{"id":322,"date":"2024-05-14T09:13:55","date_gmt":"2024-05-14T06:13:55","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/?p=322"},"modified":"2024-05-14T09:13:57","modified_gmt":"2024-05-14T06:13:57","slug":"hoitokodin-arki-voi-olla-aktiivisempaa-ilman-ylimaaraisia-resursseja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/2024\/05\/14\/hoitokodin-arki-voi-olla-aktiivisempaa-ilman-ylimaaraisia-resursseja\/","title":{"rendered":"Hoitokodin arki voi olla aktiivisempaa ilman ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 resursseja"},"content":{"rendered":"\n<p>Suurin osa ymp\u00e4rivuorokautisessa hoidossa asuvista ik\u00e4\u00e4ntyneist\u00e4 henkil\u00f6ist\u00e4 tarvitsee erilaisten toimintakykyvajeiden takia apua fyysisten aktiviteettien aloittamiseksi ja toteuttamiseksi. Ik\u00e4\u00e4ntyneiden arjen passiivisuus ymp\u00e4rivuorokautisen palveluasumisen yksik\u00f6iss\u00e4 on nykyisell\u00e4\u00e4n ongelma, joka voi johtaa nopeastikin yksil\u00f6n toimintakyvyn laskuun, v\u00e4hentyneeseen itsen\u00e4isyyteen ja kasvavaan hoidon tarpeeseen (Baldelli ym., 2021; Cunningham ym., 2020).<\/p>\n\n\n\n<p>V\u00e4it\u00f6sprojektissani teimme vuoden ajan kehitysty\u00f6t\u00e4 yhdess\u00e4 tutkimuspartnereideni kanssa lis\u00e4t\u00e4ksemme ik\u00e4\u00e4ntyneiden liikkumista yhdess\u00e4 ymp\u00e4rivuorokautisen palveluasumisen yksik\u00f6ss\u00e4. Tutkimus toteutettiin osallistuvana toimintatutkimuksena.<\/p>\n\n\n\n<p><em>Tutkimuksessa onnistuttiin:<\/em><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><em>Lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n asukkaiden aktiivisuutta ruokailutilanteissa<\/em>: Ennen kehitysty\u00f6t\u00e4 ruoka tarjoiltiin ik\u00e4\u00e4ntyneille valmiina p\u00f6yt\u00e4\u00e4n. Nyt he hakevat ruokaa itse, voitelevat leipi\u00e4 ja kaatavat juomia.<\/li>\n\n\n\n<li><em>Lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ik\u00e4\u00e4ntyneiden aktiviteetteja<\/em>: Ennen kehitysty\u00f6t\u00e4 hoitohenkil\u00f6kunta j\u00e4rjesti asukkaiden fyysisist\u00e4 aktiviteeteista pienen osan. Nyt he ohjaavat asukkaille p\u00e4ivitt\u00e4in iltap\u00e4iv\u00e4ryhm\u00e4n, jossa on liikuntaa ja muuta aktiviteettia, kuten laulua, pelej\u00e4 tai maalaamista. Retki\u00e4 yksik\u00f6n ulkopuolelle j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n kerran muutamassa viikossa, kun ennen niit\u00e4 oli vain satunnaisesti.<\/li>\n\n\n\n<li><em>Tekem\u00e4\u00e4n fyysisest\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 aktiivisuutta edist\u00e4v\u00e4mpi<\/em>: Ennen yksik\u00f6n k\u00e4yt\u00e4v\u00e4t olivat pitk\u00e4t ja paljaat, k\u00e4yt\u00e4vill\u00e4 ei ollut lepopaikkoja ja sein\u00e4t olivat paljaat. Nyt k\u00e4yt\u00e4vien varrelta l\u00f6ytyy useita viihtyisi\u00e4 lepopaikkoja ja seinill\u00e4 on paljon erilaista n\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4 ja teht\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>Yksik\u00f6ss\u00e4 uusia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 on nyt toteutettu usean kuukauden ajan. Miten muutoksessa onnistuttiin? Kehitt\u00e4misty\u00f6 perustui osallistuvan toimintatutkimuksen periaatteille (Feekery, 2023). N\u00e4it\u00e4 ovat:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><em>K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisyys<\/em>: Tutkimusta tehtiin oikeassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, tutkimukseen osallistuneessa yksik\u00f6ss\u00e4 juuri heid\u00e4n tilanteensa parantamiseksi.<\/li>\n\n\n\n<li><em>Kontekstisidonnaisuus<\/em>: Kehitysty\u00f6 aloitettiin kartoittamalla osallistuvan yksik\u00f6n tilanne: mink\u00e4laista oli arki juuri t\u00e4ss\u00e4 yksik\u00f6ss\u00e4, mik\u00e4 toimi jo valmiiksi ja mit\u00e4 tuli kehitt\u00e4\u00e4.<\/li>\n\n\n\n<li><em>Muutoshakuisuus<\/em>: Tutkimuksen avulla tavoiteltiin pysyv\u00e4\u00e4 muutosta yksik\u00f6ss\u00e4 asuvien ik\u00e4\u00e4ntyneiden henkil\u00f6iden liikkumisen lis\u00e4\u00e4miseksi. Niinp\u00e4 ratkaisuiden kehitt\u00e4misess\u00e4 arvioitiin harkiten, mit\u00e4 ja miten ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ja toiminnassa voidaan muuttaa ilman ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 resursseja. Kehitt\u00e4misess\u00e4 hy\u00f6dynnettiin tutkittua tietoa.<\/li>\n\n\n\n<li><em>Yhteisty\u00f6<\/em>: Tutkimukseen kutsuttiin mukaan kaikki yksik\u00f6ss\u00e4 asuneet, heid\u00e4n omaisensa ja yksik\u00f6ss\u00e4 ty\u00f6skennelleet. Tutkimuksessa kartoitettiin heid\u00e4n n\u00e4kemyksens\u00e4 kehitt\u00e4misen tarpeista. Henkil\u00f6kunta ideoi muutoksia tunnistettuihin kehitt\u00e4misen kohteisiin. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen yhdess\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 valittiin, mitk\u00e4 ideoista toteutetaan.<\/li>\n\n\n\n<li><em>Syklisyys<\/em>: Muutokset toteutettiin vaiheittain ja niit\u00e4 arvioitiin henkil\u00f6kunnan toimesta useaan kertaan ja tehtiin toteutukseen tarvittavia hienos\u00e4\u00e4t\u00f6j\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n toimeenpannut muutokset soveltuivat yksik\u00f6n arkeen ja niill\u00e4 oli tavoiteltua vaikutusta.<\/li>\n\n\n\n<li><em>Voimaantuminen ja sosiaalinen muutos<\/em>: P\u00e4ivitt\u00e4isen hoitoty\u00f6n tekij\u00e4t olivat t\u00e4rkeimm\u00e4ss\u00e4 roolissa tutkimuksessa. Heille annettiin vastuu oman toimintansa kehitt\u00e4misest\u00e4. Tutkimusprosessin lopussa moni kertoi oppineensa uutta. Avoimuus ja yhteisty\u00f6 oli lis\u00e4\u00e4ntynyt yksik\u00f6ss\u00e4 prosessin my\u00f6t\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>Aiemman kirjallisuuden perusteella liikkumista lis\u00e4\u00e4vien toimien pysyv\u00e4lle implementoinnille ymp\u00e4rivuorokautisessa hoidossa haaste on usein se, ett\u00e4 niiden toimeenpano nojaa ulkopuoliseen henkil\u00f6st\u00f6\u00f6n (Hirt ym., 2024; Quasdorf ym., 2023). Pysyv\u00e4n liikkumisen lis\u00e4\u00e4misen mahdollistamiseksi tulisi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ratkaisuita, joilla hoitohenkil\u00f6kunta voi arjessa edist\u00e4\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyneiden liikkumista. Tutkimuksen t\u00e4rke\u00e4 l\u00f6yt\u00f6 olikin se, ett\u00e4 liikkumiseen liittyv\u00e4\u00e4 toimintaa ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 kehitettiin menestyksekk\u00e4\u00e4sti ilman ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 henkil\u00f6kuntaresursseja. Hoitohenkil\u00f6kunnan oma vastuu ty\u00f6ns\u00e4 kehitt\u00e4misest\u00e4 mahdollisti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n arkeen soveltuvat ratkaisut. Koska liikkumisen edist\u00e4misen esteen\u00e4 on usein riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n aika ja henkil\u00f6kuntavaje (Hirt ym., 2024; Quasdorf ym., 2023), useat erilaiset p\u00e4ivitt\u00e4iseen toimintaan implementoidut ratkaisut eiv\u00e4t ole yht\u00e4 alttiita esimerkiksi vuorokohtaisille muutoksille toiminnassa tai resursseissa. Liikkumisen edist\u00e4minen ymp\u00e4rivuorokautisen palveluasumisen yksik\u00f6iss\u00e4 liittyykin paljon hoitokulttuuriin \u2013 n\u00e4hd\u00e4\u00e4nk\u00f6 liikkuminen t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 ja edelleen osana ik\u00e4\u00e4ntyneiden arkea (Narsakka ym., 2022; Narsakka ym., 2023). Jos n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, mahdollisuuksia sen edist\u00e4miseen on monipuolisesti. &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"178\" height=\"243\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/687\/2024\/05\/image-2.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-324\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p><strong><em>Noora Narsakka<\/em><\/strong><br><\/p>\n\n\n\n<p><em>Turun yliopisto, hoitotieteen laitos<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><em>Kirjoittaja on v\u00e4it\u00f6skirjatutkija, MSc ja sairaanhoitaja (AMK). V\u00e4it\u00f6skirja k\u00e4sittelee ymp\u00e4rist\u00f6n hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 ja yhteiskehitt\u00e4mist\u00e4\u00a0ik\u00e4\u00e4ntyneiden\u00a0liikkumisen edist\u00e4miseksi\u00a0ymp\u00e4rivuorokautisessa hoidossa.\u00a0<br><a href=\"mailto:noora.narsakka@utu.fi\">noora.narsakka(at)utu.fi<\/a><\/em><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><strong>L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Baldelli, G., de Santi, M., de Felice, F., &amp; Brandi, G. (2021). Physical activity interventions to improve the quality of life of older adults living in residential care facilities: a systematic review [Article]. <em>Geriatric Nursing (New York)<\/em>, <em>42<\/em>(4), 806\u2013815. <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.gerinurse.2021.04.011\">https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.gerinurse.2021.04.011<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Cunningham, C., O\u2019 Sullivan, R., Caserotti, P., &amp; Tully, M. A. (2020). Consequences of physical inactivity in older adults: A systematic review of reviews and meta-analyses [Article]. <em>Scandinavian Journal of Medicine &amp; Science in Sports<\/em>, <em>30<\/em>(5), 816\u2013827. <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1111\/sms.13616\">https:\/\/doi.org\/10.1111\/sms.13616<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Feekery, A. (2023). The 7 C\u2019s framework for participatory action research: inducting novice participant-researchers. Educational Action Research, 1\u201316. <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1080\/09650792.2023.2234417\">https:\/\/doi.org\/10.1080\/09650792.2023.2234417<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Hirt, J., Vetsch, J., Weissenfels, I., &amp; Heinrich, S. (2024). Nurse-led physical activity interventions for people with dementia in nursing homes: A systematic review on intervention characteristics and implementation facilitators\/barriers [Article]. International Journal of Nursing Studies, 154, 104756\u2013104756. <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.ijnurstu.2024.104756\">https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.ijnurstu.2024.104756<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Narsakka, N., Suhonen, R., Groot, B., &amp; Stolt, M. (2023). Promoting activity and mobility in long\u2010term care environments: A photo\u2010elicitation study with older adults and nurses [Article]. Journal of Clinical Nursing. <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1111\/jocn.16866\">https:\/\/doi.org\/10.1111\/jocn.16866<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Narsakka, N., Suhonen, R., Kielo-Viljamaa, E., &amp; Stolt, M. (2022). Physical, social, and symbolic environment related to physical activity of older individuals in long-term care: A mixed-method systematic review. <em>International Journal of Nursing Studies<\/em>, 104350. <a href=\"https:\/\/doi.org\/https:\/doi.org\/10.1016\/j.ijnurstu.2022.104350\">https:\/\/doi.org\/https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.ijnurstu.2022.104350<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Quasdorf, T., Manietta, C., Rommerskirch-Manietta, M., Braunwarth, J. I., Ro\u00dfmann, C., &amp; Roes, M. (2023). Implementation of interventions to maintain and promote the functional mobility of nursing home residents &#8211; a scoping review [Article]. BMC Geriatrics, 23(1), 600\u2013600. <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1186\/s12877-023-04213-5\">https:\/\/doi.org\/10.1186\/s12877-023-04213-5<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suurin osa ymp\u00e4rivuorokautisessa hoidossa asuvista ik\u00e4\u00e4ntyneist\u00e4 henkil\u00f6ist\u00e4 tarvitsee erilaisten toimintakykyvajeiden takia apua fyysisten aktiviteettien aloittamiseksi ja toteuttamiseksi. Ik\u00e4\u00e4ntyneiden arjen passiivisuus ymp\u00e4rivuorokautisen palveluasumisen yksik\u00f6iss\u00e4 on nykyisell\u00e4\u00e4n ongelma, joka voi johtaa nopeastikin yksil\u00f6n toimintakyvyn laskuun, v\u00e4hentyneeseen itsen\u00e4isyyteen ja kasvavaan hoidon tarpeeseen (Baldelli ym., 2021; Cunningham ym., 2020). V\u00e4it\u00f6sprojektissani teimme vuoden ajan kehitysty\u00f6t\u00e4 yhdess\u00e4 tutkimuspartnereideni kanssa lis\u00e4t\u00e4ksemme ik\u00e4\u00e4ntyneiden&#8230; <\/p>\n<div class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/2024\/05\/14\/hoitokodin-arki-voi-olla-aktiivisempaa-ilman-ylimaaraisia-resursseja\/\">Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":29733,"featured_media":325,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[70,67,68,71,74,73,75,79,78],"class_list":["post-322","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","tag-asiakaslahtoisyys","tag-esteettomyys","tag-ikaantyneet","tag-laitoshoito","tag-osallisuus-ja-toimijuus","tag-palveluasuminen","tag-pitkaaikaishoito","tag-toimintakyky","tag-toimintatutkimus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/322","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29733"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=322"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/322\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":329,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/322\/revisions\/329"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/media\/325"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=322"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=322"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=322"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}