{"id":2337,"date":"2026-05-03T20:29:03","date_gmt":"2026-05-03T17:29:03","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/teks\/?p=2337"},"modified":"2026-05-03T20:29:03","modified_gmt":"2026-05-03T17:29:03","slug":"teksin-kevatretki-salon-seudun-maisemiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/teks\/teksin-kevatretki-salon-seudun-maisemiin\/","title":{"rendered":"TEKSin kev\u00e4tretki Salon seudun maisemiin"},"content":{"rendered":"\n<p><strong>Tervetuloa Seuran kev\u00e4tretkelle lauantaina 23.5.2026 Orij\u00e4rven kuparikaivoksen maisemiin Kiskoon ja Halikonlahden hienoille lintupaikoille! <\/strong>Orij\u00e4rven jo k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 poistunut kaivosalue kertoo Suomen vuosisataisesta kaivoshistoriasta. Ruotsin kruunu kannusti jo 1600- ja 1700-luvuilla kansalaisia malmivarojen etsint\u00e4\u00e4n, ja Orij\u00e4rven kupariesiintym\u00e4 l\u00f6ytyi 1700-luvulla kansann\u00e4ytteen perusteella. Vanhoihin hyl\u00e4ttyihin kaivosalueisiin liittyy sek\u00e4 maisemansuojeluun ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n pilaantumiseen liittyvi\u00e4 ongelmia. Toinen retkikohteemme Halikonlahti Salon kaupungin edustalla on puolestaan arvokas lintuvesialue.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Oppaanamme Orij\u00e4rvell\u00e4 ja Halikonlahdella toimii <\/strong>kaivoksen historiaan ja ymp\u00e4rist\u00f6ongelmiin sek\u00e4 toisaalta Halikonlahdella tehtyihin sedimenttitutkimuksiin perehtynyt <strong>geologian yliopistonlehtori Eila Hietaharju Turun yliopistosta<\/strong>. &#8211; Tutustumme toki kaikissa kohteissa my\u00f6s niiden kasvistoon ja el\u00e4imist\u00f6\u00f6n!<\/p>\n\n\n\n<p>L\u00e4hdemme retkelle kohti Salon seudun maisemia <strong>Turun tuomiokirkon edustalta 23.5. tilausbussilla klo 10.00<\/strong> ja arvioitu paluuaikamme tuomiokirkolle on klo 15-16. Omia ev\u00e4it\u00e4 voi toki ottaa mukaan, mutta poikkeamme joka tapauksessa kahvittelemaan Salossa ennen siirtymist\u00e4 Halikonlahden maisemiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Ilmoitathan osallistumisestasi allekirjoittaneelle <strong>viimeist\u00e4\u00e4n maanantaihin 18.5.2026 menness\u00e4. <\/strong>Bussipaikat t\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ilmoittautumisj\u00e4rjestyksess\u00e4! Retken hinta j\u00e4senille (jos olet vuoden 2026 j\u00e4senmaksusi jo suorittanut) on 20 euroa, opiskelijoille 15 euroa ja ulkopuolisille 25 euroa. TEKSil\u00e4isten perheenj\u00e4senet ja yst\u00e4v\u00e4t ovat retkelle luonnollisesti tervetulleita! Osallistumismaksu tulee maksaa TEKSin tilille (maksun saaja Turun El\u00e4in- ja Kasvitiet Seura ry)\u00a0 FI46 4309 0010 4696 82\u00a0 viimeist\u00e4\u00e4n 21.5.2026 menness\u00e4. <strong>Maksun viestikentt\u00e4\u00e4n kirjoita \u201dOrij\u00e4rvi\u201d ja retkelle osallistujan nimi \/ nimet.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Toivottavasti tapaamme kev\u00e4tretkell\u00e4!<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Vuorisalo, pj<\/p>\n\n\n\n<p>timovuo@utu.fi<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tervetuloa Seuran kev\u00e4tretkelle lauantaina 23.5.2026 Orij\u00e4rven kuparikaivoksen maisemiin Kiskoon ja Halikonlahden hienoille lintupaikoille! Orij\u00e4rven jo k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 poistunut kaivosalue kertoo Suomen vuosisataisesta kaivoshistoriasta. Ruotsin kruunu kannusti jo 1600- ja 1700-luvuilla kansalaisia malmivarojen etsint\u00e4\u00e4n, ja Orij\u00e4rven kupariesiintym\u00e4 l\u00f6ytyi 1700-luvulla kansann\u00e4ytteen perusteella. Vanhoihin hyl\u00e4ttyihin kaivosalueisiin liittyy sek\u00e4 maisemansuojeluun ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n pilaantumiseen liittyvi\u00e4 ongelmia. Toinen retkikohteemme Halikonlahti Salon kaupungin [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":44404,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2337","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/teks\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2337","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/teks\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/teks\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/teks\/wp-json\/wp\/v2\/users\/44404"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/teks\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2337"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/teks\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2337\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2338,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/teks\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2337\/revisions\/2338"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/teks\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2337"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/teks\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2337"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/teks\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2337"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}