{"id":318,"date":"2024-05-07T09:00:00","date_gmt":"2024-05-07T06:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/?p=318"},"modified":"2024-05-05T09:51:26","modified_gmt":"2024-05-05T06:51:26","slug":"synnytyssairaaloiden-imetysohjaukseen-panostaminen-on-aiti-ja-vauvamyonteinen-teko","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/2024\/05\/07\/synnytyssairaaloiden-imetysohjaukseen-panostaminen-on-aiti-ja-vauvamyonteinen-teko\/","title":{"rendered":"Synnytyssairaaloiden imetysohjaukseen panostaminen on \u00e4iti- ja vauvamy\u00f6nteinen teko"},"content":{"rendered":"\n<p>Maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6 (WHO) suosittelee ensi-imetyksen aloitusta tunnin sis\u00e4ll\u00e4 syntym\u00e4st\u00e4 ja kuuden kuukauden t\u00e4ysimetyst\u00e4. Suomessa kansalliset imetyssuositukset ohjaavat t\u00e4ysimett\u00e4m\u00e4\u00e4n v\u00e4hint\u00e4\u00e4n nelj\u00e4 kuukautta. L\u00e4hes kaikki \u00e4idit aloittavat imetyksen ja v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin osittaisimett\u00e4v\u00e4t synnytyssairaalasta kotiutuessa. Valitettavan monella t\u00e4ysimetyksen kesto ei kuitenkaan vastaa toiveita. Kahden kuukauden ik\u00e4isist\u00e4 vauvoista vain reilu puolet on Suomessa t\u00e4ysimetettyj\u00e4. Imetys p\u00e4\u00e4ttyy suosituksiin n\u00e4hden aivan liian varhain ja usein vastoin \u00e4idin toiveita.<\/p>\n\n\n\n<p>Ensip\u00e4ivien imetysohjauksella on valtava merkitys imetyksen aloituksen ja jatkumisen kannalta. Imetysohjauksella tarkoitetaan imetykseen liittyv\u00e4n tiedon, tuen ja kannustuksen antamista ja se on t\u00e4rke\u00e4 osa k\u00e4til\u00f6iden ammattitaitoa synnytyssairaaloissa. Vauvamy\u00f6nteiset imetysohjausk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t kuten varhainen ihokontakti, ensi-imetys, vierihoito ja tutittomuus toteutuvat suomalaisissa synnytyssairaaloissa kiitett\u00e4v\u00e4sti. Moni \u00e4iti on kuitenkin tyytym\u00e4t\u00f6n ensip\u00e4ivien riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n tai ristiriitaiseen imetysohjaukseen sairaalassa. Imetysohjauksen kritiikki kohdistuu usein ohjauksen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n, laatuun ja ajoitukseen. Monelle imetysohjausta on liian v\u00e4h\u00e4n ja liian my\u00f6h\u00e4\u00e4n tai se on laadultaan vaihtelevaa. \u00c4idit toivovat ammattilaisilta mm. k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n perusohjausta vauvan rinnalle asettamiseen ja imuotteen varmistamista.<\/p>\n\n\n\n<p>Puutteellisen imetysohjauksen vanavedess\u00e4 seuraavat erilaiset imetysongelmat kuten heikentynyt maidonnousu ja lis\u00e4\u00e4ntynyt lis\u00e4maidon k\u00e4ytt\u00f6. Suomalaisissa synnytyssairaaloissa l\u00e4hes 60 % vastasyntyneist\u00e4 saa lis\u00e4maitoa, jota annetaan usein my\u00f6s ei-l\u00e4\u00e4ketieteellisist\u00e4 syist\u00e4 kuten vastasyntyneen itkuisuuteen tai \u00e4idin toiveesta. Puutteellisesta imetysohjauksesta johtuva lis\u00e4maidon anto voi entisest\u00e4\u00e4n vaikeuttaa t\u00e4ysimetyksen toteutumista. On huomioitavaa, ett\u00e4 my\u00f6s ei-imett\u00e4v\u00e4t ja lasta osittain imett\u00e4v\u00e4t \u00e4idit tarvitsevat asianmukaista ohjausta vastasyntyneen ruokintaan. Laadukasta ohjausta vauvantahtiseen eli vauvan viestien mukaiseen osittaisimetykseen tai pulloruokintaan voi olla vaikea saada.<\/p>\n\n\n\n<p>Synnytyssairaaloiden imetysohjauksen panostaminen on t\u00e4rke\u00e4 investointi \u00e4itien ja vauvojen terveyteen ja hyvinvointiin sek\u00e4 pitk\u00e4ll\u00e4 ett\u00e4 lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. On toki huomioitava, ett\u00e4 kaikki maailman imetysohjauskaan ei aina riit\u00e4. T\u00e4rkeint\u00e4 on kuitenkin se, ett\u00e4 yksik\u00e4\u00e4n imetys ei k\u00e4rsisi huonon imetysohjauksen vuoksi. Imetysohjauksen ja \u00e4idin toiveiden mukaisen imetyksen toteutumisen arviointi on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4, varsinkin nyt kun synnytyssairaaloiden hoitoa keskitet\u00e4\u00e4n entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"98\" height=\"130\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/687\/2024\/05\/image.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-319\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p><strong><em>Jaana Lojander<\/em><\/strong><br><br><em>Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos<\/em><br><em><br>Kirjoittaja on v\u00e4it\u00f6skirjatutkija, terveystieteiden maisteri ja k\u00e4til\u00f6. V\u00e4it\u00f6skirjatutkimus k\u00e4sittelee synnytt\u00e4neiden \u00e4itien n\u00e4kemyksi\u00e4 imetysohjauksesta.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><strong>L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Gavine A, Shinwell SC, Buchanan P, et al. Support for healthy breastfeeding mothers with healthy term babies. Cochrane Database Syst Rev. 2022;10(10):CD001141. Published 2022 Oct 25. doi:10.1002\/14651858.CD001141.pub6&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Hakala M, Kaakinen P, K\u00e4\u00e4ri\u00e4inen M, Bloigu R, Hannula L, Elo S. The realization of BFHI Step 4 in Finland &#8211; Initial breastfeeding and skin-to-skin contact according to mothers and midwives. Midwifery. 2017;50:27-35. doi:10.1016\/j.midw.2017.03.010&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Ikonen R., Hakulinen, T., Lyytik\u00e4inen, A., Mikkola, K., Niinist\u00f6, S., Sarlio, S. &amp; Virtanen, S. 2020. Imev\u00e4isik\u00e4isten ruokinta Suomessa vuonna 2019. National Institute for Health and Welfare THL, Report 11\/2020. Helsinki 2020. Saatavilla osoitteessa <a href=\"https:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/140536\/URN_ISBN_978-952-343-555-1.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y\">https:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/140536\/URN_ISBN_978-952-343-555-1.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Ikonen R, Kaunonen M, Hakulinen T. In-hospital supplementation and subsequent breastfeeding practices in Finland: A cross-sectional population-level study. Birth. 2023;50(1):171-181. doi:10.1111\/birt.12696<\/p>\n\n\n\n<p>Lojander J, Axelin A, Niela-Vil\u00e9n H. &#8217;Breastfeeding exclusivity, difficulties, and support in the first days after hospital discharge: A correlational study&#8217;. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol. Published online February 21, 2024. doi:10.1016\/j.ejogrb.2024.02.029&nbsp; &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Schmied V, Bick D. Postnatal care &#8211; current issues and future challenges. Midwifery. 2014;30(6):571-574. doi:10.1016\/j.midw.2014.05.001&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>WHO 2018. Protecting, promoting and supporting breastfeeding in facilities providing maternity and newborn services: the revised Baby-Friendly Hospital Initiative. Saatavilla osoitteessa <a href=\"https:\/\/www.unicef.org\/media\/95191\/file\/Baby-friendly-hospital-initiative-implementation-guidance-2018.pdf\">https:\/\/www.unicef.org\/media\/95191\/file\/Baby-friendly-hospital-initiative-implementation-guidance-2018.pdf<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6 (WHO) suosittelee ensi-imetyksen aloitusta tunnin sis\u00e4ll\u00e4 syntym\u00e4st\u00e4 ja kuuden kuukauden t\u00e4ysimetyst\u00e4. Suomessa kansalliset imetyssuositukset ohjaavat t\u00e4ysimett\u00e4m\u00e4\u00e4n v\u00e4hint\u00e4\u00e4n nelj\u00e4 kuukautta. L\u00e4hes kaikki \u00e4idit aloittavat imetyksen ja v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin osittaisimett\u00e4v\u00e4t synnytyssairaalasta kotiutuessa. Valitettavan monella t\u00e4ysimetyksen kesto ei kuitenkaan vastaa toiveita. Kahden kuukauden ik\u00e4isist\u00e4 vauvoista vain reilu puolet on Suomessa t\u00e4ysimetettyj\u00e4. Imetys p\u00e4\u00e4ttyy suosituksiin n\u00e4hden aivan liian&#8230; <\/p>\n<div class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/2024\/05\/07\/synnytyssairaaloiden-imetysohjaukseen-panostaminen-on-aiti-ja-vauvamyonteinen-teko\/\">Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":29733,"featured_media":320,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[65,66,63,64],"class_list":["post-318","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","tag-imetys","tag-imetysohjaus","tag-synnytys","tag-vastasyntynyt"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/318","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29733"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=318"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/318\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":321,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/318\/revisions\/321"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/media\/320"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=318"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=318"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=318"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}