{"id":192,"date":"2026-02-23T13:00:46","date_gmt":"2026-02-23T11:00:46","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/?p=192"},"modified":"2026-02-23T13:00:47","modified_gmt":"2026-02-23T11:00:47","slug":"voiko-kestava-ruokavalio-olla-kaikkien-ulottuvilla-vaitostutkimus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/2026\/02\/23\/voiko-kestava-ruokavalio-olla-kaikkien-ulottuvilla-vaitostutkimus\/","title":{"rendered":"Voiko kest\u00e4v\u00e4 ruokavalio olla kaikkien ulottuvilla? (v\u00e4it\u00f6stutkimus)"},"content":{"rendered":"\n<p>Nykyiset ruokailutottumuksemme vaikuttavat huomattavasti sek\u00e4 terveyteemme ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6mme. Jotta ihmisen ruokavalio olisi aidosti kest\u00e4v\u00e4, sen t\u00e4ytyy Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousj\u00e4rjest\u00f6n m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan olla sek\u00e4:&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>1. ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksiltaan v\u00e4h\u00e4inen,<\/p>\n\n\n\n<p>2. ravitsemuksellisesti riitt\u00e4v\u00e4,<\/p>\n\n\n\n<p>3. kulttuurillisesti hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4,<\/p>\n\n\n\n<p>4. taloudellisesti reilu ja saavutettava, sek\u00e4<\/p>\n\n\n\n<p>5. edist\u00e4\u00e4 terveytt\u00e4 ja ruokaturvaa sek\u00e4 nykyiselle ett\u00e4 tuleville sukupolville.<\/p>\n\n\n\n<p>Voiko kaikki n\u00e4m\u00e4 kriteerit t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 ruokavalio olla kaikkien saavutettavissa? V\u00e4it\u00f6skirjatutkimuksessani tarkastelin kest\u00e4vi\u00e4 ruokavaliostrategioita Ghanassa, Etiopiassa ja Suomessa. Tavoitteeni oli tuottaa uutta tietoa siit\u00e4, miten kyseisi\u00e4 strategioita voidaan kehitt\u00e4\u00e4 ja soveltaa eri sosioekonomisissa ja kulttuurisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Miksi kest\u00e4vien ruokavalioiden edist\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4?<\/h2>\n\n\n\n<p>Ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4t aiheuttavat noin kolmanneksen ihmisen tuottamista kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. Yli kolmannes maapallon pinta-alasta on jo ruoantuotannon k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja osuus kasvaa jatkuvasti. Maata raivataan maatalousk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja maank\u00e4yt\u00f6n muutosta ohjaa erityisesti kasvava rehuntarve lihantuotannossa. T\u00e4m\u00e4n seurauksena eri el\u00e4in- ja eli\u00f6lajeille j\u00e4\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n luontaista elintilaa, mik\u00e4 kiihdytt\u00e4\u00e4 luonnon k\u00f6yhtymist\u00e4. Nykyiset ruokailutottumukset eiv\u00e4t kuormita vain ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 &#8211; ne lis\u00e4\u00e4v\u00e4t my\u00f6s riski\u00e4 sairastua syd\u00e4n- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja sy\u00f6p\u00e4\u00e4n. Vuoteen 2050 menness\u00e4 maailman v\u00e4kiluvun odotetaan my\u00f6s kasvavan noin 10 miljardiin. N\u00e4iden haasteiden ratkaiseminen edellytt\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4vi\u00e4 muutoksia sek\u00e4 ruokaj\u00e4rjestelmiin ett\u00e4 kulutustottumuksiimme.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Matalan tulotason maissa ruoan hinta on este<\/h2>\n\n\n\n<p>Matalan tulotason maissa keskeinen haaste on erityisesti ravitsemuksellisesti riitt\u00e4v\u00e4n ja edullisen ruokavalion saavutettavuus. V\u00e4it\u00f6skirjatutkimukseni osoittaa, ett\u00e4 Ghanassa ja Etiopiassa terveellinen ruokavalio on teoriassa saavutettavissa, mutta \u00e4\u00e4rimm\u00e4isess\u00e4 k\u00f6yhyydess\u00e4 el\u00e4vien perheiden pit\u00e4isi turvautua villiruokiin kuten vihreisiin lehtivihanneksiin. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan ole realistinen ratkaisu muun muassa ajank\u00e4yt\u00f6llisist\u00e4 syist\u00e4. Ghanassa ja Etiopiassa terveellisen ruokavalion hintaa nostivat erityisesti tiettyjen ravintoaineiden, kuten omega-3-rasvahappojen, jodin ja A-vitamiinin saanti.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Korkean tulotason maissa keskeisen\u00e4 haasteena lihan liikakulutus<\/h2>\n\n\n\n<p>Korkean tulotason maissa kuten Suomessa keskeinen kest\u00e4vyysongelma ei ole terveellisen ruoan saatavuus, vaan kulttuuriset tottumukset: valtaosa suomalaisista sy\u00f6 suosituksia enemm\u00e4n punaista lihaa. Tutkimukset osoittavat, ett\u00e4 pienet \u201ctuuppaukset\u201d eiv\u00e4t riit\u00e4 \u2013 tarvitaan vahvempia ohjauskeinoja ja reiluiksi koettuja politiikkatoimia. V\u00e4it\u00f6skirjatutkimukseni tulosten perusteella ohjauskeinojen kuten lihaveron hyv\u00e4ksynn\u00e4n lis\u00e4\u00e4misess\u00e4 avainasemassa ovat erityisesti kokemus toimien reiluudesta sek\u00e4 k\u00e4sitys ymp\u00e4rist\u00f6riskeist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Voiko kest\u00e4v\u00e4 ruokavalio olla kaikkien ulottuvilla?<\/h2>\n\n\n\n<p>Kyll\u00e4, mutta se vaatii kontekstisidonnaisia ratkaisuja: matalan tulotason maissa tarvitaan ruoan hinnan alentamista ja saavutettavuuden parantamista, kun taas korkean tulotason maissa tarvitaan lihan liikakulutusta hillitsevi\u00e4 vahvoja politiikkatoimia, jotka ovat linjassa paikallisen kulttuurin kanssa.<\/p>\n\n\n\n<p>Emme voi ajatella ruokavalintojemme olevan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n yksityisasioita, vaan kyse on globaalista oikeudenmukaisuudesta. Lihan sy\u00f6minen Suomessa aiheuttaa suurten kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6jen my\u00f6t\u00e4 kauaskantoisia vaikutuksia my\u00f6s kaikkiin muihin elollisiin esimerkiksi luonnon k\u00f6yhtymisen ja s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6iden yleistymisen my\u00f6t\u00e4. Tarvitsemmekin tutkimukseen pohjautuvia vahvoja poliittisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, jotka huomioivat paikalliset olosuhteet ja kulttuurin. Vain tuolloin kest\u00e4v\u00e4 ruokavalio voi olla aidosti kaikkien ulottuvilla.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"683\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-content\/uploads\/sites\/700\/2026\/02\/EP_blogi-1024x683.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-193\" style=\"width:496px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-content\/uploads\/sites\/700\/2026\/02\/EP_blogi-1024x683.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-content\/uploads\/sites\/700\/2026\/02\/EP_blogi-300x200.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-content\/uploads\/sites\/700\/2026\/02\/EP_blogi-768x512.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-content\/uploads\/sites\/700\/2026\/02\/EP_blogi.jpg 1516w\" sizes=\"auto, (max-width: 767px) 89vw, (max-width: 1000px) 54vw, (max-width: 1071px) 543px, 580px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Esa-Pekka Nyk\u00e4nen, FT<\/p>\n\n\n\n<p><em>Filosofian tohtori Esa-Pekka Nyk\u00e4nen on kansanterveystieteen ja ymp\u00e4rist\u00f6politiikan tutkija, jonka erityisosaaminen liittyy kest\u00e4vien ruokavalioiden edist\u00e4miseen ja siihen, miten terveydelle ja ymp\u00e4rist\u00f6lle haitallista lihan liikakulutusta voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>Linkki v\u00e4it\u00f6skirjaan: <em>Sustainable Diet Strategies \u2013 Perspectives from Ghana, Ethiopia, and Finland <\/em><a href=\"https:\/\/www.utupub.fi\/handle\/10024\/194436\">https:\/\/www.utupub.fi\/handle\/10024\/194436<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Nykyiset ruokailutottumuksemme vaikuttavat huomattavasti sek\u00e4 terveyteemme ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6mme. Jotta ihmisen ruokavalio olisi aidosti kest\u00e4v\u00e4, sen t\u00e4ytyy Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousj\u00e4rjest\u00f6n m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan olla sek\u00e4:&nbsp; 1. ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksiltaan v\u00e4h\u00e4inen, 2. ravitsemuksellisesti riitt\u00e4v\u00e4, 3. kulttuurillisesti hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4, 4. taloudellisesti reilu ja saavutettava, sek\u00e4 5. edist\u00e4\u00e4 terveytt\u00e4 ja ruokaturvaa sek\u00e4 nykyiselle ett\u00e4 tuleville sukupolville. Voiko kaikki n\u00e4m\u00e4 kriteerit t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 &hellip; <\/p>\n<p class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/2026\/02\/23\/voiko-kestava-ruokavalio-olla-kaikkien-ulottuvilla-vaitostutkimus\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Voiko kest\u00e4v\u00e4 ruokavalio olla kaikkien ulottuvilla? (v\u00e4it\u00f6stutkimus)&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":44292,"featured_media":195,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[12,33,3,34,11,5],"class_list":["post-192","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","tag-kansanterveystiede","tag-kestava-ruokavalio","tag-ravitsemus","tag-ruokapolitiikka","tag-turun-yliopisto","tag-tutkimus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/192","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/users\/44292"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=192"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/192\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":196,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/192\/revisions\/196"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/media\/195"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=192"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=192"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveydenpolulla\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=192"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}