{"id":131,"date":"2023-10-31T09:29:08","date_gmt":"2023-10-31T07:29:08","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/?p=131"},"modified":"2023-10-31T09:29:10","modified_gmt":"2023-10-31T07:29:10","slug":"paivansade-viimeinen-vinkkeja-kaamosoireiden-taltuttamiseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/2023\/10\/31\/paivansade-viimeinen-vinkkeja-kaamosoireiden-taltuttamiseen\/","title":{"rendered":"P\u00e4iv\u00e4ns\u00e4de viimeinen \u2013 vinkkej\u00e4 kaamosoireiden taltuttamiseen"},"content":{"rendered":"\n<p>Syksyn edetess\u00e4 valon m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4henee ja pimeys laskeutuu p\u00e4iv\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4 aikaisemmin. Unen tarve lis\u00e4\u00e4ntyy, mieliala on matalampi, makeahammasta kolottaa ja vapaa-ajan menojen sijaan tekisi mieli k\u00e4perty\u00e4 sohvan nurkkaan. Kuulostaako tutulta?<\/p>\n\n\n\n<p>Mik\u00e4li vastasit kyll\u00e4, et ole yksin. Jopa 85 % suomalaisista kokee valon m\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4hentymisen vaikuttavan hyvinvointiin. Kaamosoireista (kaamosv\u00e4symys, -rasitus, engl.<em> subsyndromal winter seasonal affective disorder<\/em>) k\u00e4rsii 20 \u2013 30 % v\u00e4est\u00f6st\u00e4 ja vakavammasta kaamosmasennuksesta 1 \u2013 2 % v\u00e4est\u00f6st\u00e4. (1) T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa keskityt\u00e4\u00e4n kaamosoireisiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Wikipedian mukaan \u201d<em>kaamos eli polaariy\u00f6 on vuotuinen ajanjakso, jonka aikana aurinko ei nouse horisontin yl\u00e4puolelle<\/em>\u201d.(2) Sanan varsinaisen merkityksen mukaisesti ilmi\u00f6 toteutuu ainoastaan maapallon napapiirien alueilla. Kaamosoireiden suurin syy on kuitenkin unirytmin h\u00e4iriintyminen \u2013 unen laatu heikkenee, eik\u00e4 uni virkist\u00e4 meit\u00e4 tarpeeksi, vaikka nukkuisimme enemm\u00e4n kuin kes\u00e4aikaan. (3) Siksi kaamosoireet ovat tavallisia my\u00f6s etel\u00e4isess\u00e4 Suomessa asuvilla.<\/p>\n\n\n\n<p>Kaamosoireet alkavat tavallisesti loka-marraskuun aikana ja hellitt\u00e4v\u00e4t helmikuun lopulta l\u00e4htien valon m\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4. Yleisi\u00e4 oireita ovat v\u00e4symys, alentunut mieliala, fyysisen aktiivisuuden v\u00e4hentyminen ja sosiaalisista suhteista vet\u00e4ytyminen. My\u00f6s ruokahalun ja makeann\u00e4l\u00e4n kasvu sek\u00e4 painonnousu ovat tavallisia oireita. Pime\u00e4n tuloon emme voi vaikuttaa, mutta kaamosoireita voimme pyrki\u00e4 ennalta ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n ja helpottamaan eri tavoin, esimerkiksi:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>Paistattele kirkasvalolampun kajossa aamuisin<\/strong>. Kirkasvalohoito on tehokkain tapa kaamosoireiden lievitt\u00e4misess\u00e4. (1) My\u00f6s sarastusvalon k\u00e4ytt\u00f6 her\u00e4tess\u00e4 voi helpottaa oireita.<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Ulkoile valoisaan aikaan<\/strong>. Toimistoty\u00f6aika asettaa t\u00e4lle omat haasteensa, mutta jo muutaman minuutin ulkoilu voi tehd\u00e4 ihmeit\u00e4. Vapaap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kannattaa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 mahdollisuus ulkoilla valoisaan aikaan ja pohtia onnistuisiko se my\u00f6s arkena.&nbsp; Olisiko esimerkiksi mahdollista ajoittaa ty\u00f6matkaa valoisalle ajalle tai piipahtaa ulkona lounastauolla?<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Liikuta kehoa<\/strong>. Liikkuminen vaikuttaa mielialaan ja jaksamiseen, joten siit\u00e4 olisi t\u00e4rke\u00e4 pit\u00e4\u00e4 kiinni my\u00f6s vuoden pimeimp\u00e4n\u00e4 aikana. Ajoituksen kanssa kannattaa kuitenkin olla tarkkana. Raskas liikunta illalla voi vaikeuttaa nukahtamista ja vaikuttaa unen laatuun. Lis\u00e4ksi kannattaa pohtia kokonaiskuormitusta \u2013 mik\u00e4li olo tuntuu kovin v\u00e4syneelt\u00e4, voisiko kevyempi liikunta olla parempi vaihtoehto?<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Lis\u00e4\u00e4 v\u00e4ri\u00e4 lautaselle.<\/strong> S\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen ja monipuolinen ruokailu voi helpottaa oloa, sek\u00e4 hillit\u00e4 n\u00e4lk\u00e4\u00e4 ja makeanhimoa.<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Vaali sosiaalisia suhteita.<\/strong> Sosiaalisten suhteiden yll\u00e4pito auttaa jaksamaan ja kohentaa mielialaa. Soita yst\u00e4v\u00e4lle, kysele ty\u00f6kaverin kuulumisia tai kahvittele l\u00e4heisten kanssa \u2013 puhuminen ja muiden seurassa oleminen usein antaa enemm\u00e4n kuin ottaa.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>Lopuksi haluan kuitenkin viel\u00e4 muistuttaa armollisuudesta ja lempeydest\u00e4 itse\u00e4 kohtaan. V\u00e4lill\u00e4 saa olla v\u00e4synyt, ja omaa kehoa ja mielt\u00e4 kannattaa opetella kuuntelemaan. Toisinaan sohvan nurkassa herkuttelu on juuri se, mit\u00e4 tarvitsemme. Luontokin ymp\u00e4rill\u00e4mme lep\u00e4\u00e4 talvisaikaan, joten me voisimme ottaa siit\u00e4 mallia ja hidastaa arjen tahtia.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/687\/2023\/10\/iina-1-818x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-135\" width=\"138\" height=\"174\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/687\/2023\/10\/iina-1-818x1024.jpg 818w, https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/687\/2023\/10\/iina-1-240x300.jpg 240w, https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/687\/2023\/10\/iina-1-768x961.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/687\/2023\/10\/iina-1-1228x1536.jpg 1228w, https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/687\/2023\/10\/iina-1-1637x2048.jpg 1637w, https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/687\/2023\/10\/iina-1.jpg 1784w\" sizes=\"auto, (max-width: 138px) 100vw, 138px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><strong><em>Iina Ryht\u00e4<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><em>Turun yliopisto, hoitotieteen laitos<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><em>Kirjoittaja on v\u00e4it\u00f6skirjatutkija, terveystieteiden maisteri ja fysioterapeutti (AMK), joka on kiinnostunut hyvinvointia koskevista ilmi\u00f6ist\u00e4. V\u00e4it\u00f6skirjan aiheena on synnytt\u00e4neiden naisten hyvinvoinnin edist\u00e4minen ja raskaudesta ja synnytyksest\u00e4 palautumisen tukeminen liikkumisen avulla.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>iikrry(at)utu.fi<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n<ol class=\"wp-block-list\" type=\"1\" start=\"1\">\n<li class=\"has-small-font-size\">Partonen, T. 2023. Kaamosmasennus. Duodecim 2.5.2023. Viitattu 25.10.2023. Saatavilla: <a href=\"https:\/\/www.terveyskirjasto.fi\/dlk00377\">https:\/\/www.terveyskirjasto.fi\/dlk00377<\/a><\/li>\n\n\n\n<li class=\"has-small-font-size\">Kaamos. Wikipedia 12.10.2022. Viitattu 25.10.2023. Saatavilla: <a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Kaamos\">https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Kaamos<\/a><\/li>\n\n\n\n<li class=\"has-small-font-size\">N\u00e4in selvi\u00e4t pime\u00e4st\u00e4 \u2013 vinkit kaamosmasennukseen. THL: asiantuntija Partonen, T. Viitattu 25.10.2023. Saatavilla: <a href=\"https:\/\/thl.fi\/fi\/ajankohtaista\/kampanjat\/voi-hyvin-talvella\/nain-selviat-pimeasta-vinkit-kaamosmasennukseen\">https:\/\/thl.fi\/fi\/ajankohtaista\/kampanjat\/voi-hyvin-talvella\/nain-selviat-pimeasta-vinkit-kaamosmasennukseen<\/a><\/li>\n<\/ol>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Syksyn edetess\u00e4 valon m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4henee ja pimeys laskeutuu p\u00e4iv\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4 aikaisemmin. Unen tarve lis\u00e4\u00e4ntyy, mieliala on matalampi, makeahammasta kolottaa ja vapaa-ajan menojen sijaan tekisi mieli k\u00e4perty\u00e4 sohvan nurkkaan. Kuulostaako tutulta? Mik\u00e4li vastasit kyll\u00e4, et ole yksin. Jopa 85 % suomalaisista kokee valon m\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4hentymisen vaikuttavan hyvinvointiin. Kaamosoireista (kaamosv\u00e4symys, -rasitus, engl. subsyndromal winter seasonal affective disorder)&#8230; <\/p>\n<div class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/2023\/10\/31\/paivansade-viimeinen-vinkkeja-kaamosoireiden-taltuttamiseen\/\">Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":29733,"featured_media":133,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[26,27],"class_list":["post-131","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","tag-hyvinvointi","tag-kaamosvasymys"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/131","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29733"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=131"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/131\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":138,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/131\/revisions\/138"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/media\/133"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=131"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=131"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=131"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}