{"id":398,"date":"2024-12-17T09:17:04","date_gmt":"2024-12-17T07:17:04","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/?p=398"},"modified":"2024-12-17T09:17:05","modified_gmt":"2024-12-17T07:17:05","slug":"maahanmuuttaneet-hoitajat-voimavara-suomen-hoitotyolle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/2024\/12\/17\/maahanmuuttaneet-hoitajat-voimavara-suomen-hoitotyolle\/","title":{"rendered":"Maahanmuuttaneet hoitajat: voimavara Suomen hoitoty\u00f6lle"},"content":{"rendered":"\n<p>Maahanmuuttaneet hoitajat ovat merkitt\u00e4v\u00e4 voimavara suomalaisessa hoitoty\u00f6ss\u00e4, mutta heid\u00e4n osaamisensa tunnistaminen ja hy\u00f6dynt\u00e4minen kaipaa kehityst\u00e4. V\u00e4it\u00f6stutkimuksessani tutkin, millaista osaamista hoitoty\u00f6n l\u00e4hijohtajat tarvitsevat voidakseen tukea maahanmuuttaneiden hoitajien integraatiota ja millaisia k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 integraatiossa voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4. Haastattelin 22 suomalaista hoitoty\u00f6n l\u00e4hijohtajaa, joilla on kokemusta maahanmuuttaneiden hoitajien integraatiosta.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 k\u00e4sittelen maahanmuuttaneiden hoitajien asemaa Suomessa ja heid\u00e4n osaamisensa tunnistamiseen liittyvi\u00e4 haasteita ja mahdollisuuksia.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Osaamista hukataan deskilling-ilmi\u00f6n vuoksi<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Monet maahanmuuttaneet hoitajat ovat alkuper\u00e4iselt\u00e4 koulutukseltaan sairaanhoitajia, mutta Suomessa he ty\u00f6llistyv\u00e4t usein hoiva-avustajiksi tai l\u00e4hihoitajiksi. T\u00e4m\u00e4 osaamisen vajaak\u00e4ytt\u00f6 tunnetaan nimell\u00e4 <em>deskilling<\/em> \u2013 ilmi\u00f6, jossa l\u00e4ht\u00f6maan koulutus ja hankittu ammattitaito j\u00e4\u00e4v\u00e4t hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Deskilling ei ole seurausta siit\u00e4, etteik\u00f6 maahanmuuttaneiden hoitajien ty\u00f6t\u00e4 arvostettaisi, vaan siit\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n aiempaa osaamistaan ei osata tunnistaa tai se ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sovi suoraan suomalaisen hoitoty\u00f6n rakenteisiin ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin. (N\u00e4re &amp; Silva 2020.)<\/p>\n\n\n\n<p>Ilmi\u00f6n taustalla on useita syit\u00e4. Maahanmuuttaneiden hoitajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut nopeasti, mutta heid\u00e4n osaamisensa tunnistamiseen ei ole viel\u00e4 vakiintuneita k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4. Lis\u00e4ksi heid\u00e4n polkunsa Suomen ty\u00f6markkinoille ovat moninaisia, eik\u00e4 selke\u00e4\u00e4 koulutusv\u00e4yl\u00e4\u00e4 ole ollut tarjolla. (Cubelo ym. 2024.) My\u00f6s kielitaito on merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4, sill\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4 kielitaito on edellytys tehokkaalle ja turvalliselle hoitoty\u00f6lle, mutta samalla kielitaitovaatimukset voivat muodostaa esteen maahanmuuttaneiden hoitajien integroitumiselle. T\u00e4ss\u00e4 kohtaa ty\u00f6nantajien ja l\u00e4hijohtajien rooli korostuu: heid\u00e4n on kehitett\u00e4v\u00e4 keinoja, joilla kielitaitoa voidaan tukea ja deskilling-ilmi\u00f6t\u00e4 ehk\u00e4ist\u00e4. (Vartiainen ym. 2017.)<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Parhaat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t: kohti parempaa integraatiota<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Onneksi moni organisaatio on viime aikoina onnistunut kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tehokkaita menetelmi\u00e4 maahanmuuttaneiden hoitajien integraation tukemiseksi. N\u00e4ist\u00e4 keskeisin on kielitaidon kehitt\u00e4minen. Ty\u00f6nantajat voivat esimerkiksi tarjota kielikursseja ja tukimalleja, jotka auttavat hoitajia kehittym\u00e4\u00e4n niin kielellisesti kuin ammatillisestikin. (Komppa ym. 2024.) N\u00e4m\u00e4 toimet eiv\u00e4t ainoastaan ehk\u00e4ise deskilling-ilmi\u00f6t\u00e4, vaan voivat my\u00f6s lis\u00e4t\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6jen vetovoimaa ja sitouttaa maahanmuuttaneita hoitajia pitk\u00e4j\u00e4nteisesti (Kamau ym. 2023).<\/p>\n\n\n\n<p>Integraatiota tukevien k\u00e4yt\u00e4nteiden kehitt\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jotta maahanmuuttaneiden hoitajien osaaminen voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4. Samalla edist\u00e4mme monimuotoista, tasa-arvoista ty\u00f6yhteis\u00f6\u00e4, joka vastaa paremmin tulevaisuuden hoitoalan tarpeisiin. (N\u00e4re &amp; Silva 2020.)<\/p>\n\n\n\n<p>Meid\u00e4n tulisikin muistaa, ett\u00e4 maahanmuuttaneet hoitajat eiv\u00e4t ole vain resurssi, vaan voimavara, jonka tukeminen hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 koko yhteiskuntaa. On meid\u00e4n kaikkien vastuulla varmistaa, ett\u00e4 jokainen hoitoty\u00f6n ammattilainen saa tasa-arvoiset mahdollisuudet loistaa omassa ammatissaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Kirjoittamisessa on hy\u00f6dynnetty ChatGpt ohjelmaa tekstin sujuvoittamiseksi.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"142\" height=\"190\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/687\/2024\/12\/image-1.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-399\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p><strong><em>Marjut Asunmaa<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><strong><em>Turun yliopisto, hoitotieteen laitos<\/em><\/strong> <\/p>\n\n\n\n<p>Kirjoittaja on sairaanhoitaja, terveystieteiden maisteri ja v\u00e4it\u00f6skirjatutkija. H\u00e4n toimii Sein\u00e4joen ammattikorkeakoulussa Nursing tutkinto-ohjelman koulutusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 ja hoitoty\u00f6n lehtorina.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">L\u00e4hteet<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Cubelo F, Langari MNM, Jokiniemi K &amp; Turunen H. 2024. <a>Recognition of nursing qualification and credentialing pathway of Filipino nurses in Finland: A qualitative study. International Nursing Review 71(3), 661-669.<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Kamau S, Koskenranta M, Isakov T-M, Kuivila H, Oikarainen A, Tomietto M &amp; Mikkonen K. 2023. Culturally and linguistically diverse registered nurses\u2019 experiences of integration into nursing workforce \u2013 A qualitative descriptive study. Nurse Education Today 121 DOI: <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.nedt.2022.105700\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.nedt.2022.105700<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Komppa J, Eronen K &amp; Korpela E. 2024. Work community support in professional language learning among culturally and linguistically diverse nurses: Implementation of action research in a hospital setting. Language and Health 2(2) DOI: <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.laheal.2024.10.003\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.laheal.2024.10.003<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">N\u00e4re L &amp; Silva TC. 2020. The global bases of inequality regimes: the case of international nurse recruitment. Equality, Diversity and Inclusion 40(5), 510-524<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Vartiainen P, Alenius P, Pitk\u00e4nen P &amp; Koskela M. 2017. Ulkomailta muuttaneiden hoitajien integraatio ja oppimisen polut sosiaali- ja terveydenhuollon ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tutkimus 15(2), 148-162.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Maahanmuuttaneet hoitajat ovat merkitt\u00e4v\u00e4 voimavara suomalaisessa hoitoty\u00f6ss\u00e4, mutta heid\u00e4n osaamisensa tunnistaminen ja hy\u00f6dynt\u00e4minen kaipaa kehityst\u00e4. V\u00e4it\u00f6stutkimuksessani tutkin, millaista osaamista hoitoty\u00f6n l\u00e4hijohtajat tarvitsevat voidakseen tukea maahanmuuttaneiden hoitajien integraatiota ja millaisia k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 integraatiossa voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4. Haastattelin 22 suomalaista hoitoty\u00f6n l\u00e4hijohtajaa, joilla on kokemusta maahanmuuttaneiden hoitajien integraatiosta. T\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 k\u00e4sittelen maahanmuuttaneiden hoitajien asemaa Suomessa ja heid\u00e4n osaamisensa tunnistamiseen&#8230; <\/p>\n<div class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/2024\/12\/17\/maahanmuuttaneet-hoitajat-voimavara-suomen-hoitotyolle\/\">Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":29733,"featured_media":400,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[104,103,102],"class_list":["post-398","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","tag-deskilling","tag-hoitotyo","tag-maahanmuuttajat"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/398","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29733"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=398"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/398\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":401,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/398\/revisions\/401"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/media\/400"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=398"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=398"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=398"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}