{"id":259,"date":"2024-03-05T09:00:00","date_gmt":"2024-03-05T07:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/?p=259"},"modified":"2024-03-05T09:30:47","modified_gmt":"2024-03-05T07:30:47","slug":"kohti-lapsinakokulmaisempaa-kuntoutushoitotyota","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/2024\/03\/05\/kohti-lapsinakokulmaisempaa-kuntoutushoitotyota\/","title":{"rendered":"Kohti lapsin\u00e4k\u00f6kulmaisempaa kuntoutushoitoty\u00f6t\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Mit\u00e4 vastajulkaistu v\u00e4it\u00f6skirjani tarkoittaa hoitajien ty\u00f6yhteis\u00f6lle, joka haluaisi toteuttaa tutkimuksessa kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4ni Lasten kuntoutushoitoty\u00f6n dialogista mallia? Malli sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 teoreettiset perustelut lasten vaikuttajuuden toteutumisen t\u00e4rkeydelle sek\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n keinoja sen mahdollistamiseen kuntoutushoitoy\u00f6ss\u00e4.  Viime viikolla pohdin Lapsin\u00e4k\u00f6kulma-blogissa (https:\/\/lapsinakokulma.wordpress.com\/2024\/02\/15\/vaitoskirjani-lapsen-nakokulmasta\/<\/a>), milt\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjani voisi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 erityiseksi m\u00e4\u00e4ritellyn lapsen silmiss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kirjoitus on tavallaan jatkoa sille, koska k\u00e4sittelin kirjoituksessani v\u00e4it\u00f6skirjan muita osia, mutta en t\u00e4ss\u00e4 k\u00e4sitelty\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjan yhteenvetoon kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4ni hoitoty\u00f6n mallia.<\/p>\n\n\n\n

Koska Lasten kuntoutushoitoty\u00f6n dialogisen mallin tavoitteena on lapsen vaikuttajuuden toteutuminen<\/strong>, ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 olisi ihan ensimm\u00e4isen\u00e4 ehk\u00e4 syyt\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 yhdess\u00e4 l\u00e4pi, mit\u00e4 sill\u00e4 tarkoitetaan. Tutkimuksessani tarkoitan vaikuttajuuden toteutumisellasit\u00e4, ett\u00e4 lapsen n\u00e4k\u00f6kulma vaikuttaa ammattilaisen ajatteluun ja vuorovaikutukseen lapsen kanssa. Se ei aina tarkoita lapsen toiveiden toteutumista, mutta kuitenkin niiden aitoa harkitsemista ja niihin vastaamista siten, ett\u00e4 lapsi voi kokea tulleensa kuulluksi.<\/p>\n\n\n\n

Ajatusmallit ja m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t toiminnan taustalla<\/em><\/p>\n\n\n\n

Seuraavaksi ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 olisi tarpeen pohtia ty\u00f6yhteis\u00f6n ja yksitt\u00e4isten ammattilaisten toimintaa ohjaavia arvoja ja ajatusmalleja<\/strong>. Ihmisk\u00e4sityst\u00e4 pohdittaessa olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tunnistaa erityisesti lasten ja aikuisten erilaisuuteen ja samanlaisuuteen liittyvi\u00e4 k\u00e4sityksi\u00e4. Lasten ja aikuisten n\u00e4keminen pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n erilaisina tai pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n samanlaisina est\u00e4\u00e4 lasten vaikuttajuuden toteutumista. My\u00f6s k\u00e4sityksi\u00e4 vammaisuudesta olisi syyt\u00e4 tarkastella, jotta sek\u00e4 vammaksi nimetyn asian ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n merkityst\u00e4 ymm\u00e4rrett\u00e4isiin tarkastella kyseisen lapsen n\u00e4k\u00f6kulmasta eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n medikaalisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta, jossa vammaa pidet\u00e4\u00e4n aina asiana, joka t\u00e4ytyy korjata. Lis\u00e4ksi olisi tarpeen pohtia lasten kuntoutushoitoty\u00f6n l\u00e4ht\u00f6kohtaa ja tavoitteita. Lasten vaikuttajuuden toteutumista mahdollistaa se, ett\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtana pidet\u00e4\u00e4n lapsen yht\u00e4 suurta oikeutta sek\u00e4 osallisuuteen ett\u00e4 suojelluksi tulemiseen. Samoin sit\u00e4 mahdollistaa se, ett\u00e4 tavoitteena pidet\u00e4\u00e4n lapsen omann\u00e4k\u00f6ist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4, johon h\u00e4n voi itse sopivassa m\u00e4\u00e4rin vaikuttaa.<\/p>\n\n\n\n

Seuraavaksi Lasten kuntoutushoitoty\u00f6n dialogista mallia toteuttavassa ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 olisi tarpeen m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 kuntoutushoitoty\u00f6n teht\u00e4v\u00e4t <\/strong>kyseisess\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4. <\/strong>Kuntoutushoitoty\u00f6n teht\u00e4viss\u00e4 lapsen vaikuttajuuden toteutumista edist\u00e4\u00e4 arvioinnin suuntaaminen lapsen ja koko perheen tilanteeseen pelk\u00e4n lapsen taitojen arvioimisen sijasta. Silloin tukeminen kohdistuu laajemmin lapsen hyvinvointiin ja omann\u00e4k\u00f6isen el\u00e4m\u00e4n mahdollistamiseen, sen sijaan ett\u00e4 se kohdistuisi pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n lapsen taitojen kehitt\u00e4miseen. Silloin hoitajat toimivat lapsen l\u00e4hiyhteis\u00f6jen aikuisten ja lasten yhteisty\u00f6kumppaneina ja v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t lapsen vaikuttajuuden mahdollistavia keinoja my\u00f6s n\u00e4ihin yhteis\u00f6ihin, koska my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6n on muututtava eik\u00e4 vain lapsen.<\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4ksi olisi tarpeen m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 kuntoutushoitoty\u00f6n vahvuudet<\/strong> kyseisess\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 ja miten vahvuuksia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n. Mallin mukaan yksi hoitoty\u00f6n vahvuuksista arjen l\u00e4heisyys, joka mahdollistaa lapsen ja vanhempien n\u00e4k\u00f6kulmiin tutustumisen heid\u00e4n arkeaan l\u00e4hell\u00e4 olevissa tilanteissa. Toinen vahvuus on tiedon v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimiminen eri ammattilaisten ja perheen v\u00e4lill\u00e4, mik\u00e4 mahdollistaa my\u00f6s lapsen n\u00e4k\u00f6kulman esill\u00e4 pit\u00e4misen. Kolmas vahvuus on ty\u00f6n itsen\u00e4isyys, mik\u00e4 mahdollistaa ty\u00f6n suunnittelun lapsen n\u00e4k\u00f6kulmaa painottaen.  <\/p>\n\n\n\n

Keinot k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n hoitoty\u00f6ss\u00e4<\/em><\/p>\n\n\n\n

Sitten olisikin aika mietti\u00e4, mill\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n keinoilla<\/strong> lasten vaikuttajuuden toteutuminen voitaisiin mahdollistaa. Mallin keinot liittyv\u00e4t ammattilaisten suhtautumiseen lapseen, ammattilaisten vuorovaikutustapoihin sek\u00e4 laajempiin rakenteisiin ja toimintakulttuureihin liittyviin asioihin.<\/p>\n\n\n\n

Keskeist\u00e4 mallin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n keinoissa on kunnioittava suhtautuminen<\/strong>, joka n\u00e4kyy lapsen pit\u00e4misen\u00e4 oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ja kuntoutuksensa p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n\u00e4. Siihen liittyv\u00e4t my\u00f6s huomion kiinnitt\u00e4minen lapsen vahvuuksiin, lapselta oppiminen ja moninaisuuden pit\u00e4minen rikkautena. Kunnioittaminen on helpompaa, jos ei tulkitse kaikkea lapsen vammaksi m\u00e4\u00e4ritellyn ominaisuuden kautta, vaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 my\u00f6s oman toimintansa ja ymp\u00e4rist\u00f6n vaikutuksen lapseen.<\/p>\n\n\n\n

Ammattilaisten vuorovaikutuksessa lasten kanssa oleellista on dialoginen kohtaaminen<\/strong>. Se perustuu lapsen n\u00e4k\u00f6kulmasta kiinnostumiseen ja oletukseen siit\u00e4, ett\u00e4 lapsen toiminnalla on h\u00e4nelle itselleen mielek\u00e4s merkitys. Lasta on kuunneltava kaikilla aisteilla, jotta voi tunnistaa my\u00f6s lapsen sanattomat ilmaisut vuorovaikutusaloitteiksi, joiden pohjalle vuorovaikutusta voi rakentaa. Kohtaamisessa oleellista on vastavuoroisuuden mahdollistaminen jakamalla valtaa lapselle ja tekem\u00e4ll\u00e4 h\u00e4nelle mahdollisimman helpoksi ilmaista omaa n\u00e4k\u00f6kulmaansa. Aikuisen on t\u00e4rke\u00e4 olla v\u00e4lill\u00e4 ihan hiljaa ja tekem\u00e4tt\u00e4 mit\u00e4\u00e4n sek\u00e4 mahdollista lapsen toiminnallinen osallistuminen. Dialogisuus mahdollistuu, kun ammattilainen antaa lapsen viestinn\u00e4n vaikuttaa omaan viestint\u00e4\u00e4ns\u00e4 sen sijaan, ett\u00e4 jatkaisi siit\u00e4 riippumatta aloittamallaan linjalla. N\u00e4in tehden pystyy harkitsemaan, onko mahdollista ja lapsen edun mukaista toimia h\u00e4nen toivomallaan tavalla \u2013 ja jos ei ole, silti osoittamaan silti arvostavansa lapsen n\u00e4kemyst\u00e4. T\u00e4m\u00e4 vaatii ammattilaiselta l\u00e4sn\u00e4 olemista hetkess\u00e4 ja luovasti toimimista.<\/p>\n\n\n\n

Lapsen vaikuttajuutta tukevien rakenteiden ja toimintakulttuurien kehitt\u00e4minen<\/strong> liittyy kuntoutuksen lapsin\u00e4k\u00f6kulmaisuutta vahvistavien k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen muokkaamiseen. Oleellista on esimerkiksi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti aikaa lasten kuunteluun. Tarpeellista on my\u00f6s mietti\u00e4, miksi ja milloin ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n strukturoituja toimintatapoja sek\u00e4 miten niiden k\u00e4ytt\u00e4minen vaikuttaa lapsen kuulluksi tulemiseen. Struktuureissa tulisi olla joustamisen varaa. Lis\u00e4ksi ty\u00f6yhteis\u00f6n j\u00e4senill\u00e4 tulisi olla my\u00f6s osaamista ja uskallusta l\u00e4hte\u00e4 tilanteisiin, joiden annetaan muotoutua vapaassa vuorovaikutuksessa, jotta lapsi voisi tulla kuulluksi h\u00e4nelle sopivalla tavalla. Ammattilaisten kaiken toiminnan tulisi my\u00f6s edist\u00e4\u00e4 lasten yhteis\u00f6ihin kuulumista ja lasten keskin\u00e4isten suhteiden tukemista heid\u00e4n arjessaan. Koska arjen toimintaan vaikuttavat my\u00f6s laajemmat yhteiskunnalliset rakenteet, tulisi kuntoutushoitoty\u00f6n ammattilaisten edist\u00e4\u00e4 yhteiskunnankin tasolla lapsen n\u00e4kemysten ja moninaisuuden arvostamiseen perustuvia ratkaisuja.<\/p>\n\n\n\n

Ja mit\u00e4 siit\u00e4 seuraisi?<\/em><\/p>\n\n\n\n

Lasten kuntoutushoitoty\u00f6n dialogista mallia toteuttamaan l\u00e4htev\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 olisi paljon pohdittavaa ja mahdollisesti muutettavaakin, mutta prosessi olisi varmasti eritt\u00e4in antoisa lastenneurologian hoitajille, jotka tutkimukseni ja kokemukseni mukaan haluavat tarjota lapsille parasta mahdollista hoitoa ja kuntoutusta. Mallin k\u00e4ytt\u00e4misen my\u00f6t\u00e4 hoitoty\u00f6n ydin, potilaan kohtaaminen h\u00e4nelle oikealla tavalla, voi toteutua kaikenlaisten lasten kanssa. Ja silloin hoitajilla on my\u00f6s mahdollisuus oppia lapsilta, jotka ovat leikin, ilon ja l\u00e4sn\u00e4olon asiantuntijoita!<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Johanna Kaitsalmi (ent. Johanna Olli)<\/strong><\/em>

Turun yliopisto<\/em>, hoitotieteen laitos<\/em>
Koulutus-, konsultointi- ja kehitt\u00e4mispalvelut<\/em> Kohtaamistaito<\/em>

Kirjoittaja on v\u00e4it\u00f6skirjatutkija, terveystieteiden maisteri ja sairaanhoitaja. Juuri valmistunut v\u00e4it\u00f6skirjatutkimus k\u00e4sittelee erityiseksi m\u00e4\u00e4riteltyjen lasten ja sairaanhoitajien vuorovaikutusta ja sit\u00e4, miten dialogisuus mahdollistaa my\u00f6s niiden lasten n\u00e4k\u00f6kulman huomioimisen, jotka eiv\u00e4t ilmaise sit\u00e4 puheella. V\u00e4it\u00f6skirja on julkaistu helmikuussa 2024 ja v\u00e4it\u00f6stilaisuus on 22.3.2024<\/strong>. Lis\u00e4tiedot: <\/em>

https:\/\/kohtaamistaito.net\/vaitoskirja\/<\/a>
johanna(AT)kohtaamistaito.net<\/a>
Instagram: https:\/\/www.instagram.com\/johanna.kaitsalmi\/<\/a>
Mastodon: https:\/\/suomi.social\/@JohannaOlli<\/a> \u00a0
X (Twitter): https:\/\/twitter.com\/KaitsalmiJo<\/a>
LinkedIn: https:\/\/www.linkedin.com\/in\/johanna-kaitsalmi-54944053\/<\/a>
Verkkosivu: https:\/\/kohtaamistaito.net\/<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/p>\n\n\n\n

Kaitsalmi Johanna. 2024. Erityiseksi m\u00e4\u00e4ritellyn lapsen vaikuttajuuden toteutumisen mahdollistava hoitoty\u00f6. Lasten kuntoutuhoitoty\u00f6n dialoginen mallin. Turun yliopiston julkaisuja D 1779. V\u00e4it\u00f6skirja.  https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-951-29-9627-8<\/a><\/p>\n\n\n\n

Olli Johanna*, Vehkakoski Tanja & Salanter\u00e4 Sanna. 2014. The habilitation
nursing of children with developmental disabilities\u2014beyond traditional
nursing practices and principles? International Journal of Qualitative Studies
on Health and Well-being 2014, 9:1. https:\/\/doi.org\/10.3402\/qhw.v9.23106<\/a><\/p>\n\n\n\n


Olli Johanna*, Vehkakoski Tanja & Salanter\u00e4 Sanna. 2012. Facilitating and
hindering factors in the realization of disabled children\u2019s agency in
institutional contexts – literature review. Disability & Society 27(6), 793\u2013807.
https:\/\/doi.org\/10.1080\/09687599.2012.679023<\/a><\/p>\n\n\n\n


Olli Johanna*, Salanter\u00e4 Sanna, Karlsson Liisa & Vehkakoski Tanja. 2021.
Getting into the Same Boat \u2013 Enabling the Realization of the Disabled Child\u2019s
Agency in Adult\u2013Child Play Interaction. Scandinavian Journal of Disability
Research, 23(1), 272\u2013283. http:\/\/doi.org\/10.16993\/sjdr.790<\/a><\/p>\n\n\n\n


Olli Johanna*, Vehkakoski Tanja, Karlsson Liisa & Salanter\u00e4 Sanna. The
child\u2019s perspective in the anaesthesia procedure preparation process using a
picture schedule: A qualitative observation study. (k\u00e4sikirjoitus)<\/p>\n\n\n\n


Artikkelien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n v\u00e4it\u00f6skirjan osajulkaisuina on saatu kustantajien lupa.<\/p>\n\n\n\n


*Johanna Kaitsalmi, ent. Johanna Olli<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mit\u00e4 vastajulkaistu v\u00e4it\u00f6skirjani tarkoittaa hoitajien ty\u00f6yhteis\u00f6lle, joka haluaisi toteuttaa tutkimuksessa kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4ni Lasten kuntoutushoitoty\u00f6n dialogista mallia? Malli sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 teoreettiset perustelut lasten vaikuttajuuden toteutumisen t\u00e4rkeydelle sek\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n keinoja sen mahdollistamiseen kuntoutushoitoy\u00f6ss\u00e4.  Viime viikolla pohdin Lapsin\u00e4k\u00f6kulma-blogissa (https:\/\/lapsinakokulma.wordpress.com\/2024\/02\/15\/vaitoskirjani-lapsen-nakokulmasta\/), milt\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjani voisi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 erityiseksi m\u00e4\u00e4ritellyn lapsen silmiss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kirjoitus on tavallaan jatkoa sille, koska k\u00e4sittelin kirjoituksessani v\u00e4it\u00f6skirjan muita osia, mutta… <\/p>\n

Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":29733,"featured_media":262,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[51,35,29,50,21,37],"class_list":["post-259","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","tag-kuntoutus","tag-kuuntelu","tag-lapsipotilas","tag-lasten-ja-nuorten-hoitotyo","tag-osallisuus","tag-vuorovaikutus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/259","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29733"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=259"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/259\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":266,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/259\/revisions\/266"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/media\/262"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=259"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=259"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=259"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}