Linkki v\u00e4it\u00f6skirjaan: <\/p>\n\n\n\n
Syd\u00e4n- ja verisuonisairaudet aiheuttavat suurimman osan kuolleisuudesta niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. Kohonnut verenpaine on syd\u00e4n- ja verisuonisairauksien t\u00e4rke\u00e4 taustatekij\u00e4 ja toiseksi suurin tautitaakan aiheuttaja maailmassa. Suomen v\u00e4est\u00f6st\u00e4kin joka toisella aikuisella on todettu olevan joko kohonnut verenpaine tai verenpainel\u00e4\u00e4kitys. Kotona mitatun verenpaineen yl\u00e4rajana pidet\u00e4\u00e4n systolisen (ns. yl\u00e4paineen) osalta arvoa 135 mmHg ja diastolisen (ns. alapaineen) osalta arvoa 85 mmHg. Jo 10 mmHg:n nousu kotona mitatussa systolisessa verenpaineessa ja 5 mmHg:n nousu kotona mitatussa diastolisessa verenpaineessa lis\u00e4\u00e4 riski\u00e4 sairastua ja kuolla syd\u00e4n- ja verisuonitapahtumiin, kuten syd\u00e4n- tai aivoinfarktiin. <\/p>\n\n\n\n
Viime vuosina on kiinnitetty huomiota verenpaineen mittausmenetelmiin. Tutkimuksissa on todettu, ett\u00e4 ambulatorinen verenpaine (ns. vuorokausiverenpaine) ja kotona mitattu verenpaine ennustavat syd\u00e4n- ja verisuonitauteja paremmin kuin vastaanottopaine. Vastaanottopaineen mittauksen puutteena voidaan pit\u00e4\u00e4 esimerkiksi sit\u00e4, ett\u00e4 sen avulla ei saada selvitetty\u00e4 verenpainetasoa, joka potilaalla on kotona ja arkip\u00e4ivien aktiviteettien lomassa. Lis\u00e4ksi vuorokausiverenpainemittauksen avulla voidaan selvitt\u00e4\u00e4 verenpaineen y\u00f6n aikaista laskua. V\u00e4h\u00e4inen verenpaineen lasku y\u00f6ll\u00e4 p\u00e4iv\u00e4aikaisiin tasoihin verrattuna on todettu ennustavan erityisen hyvin syd\u00e4n- ja verisuonitauteihin sairastumisen ja kuolemisen riski\u00e4. My\u00f6s suurten suonten valtimoj\u00e4ykkyyden lis\u00e4\u00e4ntyminen on havaittu ennustavan syd\u00e4n- ja verisuonitautien riski\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Aikaisemmissa tutkimuksissa esimerkiksi korkeampi ik\u00e4, miessukupuoli, alhainen sosioekonominen asema, ep\u00e4terveellinen ruokavalio ja v\u00e4h\u00e4inen fyysinen aktiivisuus on havaittu olevan yhteydess\u00e4 korkeampaan verenpaineeseen ja lis\u00e4\u00e4v\u00e4n riski\u00e4 syd\u00e4n- ja verisuonisairauksille. Koska ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yv\u00e4t ihmiset viett\u00e4v\u00e4t suuren osan vuorokaudesta t\u00f6iss\u00e4 niin my\u00f6s ty\u00f6h\u00f6n liittyvill\u00e4 tekij\u00f6ill\u00e4 on havaittu olevan yhteys syd\u00e4n- ja verisuoniterveyteen. <\/p>\n\n\n\n
V\u00e4it\u00f6skirjatutkimukseni tavoitteena oli selvitt\u00e4\u00e4, miten ty\u00f6h\u00f6n liittyv\u00e4t tekij\u00e4t (vuoroty\u00f6, ty\u00f6n vaatimukset, ty\u00f6n hallinta ja ty\u00f6asema) ovat yhteydess\u00e4 el\u00e4k\u00f6ityvien ty\u00f6ntekij\u00f6iden vuorokausiverenpaineeseen ja miten el\u00e4k\u00f6ityminen on yhteydess\u00e4 muutoksiin vuorokausiverenpaineessa. Lis\u00e4ksi selvitettiin, miten ty\u00f6h\u00f6n liittyv\u00e4t psykososiaaliset tekij\u00e4t (ty\u00f6stressi, ty\u00f6n vaatimukset ja ty\u00f6n hallinta) ovat yhteydess\u00e4 kotona mitatun verenpaineen eroihin arkip\u00e4ivien ja viikonlopun v\u00e4lill\u00e4, ja miten ty\u00f6stressi ja muutama yksityisel\u00e4m\u00e4n stressitekij\u00e4 ovat yhteydess\u00e4 suurten suonten valtimoj\u00e4ykkyyteen. <\/p>\n\n\n\n
V\u00e4it\u00f6skirjatutkimuksessani keski-i\u00e4lt\u00e4\u00e4n 62-vuotiaita ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 tutkittaessa havaittiin, ett\u00e4 vuoroty\u00f6n tekij\u00f6ill\u00e4 oli korkeampi p\u00e4iv\u00e4aikainen systolinen verenpaine, mutta heid\u00e4n diastolinen verenpaineensa laski nukkuessa enemm\u00e4n eli suotuisasti kuin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ty\u00f6t\u00e4 tekevill\u00e4 henkil\u00f6ill\u00e4. Suuria ty\u00f6n vaatimuksia raportoineilla ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 systolinen ja diastolinen verenpaine laskivat nukkuessa v\u00e4hemm\u00e4n eli ep\u00e4edullisesti kuin matalia ty\u00f6n vaatimuksia kokeneilla ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4. Sen sijaan ty\u00f6n hallinta tai ty\u00f6asema eiv\u00e4t vaikuttaneet vuorokausiverenpaineeseen. <\/p>\n\n\n\n
El\u00e4k\u00f6ityminen oli yhteydess\u00e4 nukkumisen aikaiseen systolisen verenpaineen nousuun. T\u00e4m\u00e4 yhteys s\u00e4ilyi my\u00f6s tutkittaessa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n niit\u00e4 osallistujia, jotka eiv\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4neet verenpainel\u00e4\u00e4kkeit\u00e4. Verenpaineen noususuunta kuitenkin taittui pian el\u00e4k\u00f6itymisen j\u00e4lkeen. Vuoroty\u00f6 oli yhteydess\u00e4 haitallisiin muutoksiin vuorokausiverenpaineessa el\u00e4kkeelle siirrytt\u00e4ess\u00e4, kun taas sukupuoli, ty\u00f6asema, ty\u00f6stressi tai ty\u00f6n vaatimukset eiv\u00e4t ennustaneet muutoksia. <\/p>\n\n\n\n
Ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4, jotka raportoivat ty\u00f6stressi\u00e4 tai kokivat korkeita ty\u00f6n vaatimuksia, verenpaine laski arkip\u00e4ivien ja viikonlopun v\u00e4lill\u00e4 toisin kuin ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4, jotka eiv\u00e4t raportoineet ty\u00f6stressi\u00e4 tai kokivat matalia ty\u00f6n vaatimuksia. Erot verenpainearvoissa arkip\u00e4ivien ja viikonlopun v\u00e4lill\u00e4 eri ty\u00f6stressin ja ty\u00f6n vaatimuksien ryhmiss\u00e4 selittyiv\u00e4t verenpaineen aamuarvoissa havaittujen erojen perusteella. T\u00e4m\u00e4 voisi viitata siihen, ett\u00e4 ty\u00f6stressi ja korkeat ty\u00f6n vaatimukset kohottavat erityisesti aamun verenpainetta. <\/p>\n\n\n\n
Edelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 vuonna vakavan el\u00e4m\u00e4ntapahtuman tai taloudellisia vaikeuksia kokeneilla ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 suurten suonten valtimoj\u00e4ykkyys oli korkeampi kuin muilla ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4. Sen sijaan ty\u00f6stressi, valvominen tai omaishoitajana toimiminen eiv\u00e4t olleet yhteydess\u00e4 suurten suonten valtimoj\u00e4ykkyyteen. <\/p>\n\n\n\n
Yhteenvetona, v\u00e4it\u00f6skirjatutkimukseni tulokset korostavat ty\u00f6h\u00f6n liittyvien tekij\u00f6iden, kuten ty\u00f6stressin, ty\u00f6n vaatimusten ja vuoroty\u00f6n huomioimista syd\u00e4n- ja verisuonitauteja ehk\u00e4ist\u00e4ess\u00e4. Lis\u00e4ksi el\u00e4k\u00f6itymisajankohta tulisi ottaa huomioon esimerkiksi verenpainetta mitattaessa. Yksityisel\u00e4m\u00e4n tapahtumista vakavat el\u00e4m\u00e4n tapahtumat ja taloudelliset vaikeudet voivat olla yhteydess\u00e4 syd\u00e4n- ja verisuoniterveyteen. <\/p>\n\n\n\n
V\u00e4it\u00f6skirjatutkimus pohjautui kolmeen suomalaiseen v\u00e4est\u00f6pohjaiseen kohorttitutkimukseen: Turun yliopiston Finnish Retirement and Aging<\/a> -tutkimukseen sek\u00e4 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen DIetary, Lifestyle, and Genetic determinants of Obesity and Metabolic syndrome<\/a> – ja Terveys 2000<\/a> -tutkimuksiin. <\/p>\n\n\n\n Linkki v\u00e4it\u00f6skirjaan: <\/p>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-content\/uploads\/sites\/700\/2025\/01\/Saana-Karelius-kuva-682x1024.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n