Asianmukainen ja oikea-aikainen diagnostiikka on t\u00e4rke\u00e4 osa potilaan hoitoketjua. Diagnostiset virheet ovat kuitenkin viime vuosina nostettu esiin yhdeksi keskeisimmiksi potilasturvallisuutta vaarantaviksi tekij\u00f6iksi (1-2). Yhdysvaltalaisen kansallisen l\u00e4\u00e4ketieteellisen akatemian (The National Academy of Medicine, NAM) julkaiseman raportin ”Improving diagnosis in health care” mukaan, diagnostisia virheit\u00e4 esiintyy kaikissa hoitoymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 aiheuttaen merkitt\u00e4v\u00e4lle osalle potilaista viiv\u00e4stynytt\u00e4 tai haitallista hoitoa sek\u00e4 lis\u00e4ten huomattavasti terveydenhuollon taloudellisia kustannuksia. Ratkaisuna t\u00e4h\u00e4n on esitetty, ett\u00e4 kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten ymm\u00e4rryst\u00e4 diagnostisesta prosessista tulisi parantaa koulutuksen avulla diagnostisten virheiden v\u00e4hent\u00e4miseksi (2-4).<\/p>\n\n\n\n
Diagnostiikka (taudinm\u00e4\u00e4ritysoppi, diagnoosin teko) on prosessi, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 potilaan terveysongelman selvitt\u00e4miseen liittyv\u00e4\u00e4 kliinist\u00e4 p\u00e4\u00e4ttely\u00e4 ja tiedonkeruuta. T\u00e4rkeit\u00e4 tiedonkeruumenetelmi\u00e4 ovat kliininen anamneesi, fyysinen tutkimus, diagnostiset testit sek\u00e4 tarvittaessa muiden l\u00e4\u00e4k\u00e4reiden l\u00e4hetteet ja konsultointi. Tietoa voidaan hankkia eri vaiheissa, ja prosessi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ker\u00e4tyn tiedon jatkuvan yhdist\u00e4misen ja tulkinnan ty\u00f6diagnoosin muodostamiseksi. Diagnoosin vahvistus ja erotusdiagnoosien poissulkeminen tapahtuvat testien, hoitokokeilujen tai seurannan perusteella. Diagnostinen virhe voi ilmet\u00e4 miss\u00e4 tahansa prosessin vaiheessa. (2.)<\/p>\n\n\n\n
Terveydenhuollon hoitohenkil\u00f6kunnalla, johon t\u00e4ss\u00e4 ajatellaan kuuluvaksi muun muassa sairaanhoitajia, r\u00f6ntgenhoitajia ja bioanalyytikoilla on t\u00e4rke\u00e4 rooli diagnostisessa prosessissa. Lain mukaan l\u00e4\u00e4k\u00e4ri p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 potilaan l\u00e4\u00e4ketieteellisest\u00e4 tutkimuksesta, taudinm\u00e4\u00e4rityksest\u00e4 ja siihen liittyv\u00e4st\u00e4 hoidosta, mutta diagnostinen prosessi on kuitenkin potilaskeskeist\u00e4 tiimity\u00f6t\u00e4, jossa tarvittavien ammattilaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 vaihtelee potilaan terveysongelman luonteen mukaan. (2.) Hoitajien teht\u00e4vi\u00e4 diagnostisessa prosessissa on esimerkiksi, tiedonkeruu, oireiden ja hoidon arviointi, diagnostisten testien suoritus sek\u00e4 potilaan ohjaus ja seuranta parhaan hoidon varmistamiseksi (2-3).<\/p>\n\n\n\n
Yhteisty\u00f6 potilaan, potilaan omaisten sek\u00e4 ammattilaisten v\u00e4lill\u00e4 on keskeist\u00e4 onnistuneessa diagnostiikassa (2). Tiimity\u00f6taitojen opettaminen jo koulutuksen aikana terveydenhuollon ammattilaisille onkin nostettu yhdeksi osa-alueeksi, mit\u00e4 tulisi edelleen kehitt\u00e4\u00e4 mahdollistamaan sujuva moniammatillinen yhteisty\u00f6 diagnostisessa prosessissa (3-4). Esimerkiksi moniammatillisella koulutuksella potilastapausten avulla voidaan havainnollistaa opiskelijoille, miten diagnostiikkaprosessi toimii sek\u00e4 mahdollistaa l\u00e4\u00e4ketieteen ja hoitoty\u00f6n opiskelijoille yhteinen ymm\u00e4rrys tiimin j\u00e4senten rooleista sek\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 kyky\u00e4 kommunikoida tehokkaasti k\u00e4ytt\u00e4en yhteist\u00e4 terminologiaa (3). My\u00f6s sairaanhoitajien ja bioanalyytikoiden yhteisill\u00e4 opinnoilla voidaan mahdollisesti edist\u00e4\u00e4 opiskelijoiden kyky\u00e4 tarkastella potilaan hoitoa kokonaisuutena, jonka j\u00e4lkeen he ovat valmistautuneempia terveydenhuollon ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n (5). Kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten tulisi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 oma t\u00e4rke\u00e4 roolinsa diagnostisessa prosessissa potilasturvallisuuden parantamiseksi.<\/p>\n\n\n\n
Elina Linnavuori<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n Turun yliopisto<\/em>, Hoitotieteen laitos<\/em><\/p>\n\n\n\n Kirjoittaja on v\u00e4it\u00f6skirjatutkija, terveystieteiden maisteri ja bioanalyytikko (AMK). V\u00e4it\u00f6skirjaty\u00f6 k\u00e4sittelee terveysalan ammattilaisten osaamista diagnostisessa prosessissa, kohdistuen diagnostisen testin, aivos\u00e4hk\u00f6k\u00e4yr\u00e4tutkimuksen (EEG eli enkefalografia) toteuttamiseen liittyv\u00e4\u00e4n osaamiseen. Tutkimuksessa tarkoituksena on kehitt\u00e4\u00e4 ja testata uusi mittari EEG-osaamisen arviointiin.<\/em><\/p>\n\n\n\n melinn(at)utu.fi<\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n 1.WHO 2023. Patient safety. Saatavissa: Patient safety (who.int)<\/a><\/p>\n\n\n\n 2.National Academies of Sciences, Engineering, and Medicine. Improving diagnosis in health care. Washington (DC): National Academies Press; 2015, Saatavissa: https:\/\/doi.org\/10.7326\/M15-2256<\/a><\/p>\n\n\n\n 3.Gleason, K., Harkless, G., Stanley, J., Olson, A. P. J., & Graber, M. L. (2021). The critical need for nursing education to address the diagnostic process. Nursing outlook<\/em>, 69<\/em>(3), 362\u2013369. https:\/\/doi-org.ezproxy.utu.fi\/10.1016\/j.outlook.2020.12.005<\/a><\/p>\n\n\n\n 4.Olson A, Rencic J, Cosby K, Rusz D, Papa F, Croskerry P, Zierler B, Harkless G, Giuliano MA, Schoenbaum S, Colford C, Cahill M, Gerstner L, Grice GR, & Graber ML (2019). Competencies for improving diagnosis: an interprofessional framework for education and training in health care. Diagnosis<\/em>. 10.1515\/dx-2018-0107<\/p>\n\n\n\n 5.Stewart, M., McQuillen, E. P., & Carter, E. V. (2023). Promoting System Thinking and Professionalism Through Simulated Hospital Experiences for Nursing and Clinical Laboratory Science Students. Nursing education perspectives<\/em>, 44<\/em>(2), 110\u2013112. https:\/\/doi-org.ezproxy.utu.fi\/10.1097\/01.NEP.0000000000000917<\/a><\/p>\n\n\n\n Kuva: Pixabay<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Asianmukainen ja oikea-aikainen diagnostiikka on t\u00e4rke\u00e4 osa potilaan hoitoketjua. Diagnostiset virheet ovat kuitenkin viime vuosina nostettu esiin yhdeksi keskeisimmiksi potilasturvallisuutta vaarantaviksi tekij\u00f6iksi (1-2). Yhdysvaltalaisen kansallisen l\u00e4\u00e4ketieteellisen akatemian (The National Academy of Medicine, NAM) julkaiseman raportin ”Improving diagnosis in health care” mukaan, diagnostisia virheit\u00e4 esiintyy kaikissa hoitoymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 aiheuttaen merkitt\u00e4v\u00e4lle osalle potilaista viiv\u00e4stynytt\u00e4 tai haitallista hoitoa sek\u00e4… <\/p>\n