Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 edellytt\u00e4\u00e4 hyvinvointialueilla monialaista yhteisty\u00f6t\u00e4 eri toimijoiden v\u00e4lill\u00e4 (1\u20133). Sosiaali- ja terveys- (sote) alan lis\u00e4ksi, hyvinvointialueella toteutettava monialainen yhteisty\u00f6 kattaa my\u00f6s opetus- ja kasvatusalat. Kouluissa ja oppilaitoksissa toteutettava oppilashuoltoty\u00f6 on yksi esimerkki t\u00e4m\u00e4nkaltaisesta monialaisesta toimintamallista. (4.)<\/p>\n\n\n\n
Monialaisella yhteisty\u00f6ll\u00e4 tavoitellaan palvelujen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lle joustavaa, kokonaisvaltaista ja asiakasl\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 palvelua tai hoitoa (5). Toiminnan sujuvan toteuttamisen edellytyksen\u00e4 on, ett\u00e4 kaikilla toimijoilla \u2212 sek\u00e4 asiakkailla, ett\u00e4 ammattilaisilla \u2212 on yhteinen k\u00e4sitys siit\u00e4, mit\u00e4 monialaisella yhteisty\u00f6ll\u00e4 tarkoitetaan (6). Monialaisen yhteisty\u00f6n k\u00e4sitett\u00e4 voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 usealla eri tavalla ja m\u00e4\u00e4rittely voi riippua siit\u00e4, mit\u00e4 alaa m\u00e4\u00e4rittelij\u00e4 edustaa. Esimerkiksi terveydenhuollossa yleisesti k\u00e4ytetty m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 keskittyy vahvasti potilaaseen ja h\u00e4nen l\u00e4heisiins\u00e4 (5), kun taas sosiaalihuollossa palvelujen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4st\u00e4 puhutaan asiakkaana tai toimijana (4). Oppilashuollossa puolestaan palvelujen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4 on oppilas, ja toimijoina monialaisessa tiimiss\u00e4 ovat my\u00f6s opetus- ja kasvatusalan ammattilaiset (4). Yhteisen kielen l\u00f6yt\u00e4minen ja toisten toiminnan tuntemus ovat keskeisi\u00e4 vaatimuksia monialaisen yhteisty\u00f6n toimivuudelle (7).<\/p>\n\n\n\n
Monialaista yhteisty\u00f6t\u00e4 toteutetaan vaihtelevasti. Monialaista yhteisty\u00f6t\u00e4 voidaan tehd\u00e4 rinnakkain, jolloin jokainen ammattilainen kantaa vastuun omasta teht\u00e4v\u00e4st\u00e4\u00e4n. Toisaalta sit\u00e4 voidaan toteuttaa verkostoyhteisty\u00f6n\u00e4, jolloin m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n yhteinen tavoite, vaikka toteutus tapahtuu omissa toimintaymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Monialaista yhteisty\u00f6t\u00e4 voidaan toteuttaa my\u00f6s intensiivisesti esimerkiksi tiimeiss\u00e4, jolloin toimijat k\u00e4yv\u00e4t jatkuvaa reflektointia yhteisest\u00e4 teht\u00e4v\u00e4st\u00e4\u00e4n. (6, 8.) K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ammattilaiset tunnistavat tekev\u00e4ns\u00e4 usein rinnakkaista yhteisty\u00f6t\u00e4 intensiivisen yhteisty\u00f6n sijaan (9).<\/p>\n\n\n\n
Monialaisen yhteisty\u00f6n keski\u00f6ss\u00e4 on ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 yhteisty\u00f6ll\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n vastaamaan yksil\u00f6n monialaisiin tarpeisiin, joihin vastaamiseen ei yhden ammattialan panos riit\u00e4. (10). Yhteiskunnallisessa keskustelussa esiintyv\u00e4t ilmi\u00f6t, kuten nuorten hatkaaminen (sijoituspaikasta karkaaminen), jengiytyminen, kouluak\u00e4ym\u00e4tt\u00f6myys, ovat esimerkkej\u00e4 kompleksisista tilanteista, joissa tarvitaan useiden ammattilaisten yhteist\u00e4 osaamista. Lakis\u00e4\u00e4teisyydest\u00e4 huolimatta monialaisen yhteisty\u00f6n toteutumista voivat haastaa esimerkiksi vahvat hierarkiat, professiol\u00e4ht\u00f6isyys tai lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n asettamat rajoitteet koskien esimerkiksi tietojen vaihtoa (4). Hyvinvointialueiden my\u00f6t\u00e4 esimerkiksi oppilashuollon kuraattorit ja psykologit eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4se koulun Wilma-j\u00e4rjestelmiin, koska he ty\u00f6skentelev\u00e4t hyvinvointialueella ja j\u00e4rjestelm\u00e4t ovat koulun alaisia. T\u00e4m\u00e4 luonnollisesti vaikeuttaa yhteisty\u00f6t\u00e4 ja tiedonkulkua.<\/p>\n\n\n\n
Yhteiskunnan palvelurakennetta on kritisoitu pirstaleiseksi ja palveluiden saatavuudessa on alueellisia eroja (11). Hyvinvointialueiden ja sote-integraation tarkoituksena oli tasavertaistaa palveluiden saavutettavuutta ja parantaa palvelukokonaisuutta (12). Teht\u00e4v\u00e4\u00e4 haastaa lasten, nuorten ja perheiden lis\u00e4\u00e4ntynyt avun tarve ja yht\u00e4aikainen ammattilaisten resurssivaje. Usein n\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4t vaatimusta erityisosaamisesta, vaikka tarvetta olisi yhteisty\u00f6n tiivist\u00e4miselle ja v\u00e4h\u00e4isten resurssien tehokkaammalle k\u00e4yt\u00f6lle. Rakennemuutosta tulisi toteuttaa my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, esimerkiksi tarjoamalla monialaista yhteisty\u00f6t\u00e4 tukevia rakenteita, kuten yhteisi\u00e4 ty\u00f6skentelytiloja, toimivia viestint\u00e4j\u00e4rjestelmi\u00e4 ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 yhteisty\u00f6tapaamisia my\u00f6s sektorirajat ylitt\u00e4v\u00e4sti. (13\u201314). Yhteentoimivat asiakas- ja potilastietoj\u00e4rjestelm\u00e4t ja yhten\u00e4iset kirjaamistavat ovat keskeisi\u00e4 monialaisessa viestinn\u00e4ss\u00e4 (14).<\/p>\n\n\n\n
Monialaista toimintaa tukevien rakenteiden lis\u00e4ksi tarvitaan my\u00f6s toimintakulttuurin muutosta. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 varata aikaa tiimin tai verkoston j\u00e4seniin tutustumiselle, mik\u00e4 tukee luottamuksellisen suhteen muodostumista. T\u00e4ll\u00f6in toisten asiantuntijuuden tunteminen mahdollistuu ja asiantuntijuuden jakaminen vahvistuu. (15). Asiantuntijuuden jakamisessa on oleellista tunnistaa niin ik\u00e4\u00e4n asiakkaan asiantuntijuus (15). Monialainen yhteisty\u00f6 ei saisi j\u00e4\u00e4d\u00e4 vain ammattilaisten v\u00e4liseksi toiminnaksi, vaan asiakkaan tulisi olla tiimin tasavertainen j\u00e4sen (6, 15).<\/p>\n\n\n\n
Toimintakulttuurin muutoksessa koulutus \u2013 sek\u00e4 perus- ett\u00e4 t\u00e4ydennyskoulutus \u2013 on keskeinen tekij\u00e4 monialaisen yhteisty\u00f6osaamisen vahvistamisessa (5). Tiimitaidot, yhteinen arvopohja, monialainen vuorovaikutusosaaminen, toisten roolien ja toiminnan tuntemus sek\u00e4 keskin\u00e4inen luottamus ja arvostava ilmapiiri (13) voivat kehitty\u00e4 parhaiten oppimalla monialaisesti: yhdess\u00e4, toisistaan ja toisiltaan (5, 7, 16). Monialaisessa t\u00e4ydennyskoulutuksessa tulisi huomioida erityisesti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyys (15). Yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tarpeet, tiedot ja kokemus monialaista yhteisty\u00f6osaamista tukevaan koulutukseen, saadaan luotua uudenlaista yhdess\u00e4 tekemisen kulttuuria, josta pohjimmiltaan hy\u00f6tyy monialaisten palvelujen keski\u00f6ss\u00e4 oleva asiakas.<\/p>\n\n\n\n
L\u00e4hteet<\/p>\n\n\n\n
Kuval\u00e4hde: Pixabay<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n Minna Alin<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n Turun yliopisto, sosiaalitieteiden laitos<\/em><\/p>\n\n\n\n Kirjoittaja on v\u00e4it\u00f6skirjatutkija, Sosiaality\u00f6ntekij\u00e4 (VTM), erikoissosiaality\u00f6ntekij\u00e4. V\u00e4it\u00f6skirjaty\u00f6 k\u00e4sittelee moniammatillista yhteisty\u00f6t\u00e4 vaativissa ja kompleksisissa asiakastilanteissa.<\/em><\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/687\/2024\/04\/Minna-Alin-768x1024.png\")
<\/figure>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/687\/2023\/10\/Reetta-kuva.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n