{"id":118,"date":"2024-09-03T15:15:38","date_gmt":"2024-09-03T12:15:38","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/?p=118"},"modified":"2024-09-04T12:48:07","modified_gmt":"2024-09-04T09:48:07","slug":"hyvan-kasvun-avaimia-etsimassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/2024\/09\/03\/hyvan-kasvun-avaimia-etsimassa\/","title":{"rendered":"Hyv\u00e4n kasvun avaimia etsim\u00e4ss\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Tutkijaurani alkuajoista l\u00e4htien kiinnostukseni on liittynyt lapsiin, perheisiin ja terveyden edist\u00e4miseen. T\u00e4h\u00e4n tematiikkaan liittyy my\u00f6s johtamani, vuonna 2007 alkanut Hyv\u00e4n kasvun avaimet<\/a> \u2013seurantatutkimus, jossa on mukana noin 1800 Varsinais-Suomessa vuosina 2008-2010 syntynytt\u00e4 lasta perheineen. Monitieteisess\u00e4 tutkimuksessa seurataan lasten kasvua ja kehityst\u00e4 vauvai\u00e4st\u00e4 aikuisuuteen saakka. Erityisen\u00e4 kiinnostuksen kohteenani on ollut lasten ylipainon kehittyminen ja sen riskitekij\u00e4t. Monitieteinen Hyv\u00e4n kasvun avaimet -tutkimus antaa hyv\u00e4n mahdollisuuden tutkia lasten ylipainon kehittymist\u00e4, koska sen kuvaaminen vain yhden tieteenalan keinoin on l\u00e4hes mahdotonta.<\/p>\n\n\n\n

Pohja lapsen my\u00f6hemm\u00e4lle terveydelle ja hyvinvoinnille luodaan varhain, alkaen jo ennen lapsen syntym\u00e4\u00e4. Hyv\u00e4n kasvun avaimet -tutkimuksessa on osoitettu, ett\u00e4 \u00e4idin sokeriaineenvaihdunnan h\u00e4iri\u00f6t ja liiallinen painonnousu raskausaikana ovat yhteydess\u00e4 lapsen suurentuneeseen ylipainoriskiin. Lis\u00e4ksi olemme havainneet, ett\u00e4 lapsilla, joilla on useita ylipainolle altistavia perint\u00f6tekij\u00f6it\u00e4, painonkehitys on nopeampaa parin vuoden ik\u00e4\u00e4n saakka verrattuna lapsiin, joilla oli v\u00e4h\u00e4inen geneettinen riski ylipainoon. Jo kolmivuotiailla on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 eroja kehonkoostumuksessa eli kehon rasva- ja lihasmassan m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4. Edellisten lis\u00e4ksi olemme havainneet, ett\u00e4 ylipainoisilla lapsilla on normaalipainoisia lapsia heikommat motoriset taidot viiden vuoden i\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Jokaisella \u00e4idill\u00e4 on yksil\u00f6llinen \u00e4idinmaidon oligosakkaridiprofiili, johon vaikuttavat my\u00f6s perinn\u00f6lliset tekij\u00e4t. Imeytym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t sokerit (oligosakkaridit) eiv\u00e4t imeydy lapsen suolistossa, vaan ne toimivat ravintona tietyille bakteereille ja vaikuttavat siten suotuisasti imev\u00e4isen suolistomikrobiston koostumukseen. \u00c4idinmaidon oligosakkaridit voivat suojata vauvoja sairauksia aiheuttavilta mikrobeilta sek\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 riskej\u00e4 sairastua allergioihin ja erilaisiin sairauksiin. Oligosakkaridit ovat tiiviisti yhteydess\u00e4 immuunij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n ja suolistomikrobistoon ja t\u00e4t\u00e4 kautta vauvan terveyteen. Olemme havainneet, ett\u00e4 \u00e4idinmaidon oligosakkaridit ovat yhteydess\u00e4 lapsen pituuteen ja painoon siten, ett\u00e4 pidempien ja painavampien lasten \u00e4idinmaidon oligosakkaridikoostumuksen monimuotoisuus on v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimusteemat laajenivat siirtyess\u00e4ni muutama vuosi sitten Turun yliopiston Kansaterveystieteen yksikk\u00f6\u00f6n, jonka terveysmaantieteellisen tutkimuslinjan tarkoituksena on selvitt\u00e4\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6jen sosiaalisten ja fyysisten piirteiden vaikutusta terveyteen ja sen muutoksiin koko elinkaaren ajalta. T\u00e4m\u00e4n tutkimuslinjan osalta olemme osoittaneet, ett\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6n vihreys lis\u00e4\u00e4 \u00e4idinmaidon oligosakkaridien monimuotoisuutta ja useiden yksitt\u00e4isten oligosakkaridien pitoisuus muuttuu hy\u00f6dylliseen suuntaan. Lis\u00e4ksi asuminen sosioekonomisesti huono-osaisella asuinalueella on tutkimustemme mukaan merkitt\u00e4v\u00e4 riskitekij\u00e4 ep\u00e4suotuisalle painonkehitykselle jo alle kouluik\u00e4isill\u00e4 lapsilla. Uusimpien tutkimustulostemme mukaan naapuruston sosioekonominen huono-osaisuus heikent\u00e4\u00e4 koko perheen ruokavalion laatua.<\/p>\n\n\n\n

On siis selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vain monitieteisill\u00e4 ev\u00e4ill\u00e4 voitaneen vastata my\u00f6s lasten ylipainoisuuden esille nostamiin tutkimushaasteisiin. Monitieteinen tutkimus on ollut haastavaa, mutta my\u00f6s hyvin avartavaa. Olen saanut vuosien varrella ty\u00f6skennell\u00e4 ja tehd\u00e4 tutkimusty\u00f6t\u00e4 niin l\u00e4\u00e4k\u00e4rien, psykologien, sosiologien, liikuntatieteilij\u00f6iden kuin maantieteilij\u00f6iden kanssa. Tutkimusryhm\u00e4mme toive ja tavoite on, ett\u00e4 tutkimustuloksiamme voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ylipainon ehk\u00e4isy- ja interventiostrategioiden suunnittelussa, jopa kaupunkisuunnittelussa eriarvoisuuden v\u00e4hent\u00e4miseksi ja terveytt\u00e4 edist\u00e4vien ymp\u00e4rist\u00f6jen rakentamisessa. Tulevaisuudessa pyrimme keskittym\u00e4\u00e4n erityisesti tutkimustulosten jalkauttamiseen siten, ett\u00e4 lapsille ja nuorille voidaan tarjota maantieteellisesti tasa-arvoiset mahdollisuudet hyvinvointiin hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 heid\u00e4n omia n\u00e4kemyksi\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ravitsemustieteen dosentti Hanna Lagstr\u00f6m
Kirjoittaja toimii erityisasiantuntijana Turun yliopiston kansanterveystieteen oppiaineessa ja johtaa Hyv\u00e4n kasvun avaimet <\/a>-tutkimusta<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteit\u00e4:
Lahdenper\u00e4 M, Galante L, Gonzales Inca C, Vahtera J, Pentti J, Rautava S, K\u00e4yhk\u00f6 N, Yonemitsu C, Gupta J, Bode L, Lagstr\u00f6m H. Human milk oligosaccharide composition is associated with the residential green environment. Scientific Reports 2023;13<\/a> (article 216).<\/p>\n\n\n\n


Leskinen T, Eloranta AM, Tompuri T, Saari A, Ollila H, M\u00e4kel\u00e4 J, Niinikoski H, Lagstr\u00f6m H. Changes in body composition by age and obesity status in preschool aged children: The STEPS study. Eur J Clin Nutr 2021;75:57-65<\/a><\/p>\n\n\n\n


Rautava S, Turta O, Vahtera J, Pentti J, Kivim\u00e4ki M, Pearce J, Kawachi I, Rautava P, Lagstr\u00f6m H. Neighborhood socioeconomic disadvantage and childhood body mass index trajectories from birth to 7 years of age. Epidemiology 2022;33:121-130.<\/a><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tutkijaurani alkuajoista l\u00e4htien kiinnostukseni on liittynyt lapsiin, perheisiin ja terveyden edist\u00e4miseen. T\u00e4h\u00e4n tematiikkaan liittyy my\u00f6s johtamani, vuonna 2007 alkanut Hyv\u00e4n kasvun avaimet \u2013seurantatutkimus, jossa on mukana noin 1800 Varsinais-Suomessa vuosina 2008-2010 syntynytt\u00e4 lasta perheineen. Monitieteisess\u00e4 tutkimuksessa seurataan lasten kasvua ja kehityst\u00e4 vauvai\u00e4st\u00e4 aikuisuuteen saakka. Erityisen\u00e4 kiinnostuksen kohteenani on ollut lasten ylipainon kehittyminen ja sen riskitekij\u00e4t. … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Hyv\u00e4n kasvun avaimia etsim\u00e4ss\u00e4”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":44292,"featured_media":120,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[12,7,13,11,5,9,19],"class_list":["post-118","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","tag-kansanterveystiede","tag-lapset","tag-terveys","tag-turun-yliopisto","tag-tutkimus","tag-ylipaino","tag-ymparistoterveys"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/118","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/users\/44292"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=118"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/118\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":124,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/118\/revisions\/124"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/media\/120"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=118"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=118"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=118"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}