{"id":364,"date":"2024-10-25T08:41:20","date_gmt":"2024-10-25T05:41:20","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/?p=364"},"modified":"2024-10-25T08:41:22","modified_gmt":"2024-10-25T05:41:22","slug":"miten-pelillisyyden-avulla-voidaan-edistaa-lasten-ja-nuorten-liikuntaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/2024\/10\/25\/miten-pelillisyyden-avulla-voidaan-edistaa-lasten-ja-nuorten-liikuntaa\/","title":{"rendered":"Miten pelillisyyden avulla voidaan edist\u00e4\u00e4 lasten ja nuorten liikuntaa?"},"content":{"rendered":"\n<p><strong>Lasten ja nuorten liikunnan haasteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 lapset ja nuoret liikkuvat huolestuttavan v\u00e4h\u00e4n, mik\u00e4 vaikuttaa suoraan heid\u00e4n terveyteens\u00e4 ja hyvinvointiinsa. Liikunnan puute lis\u00e4\u00e4 riski\u00e4 ylipainoon, heikentyneeseen kuntoon ja mielenterveyden ongelmiin. Lis\u00e4ksi se heikent\u00e4\u00e4 motorisia taitoja ja sosiaalisia suhteita. Siksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 luovia ja innostavia tapoja lis\u00e4t\u00e4 liikuntaa ja tehd\u00e4 siit\u00e4 houkuttelevampaa.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Pelillist\u00e4minen ja hy\u00f6typelit<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Pelillist\u00e4minen on noussut tehokkaaksi menetelm\u00e4ksi lis\u00e4t\u00e4 motivaatiota ja sitoutumista. Hy\u00f6typelit ovat pelej\u00e4, joiden tavoitteena on oppimisen tai terveyden edist\u00e4minen. Pelillist\u00e4misess\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n pelielementtej\u00e4, kuten pisteit\u00e4 ja palkintoja, jotka houkuttelevat k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 esimerkiksi terveellisten tapojen omaksumiseen. Pelit ja pelillist\u00e4mismenetelm\u00e4t voivat auttaa erityisesti liikunnan lis\u00e4\u00e4misess\u00e4 lapsille ja nuorille.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Terveyspelit liikunnan edist\u00e4misess\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Terveyspelit on suunniteltu tukemaan terveellisi\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntapoja oppimisen tai k\u00e4ytt\u00e4ytymisen muutoksen kautta. Liikuntaa edist\u00e4v\u00e4t terveyspelit voidaan jakaa karkeasti opetuspeleihin ja liikuntapeleihin. Opetuspelit, jotka keskittyv\u00e4t oppimiseen liikunta-aiheesta ja aktivoivat liikuntapelit (exergames), jotka yhdist\u00e4v\u00e4t liikkumisen pelillist\u00e4miseen. Tutkimukset ovat osoittaneet, ett\u00e4 liikuntapelit voivat lis\u00e4t\u00e4 fyysist\u00e4 aktiivisuutta, parantaa kuntoa ja tukea terveytt\u00e4, sek\u00e4 parantaa esimerkiksi lasten itseluottamusta ja motorisia taitoja.<\/p>\n\n\n\n<p>Suurin osa lapsista viett\u00e4\u00e4 aikaa pelaamalla digitaalisia pelej\u00e4, ja mobiilipelit ovat niiden suosituin muoto nyky\u00e4\u00e4n. Ne tarjoavatkin hyv\u00e4n menetelm\u00e4n lasten ja nuorten terveyden edist\u00e4miseen ja terveellisten el\u00e4m\u00e4ntapojen omaksumiseen hauskalla ja tehokkaalla tavalla. Siksi tutkimus niiden \u00e4\u00e4rell\u00e4 onkin lis\u00e4\u00e4ntynyt viime vuosina.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Movenator: Liikuntapelin tutkimus<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Movenator on esimerkki liikuntapelist\u00e4, joka yhdist\u00e4\u00e4 fyysisen aktiviteetin ja pelilliset elementit. Tutkimus, joka julkaistiin International Journal of Serious Games -lehdess\u00e4, arvioi Movenator-pelin k\u00e4ytett\u00e4vyytt\u00e4, toteutettavuutta ja alustavaa tehokkuutta kahdessa pilottitutkimuksessa. Tutkimuksiin osallistui 9-13-vuotiaita varhaisnuoria. Ensimm\u00e4isess\u00e4 vaiheessa ker\u00e4ttiin tietoa varhaisnuorten n\u00e4kemyksist\u00e4 liittyen pelin toimivuuteen ja heid\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4kokemuksiaan (n=38). Tulosten perusteella tehtiin teknisi\u00e4 parannuksia peliin. Toisessa vaiheessa tutkittiin pelin vaikutuksia lasten ja nuorten fyysiseen aktiivisuuteen ja liikunnan min\u00e4pystyvyyteen (n=18), samassa tutkimuksessa analysoitiin pelin pelillist\u00e4miselementtej\u00e4<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"527\" height=\"312\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/687\/2024\/10\/Kubota-Peli-kuva-2.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-365\" style=\"width:464px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/687\/2024\/10\/Kubota-Peli-kuva-2.png 527w, https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/687\/2024\/10\/Kubota-Peli-kuva-2-300x178.png 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/687\/2024\/10\/Kubota-Peli-kuva-2-507x300.png 507w\" sizes=\"auto, (max-width: 527px) 100vw, 527px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Lue lis\u00e4\u00e4 tutkimuksesta<\/strong>: Kubota, K., S\u00e4teri, E., Joelsson, T. N., M\u00e4kil\u00e4, T., Salanter\u00e4, S., &amp; Pakarinen, A. (2022). Pilot Study and Gamification Analysis of a Theory-based Exergame. International Journal of Serious Games, 9(3), 63\u201379. <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.17083\/ijsg.v9i3.506\">https:\/\/doi.org\/10.17083\/ijsg.v9i3.506<\/a><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"463\" height=\"281\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/687\/2024\/10\/Kubota-Peli-kuva-1.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-366\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/687\/2024\/10\/Kubota-Peli-kuva-1.png 463w, https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/687\/2024\/10\/Kubota-Peli-kuva-1-300x182.png 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 463px) 100vw, 463px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Keskeiset l\u00f6yd\u00f6kset<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Tutkimus osoitti, ett\u00e4 teoriapohjainen liikuntapeli voi parantaa nuorten liikunnan itsevarmuutta. Peliss\u00e4 k\u00e4ytetyt pelillist\u00e4miselementit, kuten pisteiden ker\u00e4\u00e4minen ja tasojen saavuttaminen, edistiv\u00e4t lasten liikuntaa, mutta pelin k\u00e4ytett\u00e4vyytt\u00e4 tulee viel\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Pelillist\u00e4misen analyysi ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Pelillist\u00e4miselementtien analysoinnissa k\u00e4ytettiin Octalysis-kehyst\u00e4, joka auttoi tunnistamaan pelin vahvuudet ja kehityskohteet. T\u00e4m\u00e4 korostaa teoreettisen pohjan ja k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4keskeisen suunnittelun t\u00e4rkeytt\u00e4 terveyspelin kehitt\u00e4misess\u00e4. Tulevaisuudessa voidaan odottaa yh\u00e4 innovatiivisempia ratkaisuja, jotka tekev\u00e4t liikunnasta hauskempaa ja saavutettavampaa.<\/p>\n\n\n\n<p><em>Kirjoittamisessa on hy\u00f6dynnetty CoPilot-ohjelmaa tekstin sujuvoittamisessa.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><strong>L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Ameryoun, A., Sanaeinasab, H., Saffari, M., &amp; Koenig, H. G. (2018). Impact of game-based health promotion programs on body mass index in overweight\/obese children and adolescents: A systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Child. Obes., 14(2), 67\u201380.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Baranowski, T., Buday, R., Thompson, D. I., &amp; Baranowski, J. (2008). Playing for real: video games and stories for health-related behavior change. Am. J. Prev. Med., 34(1), 74\u201382.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Baranowski, T., Buday, R., Thompson, D., Lyons, E., L. E., &amp; Baranowski, J. (2013). Developing Games for Health Behavior Change: Getting Started. Games for health journal, 2(4), 183\u2013190. Accessed on: Nov. 23, 2021.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Page, Z. E., Barrington, S., Edwards, J., &amp; Barnett, L. M. (2017). Do active video games benefit the motor skill development of non-typically developing children and adolescents: A systematic review. J. Sci. Med. Sport, 20(12), 1087\u20131100.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Papavasileiou, G., Liem, G. D., &amp; Olsen, A. (2020). Can games change children\u2019s eating behaviour? A review of gamification and serious games. Food Qual. Prefer., 80(103823), 103823. Accessed on: Nov. 23, 2021.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Thompson, D., et al. (2010). Serious Video Games for Health: How Behavioral Science Guided the Development of a Serious Video Game. Simul Gaming, 41(4), 587\u2013606. Accessed on: Nov. 23, 2021.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">World Health Organization. (2020). Guidelines on Physical Activity and Sedentary Behaviour. Geneva. Recommendations. Available from: https:\/\/www.ncbi.nlm.nih.gov\/books\/NBK566046\/<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">World Health Organization. (2020). Spotlight on adolescent health and well-being. Findings from the 2017\/2018 Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) survey in Europe and Canada. International report. Volume 1. Key data. World Health Organization. Regional Office for Europe.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><strong>Kuval\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Kubota K, S\u00e4teri E, Joelsson TN, M\u00e4kil\u00e4 T, Sanna Salanter\u00e4 S, <strong>Pakarinen A. <\/strong>2022. Pilot Study and Gamification Analysis of a Theory-based Exergame. International Journal of Serious Games, 9(3), 63\u201379. <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.17083\/ijsg.v9i3.506\">https:\/\/doi.org\/10.17083\/ijsg.v9i3.506<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Artikkelin taustakuva on tehty Copilot-ohjelmalla.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"662\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/687\/2024\/10\/Anni-Pakarinen-2024-662x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-368\" style=\"width:180px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/687\/2024\/10\/Anni-Pakarinen-2024-662x1024.jpg 662w, https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/687\/2024\/10\/Anni-Pakarinen-2024-194x300.jpg 194w, https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/687\/2024\/10\/Anni-Pakarinen-2024-768x1188.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/687\/2024\/10\/Anni-Pakarinen-2024.jpg 865w\" sizes=\"auto, (max-width: 662px) 100vw, 662px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Anni Pakarinen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Kirjoittaja on Erikoistutkija, Terveystieteiden tohtori ja sairaanhoitaja. H\u00e4n toimii Gamification for Health (<a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/nursingscienceresearchprogrammes\/intelligent-health\/gamification-for-health\/\">https:\/\/sites.utu.fi\/nursingscienceresearchprogrammes\/intelligent-health\/gamification-for-health\/<\/a>)\u00a0 tutkimusryhm\u00e4n vastaavana tutkijana ja kuuluu \u00c4lyk\u00e4s Terveys -tutkimusalaohjelmaan (<a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/nursingscienceresearchprogrammes\/intelligent-health\/\">https:\/\/sites.utu.fi\/nursingscienceresearchprogrammes\/intelligent-health\/<\/a>).<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Lasten ja nuorten liikunnan haasteet T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 lapset ja nuoret liikkuvat huolestuttavan v\u00e4h\u00e4n, mik\u00e4 vaikuttaa suoraan heid\u00e4n terveyteens\u00e4 ja hyvinvointiinsa. Liikunnan puute lis\u00e4\u00e4 riski\u00e4 ylipainoon, heikentyneeseen kuntoon ja mielenterveyden ongelmiin. Lis\u00e4ksi se heikent\u00e4\u00e4 motorisia taitoja ja sosiaalisia suhteita. Siksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 luovia ja innostavia tapoja lis\u00e4t\u00e4 liikuntaa ja tehd\u00e4 siit\u00e4 houkuttelevampaa. Pelillist\u00e4minen ja hy\u00f6typelit&#8230; <\/p>\n<div class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/2024\/10\/25\/miten-pelillisyyden-avulla-voidaan-edistaa-lasten-ja-nuorten-liikuntaa\/\">Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":12119,"featured_media":371,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2,6],"tags":[95,96,94,18],"class_list":["post-364","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-hoitotiede","category-terveystiede","tag-hyotypelit","tag-interventio","tag-lasten-ja-nuorten-liikunta","tag-terveyden-edistaminen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/364","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12119"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=364"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/364\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":376,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/364\/revisions\/376"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/media\/371"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=364"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=364"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=364"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}