{"id":113,"date":"2023-10-24T09:00:00","date_gmt":"2023-10-24T06:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/?p=113"},"modified":"2023-10-24T08:40:22","modified_gmt":"2023-10-24T05:40:22","slug":"tiedon-yhdyspinnoilla-yliopistossa-tieteidenvalinen-ja-poikkitieteellinen-yhteistyo-innovaatioiden-kulmakivena","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/2023\/10\/24\/tiedon-yhdyspinnoilla-yliopistossa-tieteidenvalinen-ja-poikkitieteellinen-yhteistyo-innovaatioiden-kulmakivena\/","title":{"rendered":"Tiedon yhdyspinnoilla yliopistossa: tieteidenv\u00e4linen ja poikkitieteellinen yhteisty\u00f6 innovaatioiden kulmakiven\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Kapeita n\u00e4k\u00f6kulmia, rajallista ongelmanratkaisukyky\u00e4, v\u00e4h\u00e4isi\u00e4 innovaatioita ja menetettyj\u00e4 mahdollisuuksia \u2013 ei kuulosta hyv\u00e4lt\u00e4! N\u00e4m\u00e4 ik\u00e4v\u00e4t seuraukset voivat kuitenkin hiipi\u00e4 osaksi yliopistojen toimintaa, jos tieteenalojen v\u00e4linen yhteisty\u00f6 sakkaa.<\/p>\n\n\n\n

Monitieteinen yhteisty\u00f6 kirjataan usein yliopistojen strategioihin, mutta ilman k\u00e4sitteen tarkempaa ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 aito yhteisty\u00f6 voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 l\u00f6yh\u00e4ksi ja toiminta ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4iseksi. Monitieteisell\u00e4 yhteisty\u00f6ll\u00e4 tarkoitetaan tavallisesti ennemminkin tieteidenv\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4, mutta sen toteutumiseksi olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 puhua k\u00e4sitteist\u00e4 niiden oikeilla nimill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tieteenalojen v\u00e4lisen tutkimusyhteisty\u00f6n keskeisist\u00e4 k\u00e4sitteist\u00e4 monitieteinen (multidisciplinary<\/em>), tieteidenv\u00e4linen (interdisciplinary<\/em>) ja poikkitieteellinen (transdisciplinary<\/em>) yhteisty\u00f6 kuvaavat useamman kuin yhden tieteenalan yhteisty\u00f6toimintaa. K\u00e4sitteet kuitenkin eroavat toisistaan muun muassa siin\u00e4, kuinka paljon todellista yhteisty\u00f6t\u00e4 toiminnassa tapahtuu ja miten eri tieteenalojen n\u00e4kemykset sovitetaan yhteen. Siin\u00e4 miss\u00e4 yksitieteinen l\u00e4hestymistapa on monesti paikallaan, tarvitaan etenkin monimutkaisiin ja vaikeasti ratkaistaviin tieteellisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin (wicked problems<\/em>) tieteidenv\u00e4list\u00e4 tai poikkitieteellist\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4.  T\u00e4t\u00e4 edellytt\u00e4v\u00e4t usein my\u00f6s uudet innovaatiot, joihin tarvitaan yht\u00e4 alaa laajempaa n\u00e4k\u00f6kulmaa, yhteisen tiedon tuottamista, yhteist\u00e4 ongelmanratkaisua ja tieteenalakohtaisten n\u00e4kemysten yhteensovittamista. (1\u20132)<\/p>\n\n\n\n

Yksitieteisen l\u00e4hestymistavan etuina ovat yhteinen tausta, alakohtainen yhteis\u00f6 ja tieteenalan itsen\u00e4isyys. Monitieteisess\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 eri tieteenalojen toimijoilla puolestaan on yhteinen aihe, jota kukin osapuoli l\u00e4hestyy alakohtaisesti. Tieteidenv\u00e4lisess\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 tieteellisi\u00e4 n\u00e4kemyksi\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n yhteensovittamaan ongelman ratkaisemiseksi, kun taas poikkitieteellisess\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 yhteisen tiedon tuottamiseen voi osallistua akateemisten toimijoiden lis\u00e4ksi muitakin. (Kuvio 1.)<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Tieteenalojen v\u00e4linen ty\u00f6skentely tunnistetaan yliopistoissa yh\u00e4 keskeisemm\u00e4ksi. Etenkin tieteellisen tiedon tuottamisessa ja uusien innovaatioiden syntymisess\u00e4 tieteidenv\u00e4lisell\u00e4 ja poikkitieteellisell\u00e4 yhteisty\u00f6ll\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 rooli. Euroopan parhaiksi luokiteltujen tutkimusyliopistojen liitto (League of European Research Universities, LERU) on julkaissut t\u00e4n\u00e4 vuonna ohjeistuksen tieteidenv\u00e4lisen yhteisty\u00f6n toteuttamisesta ja suosittaa yliopistoille monitieteisyyden asemesta tieteidenv\u00e4list\u00e4 tai poikkitieteellist\u00e4 l\u00e4hestymistapaa. (1.)<\/p>\n\n\n\n

Yksi tapa lis\u00e4t\u00e4 tieteidenv\u00e4lisyytt\u00e4 ja poikkitieteisyytt\u00e4 on tarjota tieteidenv\u00e4list\u00e4 koulutusta. Koulutuksen saralla \u2013 niin tutkintoon johtavassa koulutuksessa kuin jatkuvan oppimisen tarjonnassakin – olisi suositeltavaa p\u00e4\u00e4st\u00e4 siirtym\u00e4\u00e4n monitieteisest\u00e4 l\u00e4hestymistavasta tieteidenv\u00e4liseen ja poikkitieteelliseen koulutukseen (Kuvio 2). T\u00e4m\u00e4 mahdollistuu esimerkiksi eri tieteenalojen yhteisopettajuuden ja eri tieteenalojen opiskelijoiden ongelma- tai haastel\u00e4ht\u00f6isen oppimisen avulla. N\u00e4ist\u00e4 j\u00e4lkimm\u00e4iset ovat erityisen hy\u00f6dyllisi\u00e4 muun muassa tiimity\u00f6taitojen kehitt\u00e4misess\u00e4, joita tieteenalojen v\u00e4linen ja poikkitieteellinen ty\u00f6skentely edellytt\u00e4v\u00e4t. Muita keinoja edist\u00e4\u00e4 yliopistokoulutuksen tieteidenv\u00e4lisyytt\u00e4 ja poikkitieteellisyytt\u00e4 ovat eri tieteenalojen opiskelijoille tarjottavat nk. poikkitieteelliset opintojaksot (transversal courses<\/em>), kuten akateemisen kirjoittamisen kurssit tai erilaiset menetelm\u00e4opinnot. T\u00e4llaiset opintojaksot voivat edist\u00e4\u00e4 opiskelijoiden kriittist\u00e4 ajattelua ja auttaa heit\u00e4 olemaan avoimia moninaisille tavoille tiet\u00e4\u00e4 asioita. (1.) T\u00e4ll\u00f6in luodaan pohja tieteenalojen yhteisty\u00f6lle ja hedelm\u00e4llinen maaper\u00e4 uusille n\u00e4k\u00f6kulmille ja eri alojen tiedon yhteensovittamiselle. Tiedon yhdyspintoja tarvitaan yliopistoissa. Parhaimmillaan ne voivat toimia sys\u00e4yksen\u00e4 uudenlaisten ratkaisujen kehitt\u00e4miseen monimutkaisiin ja hankalasti ratkaistaviin tieteellisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Reetta Mustonen<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Turun yliopisto, hoitotieteen laitos<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on v\u00e4it\u00f6skirjatutkija, terveystieteiden maisteri ja sairaanhoitaja (AMK). V\u00e4it\u00f6skirjaty\u00f6 k\u00e4sittelee sote-ammattilaisten monialaisen yhteisty\u00f6toiminnan ilmi\u00f6t\u00e4 ja sen oppimista verkkopohjaisen t\u00e4ydennyskoulutuksen kontekstissa.<\/em><\/p>\n\n\n\n

ramust(at)utu.fi<\/a><\/p>\n\n\n\n

LinkedIn @Reetta Mustonen<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n

    \n
  1. League of European Research Universities. 2023. Implementing interdisciplinarity in research-intensive universities: good practices and challenges. Advice paper no. 30 \u2013 March 2023. Saatavilla 18.10.2023 https:\/\/www.leru.org\/publications\/implementing-interdisciplinarity-in-research-intensive-universities-good-practices-and-challenges<\/a><\/li>\n\n\n\n
  2. Rubin, A. 2022. Monitieteisyys, poikkitieteisyys, tieteidenv\u00e4lisyys. TOPI \u2013 Tulevaisuudentutkimuksen oppimateriaali. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto. Saatavilla 18.10.2023 https:\/\/tulevaisuus.fi\/filosofiset-perusteet\/monitieteisyys-poikkitieteisyys-tieteidenvalisyys\/<\/a><\/li>\n<\/ol>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Kapeita n\u00e4k\u00f6kulmia, rajallista ongelmanratkaisukyky\u00e4, v\u00e4h\u00e4isi\u00e4 innovaatioita ja menetettyj\u00e4 mahdollisuuksia \u2013 ei kuulosta hyv\u00e4lt\u00e4! N\u00e4m\u00e4 ik\u00e4v\u00e4t seuraukset voivat kuitenkin hiipi\u00e4 osaksi yliopistojen toimintaa, jos tieteenalojen v\u00e4linen yhteisty\u00f6 sakkaa. Monitieteinen yhteisty\u00f6 kirjataan usein yliopistojen strategioihin, mutta ilman k\u00e4sitteen tarkempaa ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 aito yhteisty\u00f6 voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 l\u00f6yh\u00e4ksi ja toiminta ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4iseksi. Monitieteisell\u00e4 yhteisty\u00f6ll\u00e4 tarkoitetaan tavallisesti ennemminkin tieteidenv\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4, mutta sen… <\/p>\n

    Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":5612,"featured_media":126,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[23,25,24],"class_list":["post-113","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","tag-monitieteisyys","tag-poikkitieteisyys","tag-tieteidenvalisyys"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/113","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5612"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=113"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/113\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":127,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/113\/revisions\/127"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/media\/126"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=113"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=113"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=113"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}