{"id":127,"date":"2024-10-25T12:35:07","date_gmt":"2024-10-25T09:35:07","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/?p=127"},"modified":"2024-12-13T13:49:02","modified_gmt":"2024-12-13T11:49:02","slug":"miten-kognitiiviset-toiminnot-muuttuvat-elamankulun-aikana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/2024\/10\/25\/miten-kognitiiviset-toiminnot-muuttuvat-elamankulun-aikana\/","title":{"rendered":"Miten kognitiiviset toiminnot muuttuvat el\u00e4m\u00e4nkulun aikana?"},"content":{"rendered":"\n

I\u00e4n karttuessa h\u00e4iri\u00f6t kognitiivisissa toiminnoissa, kuten oppimiskyvyss\u00e4, muistissa ja tiedonk\u00e4sittelyss\u00e4, lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t. Toisaalta monet tekij\u00e4t, esimerkiksi mieliala- ja ahdistuneisuush\u00e4iri\u00f6t, saattavat vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihin jo nuorellakin i\u00e4ll\u00e4. Jotta l\u00f6yt\u00e4isimme keinoja kognitiivisten toimintojen h\u00e4iri\u00f6iden ennaltaehk\u00e4isyksi tai niiden etenemisen hidastamiseksi, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tutkia, millaisia muutoksia kognitiivisten toimintojen eri osa-alueissa luonnostaan tapahtuu el\u00e4m\u00e4nkulun aikana. N\u00e4in yksil\u00f6n omia kognitiivisia toimintoja ja niiss\u00e4 tapahtuvia muutoksia voitaisiin verrata v\u00e4est\u00f6tasolla havaittuun k\u00e4yr\u00e4\u00e4n samalla tavalla kuin neuvolasta ja kouluterveydenhuollosta tutuilla kasvuk\u00e4yrill\u00e4, jolloin poikkeaviin muutoksiin pystytt\u00e4isiin tarttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.<\/p>\n\n\n\n

Turun yliopiston koordinoima Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekij\u00e4t<\/a> (LASERI)-tutkimus on laaja v\u00e4est\u00f6pohjainen monikeskustutkimus, jossa on vuodesta 1980 l\u00e4htien seurattu s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti silloin 3-18-vuotiaita suomalaisia lapsia ja nuoria. Viimeisimm\u00e4ss\u00e4, vuosina 2018-2020 toteutetussa, seurantatutkimuksessa alkuper\u00e4iset LASERI-tutkittavat olivat ehtineet jo keski-ik\u00e4\u00e4n, ja tutkimukseen kutsuttiin mukaan my\u00f6s alkuper\u00e4isten tutkittavien vanhemmat ja lapset. N\u00e4in saatiin pitk\u00e4\u00e4n jatkunut seurantatutkimus laajentumaan ainutlaatuiseksi kolme sukupolvea kattavaksi tutkimukseksi. Tutkimusk\u00e4ynnin yhteydess\u00e4 l\u00e4hes 6500 tutkittavaa teki tietokonepohjaisen kognitiivisten toimintojen testin, jonka erilaisilla osatesteill\u00e4 tutkittiin oppimista ja muistia, lyhytkestoista ty\u00f6muistia, informaationk\u00e4sittely\u00e4 sek\u00e4 reaktionopeutta ja tarkkuutta. Nuorimmat tutkittavat olivat 7-vuotiaita ja vanhimmat 92-vuotiaita.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksen tulokset osoittivat, ett\u00e4 oppiminen ja muisti kehittyiv\u00e4t nopeasti lapsuudessa ja nuoruudessa. N\u00e4m\u00e4 toiminnot saavuttivat huippunsa jo noin 20-vuotiaana, jonka j\u00e4lkeen tulokset k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t nopeasti laskuun. Ty\u00f6muisti ja informaationk\u00e4sittelykyky, joiden avulla muokkaamme vastaanotettua tietoa ja ratkaisemme ongelmia, sen sijaan kehittyiv\u00e4t hitaammin ja olivat huipussaan noin 30-40-vuotiailla. Mielenkiintoisena havaintona huomattiin my\u00f6s, ett\u00e4 etenkin informaationk\u00e4sittelykyky s\u00e4ilyi korkeana noin 60 ik\u00e4vuoteen saakka laskien hitaasti kohti vanhuutta. Tarkasteltaessa reaktionopeutta ja tarkkuutta yhten\u00e4 kokonaisuutena n\u00e4iden toimintojen taso pysyi yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n tasaisena koko el\u00e4m\u00e4nkulun aikana. Tuloksen voidaan ajatella tarkoittavan, ett\u00e4 vaikka reaktionopeus heikkenee i\u00e4n my\u00f6t\u00e4, vanhemmalla i\u00e4ll\u00e4 parempi tarkkuus saattaa kompensoida menetetty\u00e4 nopeutta.<\/p>\n\n\n\n

Kolmen sukupolven tutkimusasetelman ansiosta pystyimme my\u00f6s selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ovatko kognitiiviset toiminnot yhteydess\u00e4 toisiinsa sukupolvien v\u00e4lill\u00e4. Kaikissa muissa kognitiivisen toiminnan osa-alueissa paitsi reaktionopeudessa ja tarkkuudessa havaittiin heikkoja korrelaatioita vanhempien ja j\u00e4lkel\u00e4isten v\u00e4lill\u00e4, mutta yhteys ei ulottunut isovanhempien ja lastenlasten v\u00e4lille. Kognitiivisten toimintojen periytyminen saattaa olla osittain geneettist\u00e4, mutta my\u00f6s perheen sosioekonominen asema sek\u00e4 kotona opitut tavat ja asenteet voivat vaikuttaa j\u00e4lkel\u00e4isen kognitiivisiin toimintoihin. Valtaosa j\u00e4lkel\u00e4isen kognitiivisista toiminnoista n\u00e4ytt\u00e4isi kuitenkin selittyv\u00e4n muilla tekij\u00f6ill\u00e4 kuin vanhempien kognitiivisten toimintojen tasolla, joten yksil\u00f6n omat valinnat ovat merkityksellisi\u00e4 kognitiivisten toimintojen muokkaajia. Esimerkiksi korkean koulutuksen ja aivojen monipuolisen k\u00e4ytt\u00e4misen tiedet\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4v\u00e4n niin sanottua kognitiivista reservi\u00e4, joka antaa mahdollisuuden kompensoida muistisairauden aiheuttamia oireita ja hillit\u00e4 t\u00e4m\u00e4n my\u00f6t\u00e4 toimintakyvyn laskua. My\u00f6s LASERI-tutkimuksen aineistossa koulutus oli positiivisesti yhteydess\u00e4 kognitiivisiin toimintoihin aina vanhuuteen saakka, ja sen havaittiin my\u00f6s hidastavan kognitiivisten toimintojen heikentymist\u00e4 keski-ik\u00e4isill\u00e4 tutkittavilla.<\/p>\n\n\n\n

LASERI-tutkimus jatkuu edelleen, joten tulevaisuudessa saamme lis\u00e4\u00e4 tietoa kognitiivisten toimintojen muutoksista ja niihin yhteydess\u00e4 olevista tekij\u00f6ist\u00e4. Kognitiivisia toimintoja on mitattu samanlaisella tietokonepohjaisella testill\u00e4 my\u00f6s Turun yliopiston Hyv\u00e4n Kasvun Avaimet<\/a> (HKA)-tutkimuksessa sek\u00e4 Finnish Retirement and Aging<\/a> (FIREA)-tutkimuksessa. N\u00e4iden aineistojen avulla voimme tarkastella kognitiivisten toimintojen tasoon ja sen muutoksiin yhteydess\u00e4 olevia tekij\u00f6it\u00e4 l\u00e4pi elini\u00e4n sek\u00e4 keskitty\u00e4 tarkastelemaan n\u00e4it\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 erityisiss\u00e4 el\u00e4m\u00e4nvaiheissa, esimerkiksi lapsuudessa ja nuoruudessa sek\u00e4 el\u00e4k\u00f6ityess\u00e4.  <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kirjoittajat:<\/p>\n\n\n\n

FT Marja Heiskanen<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja toimii erikoistutkijana Turun yliopiston ja TYKS:n V\u00e4est\u00f6tutkimuskeskuksessa.<\/p>\n\n\n\n

Dosentti Suvi Rovio<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja toimii kliinisen\u00e4 opettajana Kansanterveystieteen oppiaineessa sek\u00e4 erikoistutkijana Turun yliopiston ja TYKS:n V\u00e4est\u00f6tutkimuskeskuksessa.<\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuutta:<\/p>\n\n\n\n

Heiskanen MA, Nevalainen J, Pahkala K, Juonala M, Hutri N, K\u00e4h\u00f6nen M, Jokinen E, Laitinen TP, Tossavainen P, Taittonen L, Viikari JSA, Raitakari OT, Rovio SP. Cognitive performance from childhood to old age and intergenerational correlations in the multigenerational Young Finns Study. Journal of Neurology. 2024, in press, DOI: 10.1007\/s00415-024-12693-7.<\/a><\/p>\n\n\n\n

Heiskanen MA, Nevalainen J, Pahkala K, Juonala M, Hutri N, K\u00e4h\u00f6nen M, Jokinen E, Laitinen TP, Tossavainen P, Taittonen L, Viikari JSA, Raitakari OT, Rovio SP. Change in cognitive performance during seven-year follow-up in midlife is associated with sex, age, and education – The Cardiovascular Risk in Young Finns Study. Journal of Neurology. 2024, 271(8):5165-5176.<\/a><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

I\u00e4n karttuessa h\u00e4iri\u00f6t kognitiivisissa toiminnoissa, kuten oppimiskyvyss\u00e4, muistissa ja tiedonk\u00e4sittelyss\u00e4, lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t. Toisaalta monet tekij\u00e4t, esimerkiksi mieliala- ja ahdistuneisuush\u00e4iri\u00f6t, saattavat vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihin jo nuorellakin i\u00e4ll\u00e4. Jotta l\u00f6yt\u00e4isimme keinoja kognitiivisten toimintojen h\u00e4iri\u00f6iden ennaltaehk\u00e4isyksi tai niiden etenemisen hidastamiseksi, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tutkia, millaisia muutoksia kognitiivisten toimintojen eri osa-alueissa luonnostaan tapahtuu el\u00e4m\u00e4nkulun aikana. N\u00e4in yksil\u00f6n omia kognitiivisia toimintoja ja … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Miten kognitiiviset toiminnot muuttuvat el\u00e4m\u00e4nkulun aikana?”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":44292,"featured_media":128,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[24,12,22,21,20,13,23,11,5],"class_list":["post-127","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","tag-elamankaari","tag-kansanterveystiede","tag-kognitiiviset-toiminnot","tag-muisti","tag-oppiminen","tag-terveys","tag-tiedonkasittelykyvyt","tag-turun-yliopisto","tag-tutkimus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/127","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/users\/44292"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=127"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/127\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":141,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/127\/revisions\/141"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/media\/128"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=127"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=127"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=127"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}