirjaa valmisteleva Sini Kerminen<\/strong> tutkii suomalaisten geneettist\u00e4 populaatiorakennetta. H\u00e4nen \u00e4skett\u00e4in julkaistussa tutkimuksessaan<\/a> <\/strong>suomalaisten geneettist\u00e4 hienorakennetta tarkasteltiin tarkemmin kuin koskaan aikaisemmin on ollut mahdollista; tulokset paljastavat esimerkiksi geeniperim\u00e4n samankaltaisuuden noudattelevan yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n tarkasti Suomen murrealueiden rajoja.<\/p>\n

Tilaisuus on kaikille avoin, tervetuloa!<\/strong><\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

TEKS:n perinteinen minisymposio j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n tiistaina 28.11. Naturan luentosalissa XIV (3. krs.) klo 16.15-19.20. Symposioesitelmiss\u00e4 valotetaan el\u00e4in- ja kasvitieteen kehityst\u00e4 Suomessa eri n\u00e4k\u00f6kulmista niin itsen\u00e4isyyden aikana kuin sit\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4lt\u00e4kin ajalta. Esimerkiksi lintututkimuksen ja luonnonsuojelun ensiaskeleet on otettu jo 1700- ja 1800-luvuilla. Vuosisataista perua on my\u00f6s suomalaisten geeniperim\u00e4, jonka erityispiirteit\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n esimerkiksi harvinaisten sairauksien tutkimuksessa. Tieteen ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":450,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1243","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/teks\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1243","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/teks\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/teks\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/teks\/wp-json\/wp\/v2\/users\/450"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/teks\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1243"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/teks\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1243\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1270,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/teks\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1243\/revisions\/1270"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/teks\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1243"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/teks\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1243"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/teks\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1243"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}