{"id":135,"date":"2024-12-13T13:43:12","date_gmt":"2024-12-13T11:43:12","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/?p=135"},"modified":"2024-12-13T13:43:12","modified_gmt":"2024-12-13T11:43:12","slug":"voiko-alkoholin-kohtuukaytto-edistaa-terveytta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/2024\/12\/13\/voiko-alkoholin-kohtuukaytto-edistaa-terveytta\/","title":{"rendered":"Voiko alkoholin kohtuuk\u00e4ytt\u00f6 edist\u00e4\u00e4 terveytt\u00e4?"},"content":{"rendered":"\n

Epidemiologisesti suuntautuneita alkoholitutkijoita ja my\u00f6s kansanterveystutkijoita laajemmin on jo kauemman aikaa askarruttanut kysymys siit\u00e4, voisiko kohtuullisella alkoholin k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 olla my\u00f6s terveytt\u00e4 edist\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia. Useat tutkimukset ovat esimerkiksi osoittaneet J-muotoisen yhteyden alkoholin kulutuksen ja kokonaiskuolleisuuden v\u00e4lill\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ilmenee siten, ett\u00e4 alkoholia ei lainkaan k\u00e4ytt\u00e4vill\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan korkeampi kuolleisuus, kuin kohtuuk\u00e4ytt\u00e4jill\u00e4, joiden kuolleisuus taas on matalampi suurkuluttajiin verrattuna. Epidemiologinen n\u00e4ytt\u00f6 ei kuitenkaan ole ollut niin vahvaa, ett\u00e4 varmuudella olisi voinut v\u00e4itt\u00e4\u00e4 kohtuullisen alkoholin k\u00e4yt\u00f6n edist\u00e4v\u00e4n terveytt\u00e4 ja siten asia on pysynyt kauan kiistanalaisena. J-muotoista yhteytt\u00e4 on selitetty monin eri tavoin. Ep\u00e4iltiin, ett\u00e4 joissakin kohorttitutkimuksissa ei k\u00e4ytt\u00e4jien ryhm\u00e4 olisikin sis\u00e4lt\u00e4nyt aiempia suurkuluttajia, jotka terveydellisist\u00e4 syist\u00e4 olisivat joutuneet lopettamaan alkoholin k\u00e4yt\u00f6n kokonaan, mutta joilla aiempien vuosien kulutus olisi heijastunut kuolleisuuteen viel\u00e4 pitk\u00e4n ajan j\u00e4lkeen (Shaper ja Wannamethee 1988). T\u00e4m\u00e4n vuoksi tehtiinkin jatkotutkimuksia, joissa ei k\u00e4ytt\u00e4jien ryhm\u00e4 siivottiin mahdollisimman tarkasti aiemmista suurkuluttajista ja aivan oikein t\u00e4m\u00e4 pienensi jonkin verran nollaluokan kuolleisuutta kyseisiss\u00e4 tutkimuksissa (deLabry ym. 1992)<\/p>\n\n\n\n

Kulutustavan merkitys<\/p>\n\n\n\n

Tutkijat ovat my\u00f6s ep\u00e4illeet, ett\u00e4 mahdollinen alkoholin terveytt\u00e4 edist\u00e4v\u00e4 vaikutus voisikin johtua kulutustavoista ja erityisesti kulutetun alkoholin lajista. Nyky\u00e4\u00e4n tiedet\u00e4\u00e4nkin melko suurella varmuudella, ett\u00e4 kohtuuk\u00e4ytt\u00f6 ei todenn\u00e4k\u00f6isesti kiihdyt\u00e4 valtimotautia, mutta jos alkoholia enimm\u00e4kseen kulutetaan humaltumistarkoituksessa eli kerralla suurehkoja m\u00e4\u00e4ri\u00e4 t\u00e4m\u00e4 voi olla valtimoterveydelle haitallista (Kiechl ym. 1998). On my\u00f6s ep\u00e4ilty, ett\u00e4 nimenomaan punaviini, erityisesti sis\u00e4lt\u00e4miens\u00e4 antioksidanttien perusteella, voisi suojella yksil\u00f6\u00e4 valtimotaudilta, mutta useissa my\u00f6hemmiss\u00e4 tutkimuksessa t\u00e4m\u00e4 hypoteesi ei ole saanut selv\u00e4\u00e4 tukea ja valtimoiden kovettumariskiin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ensisijaisesti olevan yhteydess\u00e4 kulutetun alkoholin m\u00e4\u00e4r\u00e4 eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n juomalaji.<\/p>\n\n\n\n

Mutta aika kuluu ja sen mukana k\u00e4ynniss\u00e4 olevat kohorttitutkimuksetkin ja riitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4n seurannan j\u00e4lkeen kaikki tutkimuksessa mukana olevat ovat menehtyneet. Silloin tutkija saa riitt\u00e4v\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4n havaintoja ja sen kautta mahdollisuuden tutkia alkoholin kulutuksen yhteytt\u00e4 kuolleisuuteen kuolinsyylajeittain ja n\u00e4in my\u00f6s mahdollisuuden vet\u00e4\u00e4 entist\u00e4 varmempia johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Uusia tutkimustuloksia<\/p>\n\n\n\n

Kes\u00e4ll\u00e4 julkaistussa italialaisessa tutkimuksessa (Puddu ja Menotti 2024) oli juuri tapausm\u00e4\u00e4rien riitt\u00e4vyyden vuoksi kyetty tekem\u00e4\u00e4n luotettavat analyysit kuolinsyitt\u00e4in ja tulokset toivat lis\u00e4tietoa alkoholin kulutuksen ja kuolleisuuden yhteyksist\u00e4. Tutkimukseen osallistui 1284 miest\u00e4, jotka vuonna 1965 olivat 45-64vuotiaita. Heit\u00e4 seurattiin 45 vuotta, joten l\u00e4hes kaikki (98,4 %) olivat seurannan p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 menehtyneet. Italiassa juodaan melko runsaasti alkoholipitoisia juomia, joten l\u00e4hes kaikki (97,7 %) tutkittavat joivat seurannan alussa alkoholia. Kulutus ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ollut aivan pient\u00e4, vaan keskim\u00e4\u00e4rin 77,4 grammaa vuorokaudessa vastaten l\u00e4hes pullollista mietoa viini\u00e4, jota tutkittavat nimenomaan enimm\u00e4kseen joivat. Monet tekiv\u00e4t my\u00f6s raskasta fyysist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. Tilastollisessa analyysiss\u00e4 huomioitiin useita mahdollisia asetelmaa sekoittavia tekij\u00f6it\u00e4 kuten ik\u00e4, tupakointi, painoindeksi, fyysinen aktiivisuus, ravintotottumukset ja my\u00f6s muut mahdolliset sairaudet.<\/p>\n\n\n\n

Tulokset olivat mielenkiintoiset. Niiden mukaan alkoholin kulutuksen ja kokonaiskuolleisuuden yhteys oli J-muotoinen, sama p\u00e4ti yhteyteen syd\u00e4n- ja verisuonitautikuolleisuuteen. Sen sijaan tarkasteltaessa kuolleisuutta sy\u00f6piin ja maksakirroosiin yhteys oli kauniin lineaarinen. Ne, joiden kokonaiskuolleisuus oli matalin, edustivat siis t\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa kohtuuk\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Hekin kuluttivat melko tavalla mietoa viini\u00e4, keskim\u00e4\u00e4rin 52 grammaa alkoholia eli puolisen pulloa vuorokaudessa. Suurkulutus (176 grammaa vuorokaudessa) oli kuitenkin t\u00e4ss\u00e4kin aineistossa riski ollen yhteydess\u00e4 noin 35 %:in ylikuolleisuuteen kohtuuk\u00e4ytt\u00e4jiin verrattuna.<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tutkimus opetti? Mielest\u00e4ni melko suurella luotettavuudella sen, ett\u00e4 alkoholin kohtuuk\u00e4ytt\u00f6 voi olla ainakin epidemiologisen tutkimuksen valossa syd\u00e4n- ja verisuoniterveytt\u00e4 edist\u00e4v\u00e4\u00e4 tai ainakin s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4\u00e4, mutta silti alkoholin kohtuuk\u00e4ytt\u00f6kin nostaa sy\u00f6p\u00e4- ja maksakirroosiriski\u00e4, mink\u00e4 taas tiesimme jo usean muun aiemman tutkimuksen perusteella. Syd\u00e4n- ja verisuoniper\u00e4iset kuolinsyyt kun ovat vain niin yleiset, ett\u00e4 ne muovaavat kokonaiskuolleisuuttakin.<\/p>\n\n\n\n

Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s<\/p>\n\n\n\n

Arvioni mukaan tutkimuksen tulos on sovellettavissa j\u00e4rkev\u00e4sti k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n. Alkoholin kohtuukulutustakaan ei siis n\u00e4iden tulosten valossa voi suositella kenellek\u00e4\u00e4n sen terveytt\u00e4 edist\u00e4v\u00e4n vaikutuksen vuoksi. Ensisijaisesti t\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 mahdollisesti pienent\u00e4ess\u00e4\u00e4n mm. valtimotautiriski\u00e4 se samaan aikaan lis\u00e4\u00e4 sy\u00f6p\u00e4riski\u00e4 \u2013 joten suo siell\u00e4, vetel\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Mutta alkoholin kohtuukulutus, niin kauan kun se pysyy sellaisena, on todenn\u00e4k\u00f6isesti terveydelle melko vaaratonta. Riskit kuitenkin alkavat nousta heti, kun mahdollinen kohtuukulutus ei pysy hallinnassa ja kehittyy suurkulutukseksi. Alkoholin suurkulutus taas on yksiselitteisesti terveydelle haitallista.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4ihteiden (huumeet mukaan lukien) ja tupakan terveysvaikutusten riskiprofiileille yhteist\u00e4 lienee niiden suuri riippuvuutta aiheuttava taipumus eik\u00e4 yhden k\u00e4ytt\u00f6kerran vaarallisuus sin\u00e4ns\u00e4. Melko harvoista kulutuskerroista voi synty\u00e4 riippuvuus, josta kehittyy el\u00e4m\u00e4naikainen merkitt\u00e4v\u00e4 terveysriski.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Sakari Suominen, terveydenhuollon ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisl\u00e4\u00e4ketieteen professori em., LT<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/p>\n\n\n\n

Shaper AG, Wannamethee G, Walker M. Alcohol and mortality in British men: explaining the U-shaped curve. Lancet 1988;2:1267e73.<\/a><\/p>\n\n\n\n

De Labry LO, Glynn RJ, Levenson MR, Hermos JA, LoCastro JS, Vokonas PS. Alcohol consumption and mortality in an American male population: recovering the U-shaped curve\u2013findings from the normative Aging Study. J Stud Alcohol 1992;53:25e32.<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kiechl S, Willeit J, Rungger G, Egger G, Oberhollenzer F, Bonora E. Alcohol consumption and atherosclerosis: what is the relation? Prospective results from the Bruneck Study. Stroke 1998 May;29(5):900-7. https:\/\/doi: 10.1161\/01.str.29.5.900.<\/a><\/p>\n\n\n\n

Puddu PE, Menotti A. Wine Intake and 45 \u2013 Year Mortality From Cardiovascular And Other Causes in A Male Middle-Aged Population With High Alcohol Consumption in The Italian Rural Areas of The Seven Countries Study\u2019 Brain & Heart 2024, 2(3), 3016 https:\/\/doi.org\/10.36922\/bh.3016)<\/a><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Epidemiologisesti suuntautuneita alkoholitutkijoita ja my\u00f6s kansanterveystutkijoita laajemmin on jo kauemman aikaa askarruttanut kysymys siit\u00e4, voisiko kohtuullisella alkoholin k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 olla my\u00f6s terveytt\u00e4 edist\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia. Useat tutkimukset ovat esimerkiksi osoittaneet J-muotoisen yhteyden alkoholin kulutuksen ja kokonaiskuolleisuuden v\u00e4lill\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ilmenee siten, ett\u00e4 alkoholia ei lainkaan k\u00e4ytt\u00e4vill\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan korkeampi kuolleisuus, kuin kohtuuk\u00e4ytt\u00e4jill\u00e4, joiden kuolleisuus taas on matalampi … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Voiko alkoholin kohtuuk\u00e4ytt\u00f6 edist\u00e4\u00e4 terveytt\u00e4?”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":44292,"featured_media":137,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[25,12,13,11,5],"class_list":["post-135","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","tag-alkoholi","tag-kansanterveystiede","tag-terveys","tag-turun-yliopisto","tag-tutkimus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/135","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/users\/44292"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=135"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/135\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":138,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/135\/revisions\/138"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/media\/137"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=135"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=135"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=135"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}