{"id":1,"date":"2024-04-09T07:35:00","date_gmt":"2024-04-09T04:35:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kokeiluktt\/?p=1"},"modified":"2024-04-09T07:30:55","modified_gmt":"2024-04-09T04:30:55","slug":"moikka-maailma","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/2024\/04\/09\/moikka-maailma\/","title":{"rendered":"V\u00e4it\u00f6stutkimus lapsiperheiden ravitsemuksen ja ylipainoriskin taustalla olevista tekij\u00f6ist\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Aloitin v\u00e4it\u00f6skirjatutkijana Turun yliopiston kansanterveystieteen oppiaineessa helmikuussa 2020, juuri ennen koronapandemiaa. V\u00e4it\u00f6smatkani huipentui syyskuussa 2023, jolloin sain julkisesti puolustaa v\u00e4it\u00f6skirjaani. Varsinaisesti t\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan ollut matkan p\u00e4\u00e4t\u00f6s, vaan vasta alku toivottavasti pitk\u00e4\u00e4n jatkuvalle tutkijan uralle. Tutkijan urapolku ei ollut varsinaisesti lapsuuden haaveammattini, ja akateeminen maailma tuntuikin aluksi v\u00e4h\u00e4n vieraalta ja oudolta t\u00e4llaiselle liiketoiminnan oravanpy\u00f6r\u00e4st\u00e4 pois hyp\u00e4nneelle ty\u00f6l\u00e4isperheen kasvatille. Intohimoni ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 paremmin ihmiskehon ja mielen monimutkaista harmoniaa sek\u00e4 toive merkityksellisest\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 ajoi minut uranvaihtajana neurotieteen ja ravitsemustieteen opintoihin ja lopulta v\u00e4it\u00f6skirjatutkijaksi.<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4it\u00f6stutkimukseni tavoitteena oli tunnistaa varhaislapsuuden ruokailutottumuksiin ja painoon liittyvi\u00e4 yksil\u00f6-, perhe- ja asuinaluetekij\u00f6it\u00e4 ja niiden keskin\u00e4isi\u00e4 suhteita. Ty\u00f6skentelin ohjaajani Hanna Lagstr\u00f6min \u201dLiving environment and obesity\u201d hankkeessa ja k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4ni oli Turun yliopiston v\u00e4est\u00f6tutkimuskeskuksen Hyv\u00e4n kasvun avaimet (HKA)<\/a> -seurantatutkimuksen laaja aineisto. Lapsen perhe, isovanhemmat ja muut l\u00e4heiset ihmiset, asuinpaikka ja yhteiskunnalliset tekij\u00e4t vaikuttavat lapsen ruokailutottumuksiin ja painon kehitykseen vuorovaikutuksessa lapsen yksil\u00f6llisten ominaisuuksien kanssa. N\u00e4it\u00e4 monitasoisia suhteita voidaan kuvata Urie Bronfenbrennerin kehitt\u00e4m\u00e4n sosioekologisen mallin avulla (kuvassa).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Koin tutkimuksen aiheen t\u00e4rke\u00e4ksi, sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4nhetkisen tiedon mukaan aika hedelm\u00f6ityksest\u00e4 viiden vuoden ik\u00e4\u00e4n, eli ensimm\u00e4iset 2000 p\u00e4iv\u00e4\u00e4, ovat ruokailutottumusten kehityksen ja my\u00f6hemm\u00e4n terveyden kannalta erityisen t\u00e4rke\u00e4 ajankohta. Ylipainon kehittymisen ehk\u00e4isy jo lapsuusi\u00e4ss\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 ylipainoisesta lapsesta kasvaa usein ylipainoinen aikuinen. Ruokaymp\u00e4rist\u00f6mme on t\u00e4ynn\u00e4 energiatiheit\u00e4 ja herkullisia ruokia ja yksil\u00f6lliset sy\u00f6misk\u00e4ytt\u00e4ytymisen piirteet saattavat altistaa jotkut lapset suuremmalle ylipainon riskille.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimukseni osoitti, ett\u00e4 yksil\u00f6-, perhe- ja asuinaluetekij\u00e4t olivat yhteydess\u00e4 lasten ruokavalion laatuun ja painoindeksiin. T\u00e4rkeimm\u00e4t tutkimushavainnot olivat seuraavat:
– Lapsen suurempi ruokahalu oli yhteydess\u00e4 parempaan ruokavalion laatuun ja korkeampaan painoindeksiin.
– \u00c4idin ja is\u00e4n ruokavalion laatu sek\u00e4 \u00e4idin min\u00e4pystyvyys olivat yhteydess\u00e4 parempaan lasten ruokavalion laatuun.
– Vanhempien rajoittava sy\u00f6tt\u00e4mistapa oli yhteydess\u00e4 lapsen korkeampaan painoindeksiin ja vanhempien painostava sy\u00f6tt\u00e4mistapa oli yhteydess\u00e4 lapsen pienemp\u00e4\u00e4n painoindeksiin.
– Asuinalueen sosioekonominen huono-osaisuus oli yhteydess\u00e4 koko perheen heikompaan ruokavalion laatuun.
– Huono-osaisilla alueilla asuvilla ja suuren ruokahalun omaavilla lapsilla oli suurempi ylipainon riski verrattuna hyv\u00e4osaisilla alueilla asuviin ik\u00e4tovereihinsa.<\/p>\n\n\n\n

Viestini p\u00e4\u00e4tt\u00e4jille on selv\u00e4: perheet tarvitsevat konkreettista tukea lapsen ravitsemuskasvatukseen. Lapsen syntym\u00e4 saattaa olla hyv\u00e4 aika muuttaa koko perheen ravitsemustottumuksia terveellisemp\u00e4\u00e4n suuntaan. Neuvolatoiminta voisi tarjota laadukkaampaa ravitsemusohjausta ja yhteiskunnan rakenteiden tulisi kannustaa terveelliseen ravitsemukseen. Toivon, ett\u00e4 v\u00e4it\u00f6stutkimukseni tulokset voisivat vaikuttaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimiin perheiden terveellisen ravitsemuksen edist\u00e4miseksi. <\/p>\n\n\n\n

Linkki v\u00e4it\u00f6skirjaan:
https:\/\/www.utupub.fi\/handle\/10024\/175772<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

FT Saija Tarro
Kirjoittaja toimii t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 projektikoordinaattorina Turun yliopistossa
saija.tarro@utu.fi
LinkedIn<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Aloitin v\u00e4it\u00f6skirjatutkijana Turun yliopiston kansanterveystieteen oppiaineessa helmikuussa 2020, juuri ennen koronapandemiaa. V\u00e4it\u00f6smatkani huipentui syyskuussa 2023, jolloin sain julkisesti puolustaa v\u00e4it\u00f6skirjaani. Varsinaisesti t\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan ollut matkan p\u00e4\u00e4t\u00f6s, vaan vasta alku toivottavasti pitk\u00e4\u00e4n jatkuvalle tutkijan uralle. Tutkijan urapolku ei ollut varsinaisesti lapsuuden haaveammattini, ja akateeminen maailma tuntuikin aluksi v\u00e4h\u00e4n vieraalta ja oudolta t\u00e4llaiselle liiketoiminnan oravanpy\u00f6r\u00e4st\u00e4 pois … <\/p>\n

Jatka lukemista ”V\u00e4it\u00f6stutkimus lapsiperheiden ravitsemuksen ja ylipainoriskin taustalla olevista tekij\u00f6ist\u00e4”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":8979,"featured_media":30,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[7,8,3,4,5,6],"class_list":["post-1","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","tag-lapset","tag-painoindeksi","tag-ravitsemus","tag-turunyliopisto","tag-tutkimus","tag-vaitoskirja"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8979"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":95,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1\/revisions\/95"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/media\/30"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}