{"id":404,"date":"2025-03-11T13:25:58","date_gmt":"2025-03-11T11:25:58","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/?p=404"},"modified":"2025-03-11T13:25:59","modified_gmt":"2025-03-11T11:25:59","slug":"potilaan-lapimenoprosessin-onnistumisen-taustalla-on-hoitotyon-paatoksenteko","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/2025\/03\/11\/potilaan-lapimenoprosessin-onnistumisen-taustalla-on-hoitotyon-paatoksenteko\/","title":{"rendered":"Potilaan l\u00e4pimenoprosessin onnistumisen taustalla on hoitoty\u00f6n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko"},"content":{"rendered":"\n<p>Maailmanlaajuisesti yksi terveydenhuollon haasteista on p\u00e4ivystyspoliklinikoiden k\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4\u00e4ntyminen, mik\u00e4 aiheuttaa p\u00e4ivystyspoliklinikoiden ylikuormittuneisuutta. Ylikuormitusta aiheuttavia tekij\u00f6it\u00e4 ovat muun muassa entist\u00e4 sairaammat potilaat, ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 v\u00e4est\u00f6, puutteet henkil\u00f6st\u00f6resursseissa, virheelliset hoitoon ohjaukset, jatkohoitopaikkojen huono saatavuus sek\u00e4 potilaiden lis\u00e4\u00e4ntyneet sosiaaliset tarpeet. P\u00e4ivystyspoliklinikoiden ylikuormituksen hallinnassa keskeist\u00e4 on potilaiden onnistunut hoidon tarpeen arviointi. T\u00e4m\u00e4n avulla potilasm\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 saadaan hallitumpaa (Yi ym., 2024).<\/p>\n\n\n\n<p>Joulukuussa 2024 valmistuneessa kirjallisuuskatsauksena toteutetussa kandidaatintutkielmassani tutkin hoitoty\u00f6n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa ja siihen yhteydess\u00e4 olevia tekij\u00f6it\u00e4 hoidon tarpeen arvioinnissa ja potilaan l\u00e4pimenoprosessissa p\u00e4ivystyspoliklinikalla. Potilaan l\u00e4pimenoprosessilla tutkielmassa tarkoitettiin vaiheita, joita p\u00e4ivystyspoliklinikalla ovat saapuminen p\u00e4ivystyspoliklinikalle, hoidon tarpeen arviointi, tarvittavat tutkimukset ja hoito sek\u00e4 jatkohoitoon siirtyminen (Castr\u00e9n ym., 2008). Ylikuormitustekij\u00e4t aiheuttavat h\u00e4iri\u00f6it\u00e4 potilaiden l\u00e4pimenoprosessissa p\u00e4ivystyspoliklinikalla. Hidastunut l\u00e4pimenoprosessi aiheuttaa tyytym\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 sek\u00e4 potilaissa ett\u00e4 hoitohenkil\u00f6st\u00f6ss\u00e4. (Sharma ym., 2020)<\/p>\n\n\n\n<p>Tutkielman tulokset antoivat viitteit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 onnistunut hoidon tarpeen arviointi oli yhteydess\u00e4 potilaiden onnistuneeseen l\u00e4pimenoon. L\u00e4pimenon onnistumista tukevia tekij\u00f6it\u00e4 tunnistettiin kuusi: 1) jatkuva triage, 2) resurssien ja ajanhallinta, 3) hoitajien viestint\u00e4taidot, 4) tiedonkeruu, 5) hoitajien tietotaito sek\u00e4 6) henkil\u00f6st\u00f6johtaminen. Jatkuva triage mahdollisti potilaiden oikea-aikaisen hoidon, kun taas resurssien ja ajanhallinnan avulla varmistettiin tarvittavien konkreettisten resurssien saatavuus. Viestint\u00e4taidot ja tiedonkeruu auttoivat hoitajia ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n potilaiden tarpeita. Olennaista oli my\u00f6s hoitajien tietotaito ja henkil\u00f6st\u00f6johtaminen, jotka olivat yhteydess\u00e4 hoitajien onnistuneeseen sijoitteluun p\u00e4ivystyksen potilastilanteen mukaisesti.<\/p>\n\n\n\n<p>Tutkielmassa tunnistettiin my\u00f6s seitsem\u00e4n potilaasta riippumatonta tekij\u00e4\u00e4, jotka olivat yhteydess\u00e4 hoitajien p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon hoidon tarpeen arvioinnissa. N\u00e4ist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4 hoitajista l\u00e4ht\u00f6isin olevia olivat 1) hoitajien kriittinen ajattelu, 2) hoitajien itseluottamus ja intuitio, 3) hoitajien ty\u00f6kokemus ja koulutus sek\u00e4 4) hoitajien hyvinvointi. Muut tunnistetut tekij\u00e4t hoitajien p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon taustalla olivat 5) potilasturvallisuus, 6) toisten tuki ja yhteisty\u00f6 sek\u00e4 7) aikapaine ja potilaiden saapumistapa. Tulokset viittaavat siihen, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen koulutus vahvisti hoitajien onnistunutta hoidon tarpeen arviointia ja ehk\u00e4isi hoitovirheit\u00e4. Potilasturvallisuus parani, kun resurssit kohdennettiin oikea-aikaisesti. Sen sijaan aikapaine, samanaikaiset potilaat ja potilaiden saapumistapa heikensiv\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa ja johtivat virheelliseen potilaiden sijoitteluun p\u00e4ivystyksess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Tutkielman tulokset olivat linjassa aiemman tutkimuksen kanssa (Benjamin &amp; Wolf, 2022; Murphy ym., 2014; Sharma ym., 2020). Yhten\u00e4 ratkaisuna potilaiden l\u00e4pimenoprosessin haasteisiin tunnistettiin k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevien resurssien tunnistaminen ja niiden tehostaminen. Hoitoty\u00f6n erilaisten roolien tuoman tiedon ja taidon parempi hy\u00f6dynt\u00e4minen voisi sujuvoittaa erilaisia hoitoprosesseja. Potilaan l\u00e4pimenoprosessi p\u00e4ivystyspoliklinikalla on hoitajavetoista ja hoitajien ty\u00f6skentely perustuu potilasturvallisuuden s\u00e4ilytt\u00e4miseen. Potilasturvallisuuden toteutuminen on yhteydess\u00e4 hoitajien p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon ja muuttuu suhteessa tilanteisiin. Uuden hoitoty\u00f6n roolin kehitt\u00e4misen kautta, pystytt\u00e4isiin p\u00e4ivystyspoliklinikalla paremmin keskittym\u00e4\u00e4n potilasvirtojen hallintaan. Lis\u00e4ksi hoitajien s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen koulutus ja uusi hoitoty\u00f6n rooli voisivat selkeytt\u00e4\u00e4 potilaan l\u00e4pimenoprosessia ja nopeuttaa hoitajien p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">L\u00e4hteet<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Benjamin, E. (2024). The work of patient flow management: A grounded theory study of emergency nurses. International Emergency Nursing, 74. https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.ienj.2024.101457<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Benjamin, E., &amp; Jacelon, C. (2022). An analysis of the concept of patient flow management. Nursing Forum, 57(3). https:\/\/doi.org\/10.1111\/nuf.12681<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Benjamin, E., &amp; Wolf, L. A. (2022). \u201dNurses are every bit of the flow:\u201d Emergency department nurses\u2019 conceptualization of patient flow management. Nursing Forum, 57(6). &nbsp;<a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1111\/nuf.12834\">https:\/\/doi.org\/10.1111\/nuf.12834<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Castr\u00e9n, M., Aalto, S., Rantala, E., Sopanen, P., &amp; Westerg\u00e5rd, A. (2008). Ensihoidosta p\u00e4ivystyspoliklinikalle. WSOY.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Sharma, S., Rafferty, A. M., &amp; Boiko, O. (2020). The role and contribution of nurses to patient flow management in acute hospitals: A systematic review of mixed methods studies. International Journal of Nursing Studies, 110. https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.ijnurstu.2020.103709<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Murphy, S. O., Barth, B. E., Carlton, E. F., Gleason, M., &amp; Cannon, C. M. (2014). Does an ED Flow Coordinator Improve Patient Throughput? Journal of Emergency Nursing, 40(6). <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.jen.2014.03.007\">https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.jen.2014.03.007<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Wolf, L., Delao, A., Simon, C., Clark, P., &amp; Burchill, C. N. (2024). Ensuring Throughput: Development and Validation of Charge Nurse Competencies for United States. Emergency Care Settings. Journal of Emergency Nursing, 50(4). <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.jen.2024.02.009\">https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.jen.2024.02.009<\/a>\u2019<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Kuval\u00e4hde: https:\/\/pixabay.com\/fi\/illustrations\/sairaala-klinikka-tohtori-6827347\/<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"325\" height=\"356\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/687\/2025\/03\/Riina-Lehtinen.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-406\" style=\"width:254px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/687\/2025\/03\/Riina-Lehtinen.jpg 325w, https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/687\/2025\/03\/Riina-Lehtinen-274x300.jpg 274w\" sizes=\"auto, (max-width: 325px) 100vw, 325px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Riina Lehtinen<\/p>\n\n\n\n<p><em>Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos <\/em><\/p>\n\n\n\n<p><em>Kirjoittaja on terveystieteiden maisteriopiskelija Turun yliopistossa ja sairaanhoitaja (AMK). H\u00e4n tekee t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 pro gradu -tutkielman tutkimussuunnitelmaa sairaalan virtauskoordinaattorin ty\u00f6nkuvasta.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><em>rsleht@utu.fi<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Maailmanlaajuisesti yksi terveydenhuollon haasteista on p\u00e4ivystyspoliklinikoiden k\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4\u00e4ntyminen, mik\u00e4 aiheuttaa p\u00e4ivystyspoliklinikoiden ylikuormittuneisuutta. Ylikuormitusta aiheuttavia tekij\u00f6it\u00e4 ovat muun muassa entist\u00e4 sairaammat potilaat, ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 v\u00e4est\u00f6, puutteet henkil\u00f6st\u00f6resursseissa, virheelliset hoitoon ohjaukset, jatkohoitopaikkojen huono saatavuus sek\u00e4 potilaiden lis\u00e4\u00e4ntyneet sosiaaliset tarpeet. P\u00e4ivystyspoliklinikoiden ylikuormituksen hallinnassa keskeist\u00e4 on potilaiden onnistunut hoidon tarpeen arviointi. T\u00e4m\u00e4n avulla potilasm\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 saadaan hallitumpaa (Yi ym., 2024). Joulukuussa&#8230; <\/p>\n<div class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/2025\/03\/11\/potilaan-lapimenoprosessin-onnistumisen-taustalla-on-hoitotyon-paatoksenteko\/\">Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":12119,"featured_media":405,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[107,105,108,106],"class_list":["post-404","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-hoitotiede","tag-hoidon-tarpeen-arviointi","tag-hoitotyon-paatoksenteko","tag-kuvaileva-kirjallisuuskatsaus","tag-potilaan-lapimenoprosessi-paivystyspoliklinikalla"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/404","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12119"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=404"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/404\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":409,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/404\/revisions\/409"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/media\/405"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=404"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=404"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=404"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}