{"id":149,"date":"2025-03-07T12:15:18","date_gmt":"2025-03-07T10:15:18","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/?p=149"},"modified":"2025-03-07T12:19:39","modified_gmt":"2025-03-07T10:19:39","slug":"perhosia-vatsassa-enemman-kuin-pelkka-sanonta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/2025\/03\/07\/perhosia-vatsassa-enemman-kuin-pelkka-sanonta\/","title":{"rendered":"Perhosia vatsassa \u2013 enemm\u00e4n kuin pelkk\u00e4 sanonta?\u00a0"},"content":{"rendered":"\n

Oletko sin\u00e4kin joskus k\u00e4ytt\u00e4nyt sanontaa ”perhosia vatsassa” tai englanninkielist\u00e4 ilmaisua ”gut feeling”? N\u00e4m\u00e4 ilmaisut juontavat juurensa kauas historiaan, mutta vasta 2000-luvun alussa olemme alkaneet ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kyse ei ole vain kielikuvasta. Sen sijaan ”perhoset vatsassa” liittyv\u00e4t suolistomikrobiston tuottamiin v\u00e4litt\u00e4j\u00e4aineisiin ja hermoston toimintaan. <\/p>\n\n\n\n

Suolistomikrobiston merkitys tunnetaan nyky\u00e4\u00e4n laajalti, ja mikrobeista puhutaan niin aikakauslehtien otsikoissa kuin kaupan hyllyill\u00e4 probioottien ja fermentoitujen tuotteiden muodossa. N\u00e4in ei kuitenkaan ollut viel\u00e4 reilu 20 vuotta sitten. Mikrobien tutkimuksella on pitk\u00e4 historia, mutta todellinen l\u00e4pimurto tapahtui vasta 2000-luvun alussa, kun uuden sukupolven DNA-sekvensointimenetelmien kehitys mahdollisti halvemman ja nopeamman mikrobiston analysoinnin suoraan n\u00e4ytteist\u00e4 \u2013 ilman, ett\u00e4 bakteereja t\u00e4ytyi ensin kasvattaa laboratoriossa. T\u00e4m\u00e4 mullisti suolistomikrobiston tutkimuksen ja johti lukuisiin l\u00f6yd\u00f6ksiin sen yhteyksist\u00e4 ihmisen terveyteen. <\/p>\n\n\n\n

Tied\u00e4mme nyky\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 suolistomikrobit ovat keskeisess\u00e4 roolissa kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa ja vaikuttavat moniin fysiologisiin ja psykologisiin prosesseihin. Suolistomikrobiston ep\u00e4tasapaino (dysbioosi) on yhdistetty lukuisiin sairauksiin, kuten lihavuuteen, diabetekseen, masennukseen, suolistosairauksiin, autoimmuunisairauksiin sek\u00e4 neurologisiin h\u00e4iri\u00f6ihin, kuten Parkinsonin ja Alzheimerin tautiin. Vaikka tutkimukset osoittavat vahvoja yhteyksi\u00e4 suolistomikrobiston ja n\u00e4iden sairauksien v\u00e4lill\u00e4, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomata, ett\u00e4 useimmat tutkimukset eiv\u00e4t viel\u00e4 todista suoraa syy-seuraussuhdetta. Tarvitaan lis\u00e4\u00e4 tutkimusta, jotta ymm\u00e4rt\u00e4isimme tarkemmin, kuinka suolistomikrobisto vaikuttaa sairauksien syntyyn ja etenemiseen. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4rke\u00e4 osa suolistomikrobistotutkimuksesta keskittyy varhaislapsuuteen. Mikrobisto saavuttaa aikuisen kaltaisen pysyv\u00e4mm\u00e4n tilan noin 3-vuotiaana, ja sen kehittyminen on asteittainen prosessi syntym\u00e4st\u00e4 alkaen. Synnytystapa on ensimm\u00e4inen suolistomikrobiston kehittymiseen vaikuttava tekij\u00e4. Alateitse syntyvill\u00e4 lapsilla suolistomikrobistoon ensimm\u00e4isen\u00e4 asettuvat mikrobit ovat per\u00e4isin \u00e4idin synnytyskanavasta ja \u00e4idin iholta, kun taas keisarileikatuilla lapsilla ne ovat per\u00e4isin \u00e4idin iholta sek\u00e4 sairaalaymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet keisarileikkauksen olevan yhteydess\u00e4 suurempaan riskiin sairastua esimerkiksi astmaan ja allergioihin. Toinen merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 suolistomikrobiston kehittymisen kannalta on rintaruokinta. \u00c4idin rintamaito, erityisesti rintamaidossa olevat sokerit (oligosakkaridit) tukevat suolistomikrobiston oikea-aikaista kehittymist\u00e4 sek\u00e4 suotuisten mikrobeiden lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 suolistossa. Sisaruksilla sek\u00e4 kodin karvaisilla lemmikeill\u00e4 ja antibioottikuureilla on my\u00f6s todettu olevan yhteys suolistomikrobiston kehittymiseen. On toki huomioitava, ett\u00e4 joissain tilanteissa rintaruokinta tai alatiesynnytys ei ole mahdollista, ja tutkimukset osoittavat, ett\u00e4 vaikka synnytystapa ja rintaruokinta voivat vaikuttaa suolistomikrobiston varhaiseen kehitykseen, mahdolliset erot tasoittuvat usein vanhetessa.<\/p>\n\n\n\n

Elinymp\u00e4rist\u00f6n merkitys suolistomikrobiston kehitykselle on noussut merkitt\u00e4v\u00e4ksi tutkimuskohteeksi viime vuosina. Kiinnostus t\u00e4h\u00e4n aiheeseen juontaa juurensa biodiversiteettihypoteesista, jonka mukaan elinymp\u00e4rist\u00f6n luonnon monimuotoisuuden v\u00e4heneminen \u2013 esimerkiksi kaupungistumisen my\u00f6t\u00e4 \u2013 voi johtaa my\u00f6s suolistomikrobiston k\u00f6yhtymiseen ja lis\u00e4t\u00e4 alttiutta sairauksille, kuten allergioille ja autoimmuunisairauksille. <\/p>\n\n\n\n

V\u00e4it\u00f6skirjani k\u00e4sittelee suolistomikrobiston varhaista kehittymist\u00e4, sek\u00e4 t\u00e4m\u00e4n vaikutuksia my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n allergia ja astmariskiin. V\u00e4it\u00f6skirjani ensimm\u00e4isess\u00e4 osaty\u00f6ss\u00e4 tutkin mikrobiston kehittymiseen yhteydess\u00e4 olevia tekij\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 erityisesti fyysisen elinymp\u00e4rist\u00f6n yhteyksi\u00e4 suolistomikrobiston kehitykseen  3 kuukauden sek\u00e4 13 kuukauden ik\u00e4isill\u00e4 lapsilla. Kuten aikaisemmasta kirjallisuudesta tiesimme, synnytystapa, rintaruokinta ja sisarukset olivat yhteydess\u00e4 meid\u00e4nkin aineistossamme mikrobiston kehitykseen. Elinymp\u00e4rist\u00f6n, kuten kodin l\u00e4hell\u00e4 sijaitsevien viheralueiden tai kaupunkien vaikutukset suolistomikrobistossa olivat havaittavissa vauvoilla 3-kuukausen i\u00e4ss\u00e4, mutta vaikutuksia ei havaittu en\u00e4\u00e4 taaperoilla 13-kuukauden i\u00e4ss\u00e4. Vaikutukset havaittiin niin, ett\u00e4 luonnollisen elinymp\u00e4rist\u00f6n l\u00e4heisyydess\u00e4 el\u00e4vien vauvojen mikrobisto oli monimuotoisempi. Luonnon monimuotoisuuden vaikutukset suolistomikrobistoon olivat suhteessa muihin tekij\u00f6ihin kuitenkin melko v\u00e4h\u00e4isi\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Aihetta on tutkittu lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ja nykyinen tutkimus tukee luonnollisen ymp\u00e4rist\u00f6n positiivisia vaikutuksia suolistomikrobistoon ja immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n toimintaan. Kuitenkin lis\u00e4tutkimusta tarvitaan erityisesti vauvojen ja taaperoiden mikrobiston kehityksest\u00e4, sill\u00e4 se tapahtuu samanaikaisesti immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n kypsymisen kanssa. T\u00e4m\u00e4 on erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 nykymaailmassa, jossa kaupungistuminen etenee nopeasti ja ihmisten yhteys luontoon v\u00e4henee. Emme viel\u00e4 t\u00e4ysin ymm\u00e4rr\u00e4, miten t\u00e4m\u00e4 vaikuttaa suolistomikrobiston koostumukseen ja sit\u00e4 kautta pitk\u00e4aikaiseen terveyteen. <\/p>\n\n\n\n

Linkki julkaisuun:  <\/p>\n\n\n\n

https:\/\/www.sciencedirect.com\/science\/article\/pii\/S0160412024006792?via%3Dihub<\/a><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Minka Ovaska  <\/p>\n\n\n\n

V\u00e4it\u00f6skirjatutkija <\/p>\n\n\n\n

Turun yliopisto <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Oletko sin\u00e4kin joskus k\u00e4ytt\u00e4nyt sanontaa ”perhosia vatsassa” tai englanninkielist\u00e4 ilmaisua ”gut feeling”? N\u00e4m\u00e4 ilmaisut juontavat juurensa kauas historiaan, mutta vasta 2000-luvun alussa olemme alkaneet ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kyse ei ole vain kielikuvasta. Sen sijaan ”perhoset vatsassa” liittyv\u00e4t suolistomikrobiston tuottamiin v\u00e4litt\u00e4j\u00e4aineisiin ja hermoston toimintaan.  Suolistomikrobiston merkitys tunnetaan nyky\u00e4\u00e4n laajalti, ja mikrobeista puhutaan niin aikakauslehtien otsikoissa kuin kaupan … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Perhosia vatsassa \u2013 enemm\u00e4n kuin pelkk\u00e4 sanonta?\u00a0”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":44292,"featured_media":151,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[12,29,28,13,11,5],"class_list":["post-149","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","tag-kansanterveystiede","tag-luontoterveys","tag-suolistomikrobit","tag-terveys","tag-turun-yliopisto","tag-tutkimus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/149","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/users\/44292"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=149"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/149\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":153,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/149\/revisions\/153"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/media\/151"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=149"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=149"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=149"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}