{"id":389,"date":"2024-12-03T09:00:00","date_gmt":"2024-12-03T07:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/?p=389"},"modified":"2024-12-02T07:59:11","modified_gmt":"2024-12-02T05:59:11","slug":"synnyttaminen-suomessa-on-turvallista-mutta-potilasvahinkoilmoituksista-kannattaa-oppia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/2024\/12\/03\/synnyttaminen-suomessa-on-turvallista-mutta-potilasvahinkoilmoituksista-kannattaa-oppia\/","title":{"rendered":"Synnytt\u00e4minen Suomessa on turvallista, mutta potilasvahinkoilmoituksista kannattaa oppia"},"content":{"rendered":"\n

Synnytt\u00e4minen on Suomessa l\u00e4\u00e4ketieteellisill\u00e4 mittareilla mitattuna eritt\u00e4in turvallista, ja Suomi kuuluu \u00e4itiyshuollon k\u00e4rkimaihin alhaisen \u00e4itiys- ja imev\u00e4iskuolleisuuden vuoksi. Silti synnytyksiin liittyvi\u00e4 potilasvahinkoja raportoidaan ja korvataan vuosittain. Potilasvahinko tarkoittaa terveyden- tai sairaanhoidossa tapahtuvaa henkil\u00f6vahinkoa, kuten terveyden heikentymist\u00e4, vammaa, sairautta tai kuolemaa. Potilasvakuutuskeskus (PVK) k\u00e4sittelee potilasvahinkoilmoitukset ja arvioi, onko kyseess\u00e4 korvattava vahinko. Potilasvahinkojen tarkastelu tuo synnytysten turvallisuuteen t\u00e4rke\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulman, auttaa tunnistamaan parannettavat alueet ja tarjoaa tietoa vahinkojen ehk\u00e4isemiseksi.<\/p>\n\n\n\n

Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2024 julkaistussa tutkimuksessamme analysoimme vuosien 2012\u20132022 aikana tehtyj\u00e4 synnytyksiin liittyvi\u00e4 potilasvahinkoilmoituksia. Tavoitteenamme oli tunnistaa, mit\u00e4 potilasvahinkoja synnytyksiss\u00e4 on ilmennyt, miksi ne ovat tapahtuneet ja mit\u00e4 voidaan tehd\u00e4, jotta vastaavat virheet voitaisiin est\u00e4\u00e4 tulevaisuudessa. Tutkimusvuosina tapahtui yhteens\u00e4 849 raskauden tai synnytyksen hoitoon liittyv\u00e4\u00e4 potilasvahinkoa, joista 224 (26,4%) sai my\u00f6nteisen korvausp\u00e4\u00e4t\u00f6ksen. Korvatuista vahingoista 59% koski synnytt\u00e4j\u00e4lle ja 41% vastasyntyneelle aiheutunutta vahinkoa. Yleisin korvattavan vahingon peruste oli hoitovahinko (97,3%) eli potilasvahinko aiheutui potilaan tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta k\u00e4sittelyst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Potilasvahinkoilmoituksia tehtiin ja korvattiin keisarileikkausten ja imukuppisynnytysten yhteydess\u00e4 enemm\u00e4n kuin alatiesynnytysten. Vaikka yhteys todettiin, t\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan tarkoita, ett\u00e4 synnytystapa olisi ollut suora syy-seurausyhteydess\u00e4 potilasvahinkoon. Havaitsimme kuitenkin, ett\u00e4 virtsateihin ja suolistoon kohdistuneet vauriot keisarileikkauksen yhteydess\u00e4 olivat melko yleisi\u00e4. Muita tavallisia synnytt\u00e4j\u00e4lle aiheutuneita potilasvahinkoja olivat infektio, kipu, verenvuoto ja istukan osien j\u00e4\u00e4minen kohtuun. N\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t kuitenkaan usein johtaneet korvauksiin, koska niit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n yleisin\u00e4 synnytykseen liittyvin\u00e4 komplikaatioina, joilla ei ole todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 yhteytt\u00e4 ep\u00e4asianmukaiseen hoitoon. Useimmiten korvattuja potilasvahinkoja synnytt\u00e4jill\u00e4 puolestaan olivat palovammat (esimerkiksi liian kuumista l\u00e4mp\u00f6tyynyist\u00e4 kivunlievityksess\u00e4) sek\u00e4 sulkijalihasvaurioiden tai muiden repe\u00e4mien diagnoosi- tai hoitoviiveet tai ep\u00e4t\u00e4ydelliset korjaukset. Lukum\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti n\u00e4it\u00e4 vahinkoja oli kuitenkin vain v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Yleisin ja useimmiten korvattu vastasyntyneelle aiheutunut potilasvahinko oli synnytyksen aikainen hapenpuute. Siki\u00f6n voinnin puutteellinen seuranta tai tulkinta ja synnytyksen p\u00e4\u00e4tt\u00e4misen viive olivat keskeisi\u00e4 syit\u00e4 n\u00e4ille potilasvahingoille. Tutkimustuloksemme tukevat aiempia havaintoja, jotka korostavat siki\u00f6n hapenpuutteen oikea-aikaisen tunnistamisen ja synnytyksen oikea-aikaisen p\u00e4\u00e4tt\u00e4misen merkityst\u00e4 synnytysturvallisuuden peruspilareina. Jatkotutkimuksemme keskittyykin tarkemmin siki\u00f6n hapenpuutteeseen johtaneiden potilasvahinkojen taustatekij\u00f6iden selvitt\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksemme tarjosi arvokasta tietoa synnytysturvallisuuden parantamiseksi Suomessa ja vahvisti synnytt\u00e4j\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmaa aiheeseen, sill\u00e4 kyse on synnytt\u00e4jien itsens\u00e4 raportoimista vahingoista, ei terveydenhuollon organisaatioiden. Vahinkoilmoituksia voitaisiin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 nykyist\u00e4 enemm\u00e4n synnytysturvallisuuden kehitt\u00e4misess\u00e4, erityisesti riskien tunnistamisessa ja ennaltaehk\u00e4isyss\u00e4. Synnytyksen turvallisuuden parantaminen on yhteinen tavoite, jossa jokaisella tiedon ja kokemuksen jakamisella on merkityst\u00e4. Toivomme, ett\u00e4 tutkimuksemme her\u00e4tt\u00e4\u00e4 keskustelua ja edist\u00e4\u00e4 entist\u00e4 tehokkaampiin toimenpiteisiin synnytyksiss\u00e4 tapahtuvien potilasvahinkojen v\u00e4hent\u00e4miseksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Jaana Lojander<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos<\/em><\/strong>

Kirjoittaja on v\u00e4it\u00f6skirjatutkija, terveystieteiden maisteri ja k\u00e4til\u00f6<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n

Kekki, M., Salonen, A., Tihtonen, K., Mattila, V. M., Gissler, M., & Huttunen, T. T. (2020). The incidence of birth injuries decreased in Finland between 1997 and 2017: A nationwide register study. Acta paediatrica (Oslo, Norway : 1992), 109(12), 2562\u20132569. https:\/\/doi.org\/10.1111\/apa.15267<\/a><\/p>\n\n\n\n

Lojander, J., Welling, M., Axelin, A., H\u00e4rk\u00e4nen, M., Kopra, J., & Lamminp\u00e4\u00e4, R. (2024). Obstetric claims in Finland 2012-2022-A nationwide patient insurance registry study. Acta obstetricia et gynecologica Scandinavica, 10.1111\/aogs.14869. Advance online publication. https:\/\/doi.org\/10.1111\/aogs.14869<\/a> <\/p>\n\n\n\n

Official Statistics of Finland 2022. Perinatal Statistics \u2013 Parturients, Deliveries and Newborns 2022. Statistics of Finland; 2023. Accessed December 10, 2023. https:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/147689\/Perinataalitilasto%20%e2%80%93%20synnytt%c3%a4j%c3%a4t%2c%20synnytykset%20ja%20vastasyntyneet%202022.pdf?sequence=8&isAllowed=y<\/a><\/p>\n\n\n\n

Potilasvakuutuskeskus n.d.. Korvattavat vahingot. Saatavilla osoitteessa https:\/\/www.pvk.fi\/vahinkoilmoitus\/korvattavat-vahingot\/#:~:text=Hoitovahinko%20on%20tyypillisin%20potilasvakuutuksesta%20korvattava,tai%20hoidettu%2C%20vaikka%20olisi%20pit%C3%A4nyt<\/a><\/p>\n\n\n\n

Pyyk\u00f6nen A. Quality and Patient Safety in Obstetric Care: Benchmarks for Improvement. University of Helsinki, Academic dissertation; 2017. https:\/\/helda.helsinki.fi\/server\/api\/core\/bitstreams\/74fadad4-4573-4392-91de-cbd895c6cab6\/content<\/a> Suomen L\u00e4\u00e4k\u00e4riliitto 2021. Potilasvahingot, hoitohaitat ja hoitovirheet. Saatavilla osoitteessa https:\/\/www.laakariliitto.fi\/laakarin-etiikka\/potilas-laakarisuhde\/potilasvahingot-hoitohaitat-ja-hoitovirheet\/#:~:text=Potilasvakuutuslain%20tavoitteena%20on%20puolueeton%20ja,tarvitse%20osoittaa%20tuottamusta%20tai%20laiminly%C3%B6nti%C3%A4<\/a><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Synnytt\u00e4minen on Suomessa l\u00e4\u00e4ketieteellisill\u00e4 mittareilla mitattuna eritt\u00e4in turvallista, ja Suomi kuuluu \u00e4itiyshuollon k\u00e4rkimaihin alhaisen \u00e4itiys- ja imev\u00e4iskuolleisuuden vuoksi. Silti synnytyksiin liittyvi\u00e4 potilasvahinkoja raportoidaan ja korvataan vuosittain. Potilasvahinko tarkoittaa terveyden- tai sairaanhoidossa tapahtuvaa henkil\u00f6vahinkoa, kuten terveyden heikentymist\u00e4, vammaa, sairautta tai kuolemaa. Potilasvakuutuskeskus (PVK) k\u00e4sittelee potilasvahinkoilmoitukset ja arvioi, onko kyseess\u00e4 korvattava vahinko. Potilasvahinkojen tarkastelu tuo synnytysten turvallisuuteen… <\/p>\n

Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":29733,"featured_media":393,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[20,101,100,63],"class_list":["post-389","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","tag-potilasturvallisuus","tag-potilasvahinko","tag-raskaus","tag-synnytys"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/389","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29733"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=389"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/389\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":396,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/389\/revisions\/396"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/media\/393"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=389"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=389"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=389"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}