{"id":157,"date":"2025-05-19T09:33:16","date_gmt":"2025-05-19T06:33:16","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/?p=157"},"modified":"2025-05-19T09:33:17","modified_gmt":"2025-05-19T06:33:17","slug":"yhteiskehittamisella-vaikuttavaa-perheneuvontaa-hyvinvointialueelle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/2025\/05\/19\/yhteiskehittamisella-vaikuttavaa-perheneuvontaa-hyvinvointialueelle\/","title":{"rendered":"Yhteiskehitt\u00e4misell\u00e4 vaikuttavaa perheneuvontaa hyvinvointialueelle\u00a0"},"content":{"rendered":"\n<p>Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen on keskeinen osa suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Lastensuojelun keskusliitto painottaa lasten ja nuorten haavoittuvaa asemaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoiman k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4.&nbsp; Varhaisen tuen ja ennaltaehk\u00e4isev\u00e4n ty\u00f6n merkitys tunnustetaan. Neuvolan kautta annettava perheneuvonta on yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 keinoista vahvistaa perheiden voimavaroja ja siten edist\u00e4\u00e4 perheenj\u00e4senten terveytt\u00e4.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Terveydenhuoltolain mukaisesti perheneuvonnan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on edist\u00e4\u00e4 lasten, nuorten ja perheiden voimavaroja ja vastuun ottamista omasta terveydest\u00e4. Vuorovaikutteinen hoitoneuvottelu on perheneuvonnan ydintapahtuma. Esimerkiksi terveysneuvontaan liittyv\u00e4ss\u00e4 elintapaohjauksessa \u2013 kuten ravitsemusta, liikuntaa ja unta koskevat suositukset \u2013 tarvitaan asiakasl\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 l\u00e4hestymistapaa, jossa perheet saavat tukea oman hyvinvointinsa edist\u00e4miseen yksil\u00f6llisesti ja konkreettisesti. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 se voi tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 vanhemmat havahtuvat, kuinka paljon oma ja lasten ruutuaika verottaa perheen yhteist\u00e4 aikaa ja he motivoituvat itse muuttamaan tilannetta paremmaksi. Rokotuksiin tai p\u00e4ihteisiin liittyviss\u00e4 valinnoissa kyse voi olla enemm\u00e4n asenteista, arvostuksista ja henkil\u00f6kohtaisista k\u00e4sityksist\u00e4 kuin tiedosta. Tiedon jakaminen on turhaa, jos se ei kiinnosta asiakasta eik\u00e4 her\u00e4t\u00e4 reflektointia.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Onnistuneen asiakaskohtaamisen vaikutus heijastuu my\u00f6s perheneuvonnan ammattilaisen ty\u00f6hyvinvointiin ja jaksamiseen. Onnistuneiden sote-kohtaamisten tuloksena n\u00e4hd\u00e4\u00e4n vaikuttavampi ja kustannustehokkaampi sosiaali- ja terveydenhuolto esimerkiksi silloin, kun asiakkaan tai potilaan ongelma selvi\u00e4\u00e4, ratkaisu l\u00f6ytyy ja h\u00e4n sitoutuu siihen jo yhdell\u00e4 tapaamisella kahden sijasta.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Yhteiskehitt\u00e4misess\u00e4 yhdistyv\u00e4t tutkimus ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00a0<\/h2>\n\n\n\n<p>Turun yliopiston kansanterveystieteen\u202f<em>Hoitava viestint\u00e4<\/em>\u202f-hanke selvitt\u00e4\u00e4 vaikuttavia ja ammattilaisten arkeen soveltuvia ratkaisuja asiakaskohtaamisten kehitt\u00e4miseen yhteisty\u00f6ss\u00e4 Varhan perhekeskuksen kanssa. Vaikka asiakasl\u00e4ht\u00f6isyyden merkitys on tunnistettu, sen toteutuminen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 on haasteellista. Yhteiskehitt\u00e4misess\u00e4 tutkijat ja perheneuvonnan ammattilaiset tarkastelevat yhdess\u00e4 hyv\u00e4n asiakaskohtaamisen keskeisi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4. Tavoitteena on kehitt\u00e4\u00e4 ja testata sellaisia vaikuttavia perheneuvonnan k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, jotka tukevat neuvolaty\u00f6t\u00e4 ja istuvat luontevasti ammattilaisten arkeen. Vain sellaiset keinot ja mallit ovat hy\u00f6dyksi, joita ammattilaiset haluavat ja osaavat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Kehitt\u00e4misty\u00f6n keski\u00f6ss\u00e4 on yhteiskehitt\u00e4misen periaate, jossa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n asiakkaiden ja ammattilaisten kokemuksia sek\u00e4 j\u00e4sennelty\u00e4, tutkimusperustaista l\u00e4hestymistapaa. Tavoitteena on rakentaa asiakasl\u00e4ht\u00f6inen toimintamalli, joka pohjautuu tutkimustietoon ja vastaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6n tarpeisiin.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Hankkeen ensimm\u00e4isess\u00e4 vaiheessa on tunnistettu ja j\u00e4sennetty perheneuvonnan tavoitteet, keinot ja vaikuttavuuden tekij\u00e4t sek\u00e4 ammattilaisten vuorovaikutusosaamisen koulutuksen tarve. Parhaillaan loppusuoralla olevassa kehitt\u00e4misvaiheessa perheneuvonnan ammattilaisista koostuva kehitt\u00e4misty\u00f6ryhm\u00e4 on analysoinut tiedonkeruuvaiheen tuloksia ja m\u00e4\u00e4rittelee perheneuvonnan hyvien k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen kriteerej\u00e4. Perheneuvonnan kehitt\u00e4miskohteet on ryhmitelty kolmeen teemaan, joita ovat kohtaamisen laatu ja asiakaskokemus, ammattilaisten ty\u00f6skentelytavat ja osaaminen sek\u00e4 yhteinen k\u00e4sitys vaikuttavuudesta. Kolmas ja viimeinen tutkimusvaihe sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 perheneuvonnan kehitt\u00e4misintervention kokeilun k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Mallin vaikuttavuutta arvioidaan sek\u00e4 asiakkaiden ett\u00e4 ammattilaisten kokemusten perusteella.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kohti kustannusvaikuttavampaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa\u00a0<\/h2>\n\n\n\n<p>Vaikuttava perheneuvonta on kokonaisvaltainen prosessi, jossa ammattilaiset ja asiakkaat yhdess\u00e4 rakentavat uutta ymm\u00e4rryst\u00e4, voimavaroja ja ratkaisuja. Yhteiskehitt\u00e4mishankkeen tavoitteena on osaltaan antaa suuntaviivoja sille, miten perheneuvonta voi olla entist\u00e4 vaikuttavampaa ja merkityksellisemp\u00e4\u00e4 ja siten k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toteuttaa kustannusvaikuttavaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"480\" height=\"640\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-content\/uploads\/sites\/700\/2025\/05\/Kohler-kuva.jpeg\" alt=\"\" class=\"wp-image-158\" style=\"width:220px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-content\/uploads\/sites\/700\/2025\/05\/Kohler-kuva.jpeg 480w, https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-content\/uploads\/sites\/700\/2025\/05\/Kohler-kuva-225x300.jpeg 225w\" sizes=\"auto, (max-width: 480px) 100vw, 480px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>VTT Harry K\u00f6hler, tutkimusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Hoitava viestint\u00e4 -hanke&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hoitavaviestinta\">https:\/\/sites.utu.fi\/hoitavaviestinta<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Wihurin rahasto tukee Hoitava viestint\u00e4 -hanketta&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen on keskeinen osa suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Lastensuojelun keskusliitto painottaa lasten ja nuorten haavoittuvaa asemaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoiman k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4.&nbsp; Varhaisen tuen ja ennaltaehk\u00e4isev\u00e4n ty\u00f6n merkitys tunnustetaan. Neuvolan kautta annettava perheneuvonta on yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 keinoista vahvistaa perheiden voimavaroja ja siten edist\u00e4\u00e4 perheenj\u00e4senten terveytt\u00e4.&nbsp;&nbsp; Terveydenhuoltolain mukaisesti perheneuvonnan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on edist\u00e4\u00e4 &hellip; <\/p>\n<p class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/2025\/05\/19\/yhteiskehittamisella-vaikuttavaa-perheneuvontaa-hyvinvointialueelle\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Yhteiskehitt\u00e4misell\u00e4 vaikuttavaa perheneuvontaa hyvinvointialueelle\u00a0&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":44292,"featured_media":159,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[12,13,11,5],"class_list":["post-157","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","tag-kansanterveystiede","tag-terveys","tag-turun-yliopisto","tag-tutkimus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/157","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/users\/44292"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=157"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/157\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":160,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/157\/revisions\/160"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/media\/159"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=157"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=157"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=157"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}