{"id":45,"date":"2023-08-22T08:11:03","date_gmt":"2023-08-22T05:11:03","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/?p=45"},"modified":"2023-09-04T13:36:15","modified_gmt":"2023-09-04T10:36:15","slug":"tunnetaidot-osana-hyvaa-mielenterveytta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/2023\/08\/22\/tunnetaidot-osana-hyvaa-mielenterveytta\/","title":{"rendered":"Tunnetaidot osana hyv\u00e4\u00e4 mielenterveytt\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Mielenterveys on olennainen osa terveytt\u00e4 ja hyvinvointiamme. Se vaikuttaa siihen, miten koemme ja k\u00e4sittelemme el\u00e4m\u00e4n erilaisia tapahtumia, mit\u00e4 ajattelemme itsest\u00e4mme ja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 maailmasta sek\u00e4 miten selviydymme p\u00e4ivitt\u00e4isist\u00e4 haasteista. Maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6 WHO m\u00e4\u00e4rittelee mielenterveyden hyvinvoinnin tilaksi, joka antaa ihmiselle mahdollisuuden selviyty\u00e4 el\u00e4m\u00e4n stressist\u00e4, toteuttaa kykyj\u00e4\u00e4n, oppia ja ty\u00f6skennell\u00e4 hyvin sek\u00e4 antaa panoksensa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n yhteis\u00f6\u00f6n. Mielenterveyden osatekij\u00f6it\u00e4 ovat niin yksil\u00f6lliset tekij\u00e4t, sosiaalinen ymp\u00e4rist\u00f6, kulttuurilliset arvot ja uskomukset kuin yhteiskunnan rakenteelliset seikat. Yksi merkitt\u00e4v\u00e4 yksil\u00f6llisen hyv\u00e4n mielenterveyden osatekij\u00e4 on tunnetaidot.<\/p>\n\n\n\n

Tunnetaidot ovat el\u00e4m\u00e4ntaitoja, jotka auttavat meit\u00e4 tunnistamaan omia tunteitamme ja ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n niiden syit\u00e4. Ne auttavat my\u00f6s s\u00e4\u00e4telem\u00e4\u00e4n reaktioitamme kuhunkin tilanteeseen sopivalla ja rakentavalla tavalla. Hyv\u00e4t tunnetaidot auttavat kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n parempia ihmissuhteita niin henkil\u00f6kohtaisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kuin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Tunnetaitojemme ansiosta pystymme n\u00e4kem\u00e4\u00e4n asioissa erilaisia perspektiivej\u00e4, ratkaisemaan ongelmia monipuolisemmin ja k\u00e4ytt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n vastuuntuntoisesti niin itse\u00e4mme kuin toisiammekin kohtaan.<\/p>\n\n\n\n

Tunnetaidot ovat yhteydess\u00e4 subjektiivisesti koettuun hyvinvointiimme. Subjektiivisella hyvinvoinnilla (subjective well-being, SWB) tarkoitetaan sit\u00e4, miten ihminen itse kokee ja arvioi el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ja sen tietyt osa-alueet. Tunnetaidot antavat meille resilienssi\u00e4 eli psyykkist\u00e4 selviytymiskyky\u00e4 ja joustavuutta, kun kohtaamme el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme vaikeuksia ja stressaavia tilanteita. Ihmiset, jotka pystyv\u00e4t tunnetaitojen ansiosta paremmin k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n stressi\u00e4 ja siihen liittyvi\u00e4 h\u00e4iritsevi\u00e4 tunteita riitt\u00e4v\u00e4n tehokkaasti, kokevat yleens\u00e4 suurempaa tyytyv\u00e4isyytt\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n. Erityisesti kyky tunnistaa ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 mit\u00e4 tunteita tuntee ja miksi, sek\u00e4 kyky korjata omaa mielialaansa, liittyv\u00e4t suurempaan el\u00e4m\u00e4ntyytyv\u00e4isyyden kokemiseen. Tunteiden tarkasteluun voi my\u00f6s jumiutua liikaa. Joissain tapauksissa tunteiden tunnistaminen ja tarkastelu voi olla yliaktiivista, lis\u00e4ten ihmisen ahdistuneisuutta. T\u00e4llaisesta on kyse silloin, kun mieli takertuu liiallisesti erityisesti negatiivisten tunteiden tunnistamiseen ja tarkasteluun, eik\u00e4 pysty l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n keinoja ahdistuksen lievitt\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n

Tunnetaidot eiv\u00e4t ole synnynn\u00e4isi\u00e4 ominaisuuksia, vaan perusta niille luodaan vuorovaikutussuhteessa vanhempiin. Vaikka lapsuudenkodin malli tunnetaitojen suhteen olisi ollut puutteellinen, niin tunnetaitoja voi onneksi oppia ja vahvistaa my\u00f6s my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Annetaan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme tilaa tunteille, tunnistetaan ja tarkastellaan niit\u00e4 itsess\u00e4mme ilman tuomitsemista ja opetellaan hallitsemaan niit\u00e4 rakentavasti. Tunnetaidot ovat voimavara, joiden avulla mieli voi hyvin.  <\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Maija Salokivi<\/strong><\/em><\/p>\n\n\n\n

Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on v\u00e4it\u00f6skirjatutkija, FM ja musiikkiterapeutti, jonka tutkimuksen keski\u00f6ss\u00e4 ovat tunnetaidot ja niiden arviointi.<\/em><\/p>\n\n\n\n

maija.salokivi(at)gmail.com<\/a><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n

Blasco-Belled, A., Rogoza, R., Torrelles-Nadal, C., et al. (2020). Emotional Intelligence Structure and Its Relationship with Life Satisfaction and Happiness: New Findings from the Bifactor Model. Journal of Happiness Studies, 21, 2031\u20132049. https:\/\/doi.org\/10.1007\/s10902-019-00167-x<\/a><\/p>\n\n\n\n

Panel on Measuring Subjective Well-Being in a Policy-Relevant Framework; Committee on National Statistics; Division on Behavioral and Social Sciences and Education; National Research Council; Stone, A. A., & Mackie, C. (Eds). (2013). Subjective Well-Being: Measuring Happiness, Suffering, and Other Dimensions of Experience. Washington, DC: National Academies Press. https:\/\/www.ncbi.nlm.nih.gov\/books\/NBK179225\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Park, J., & Naragon-Gainey, K. (2020). Is more emotional clarity always better? An examination of curvilinear and moderated associations between emotional clarity and internalising symptoms. Cognition & emotion<\/em>, 34<\/em>(2), 273\u2013287. https:\/\/doi.org\/10.1080\/02699931.2019.1621803<\/p>\n\n\n\n

Suomen mielenterveys ry [MIELI ry] (2022). Mist\u00e4 mielenterveys rakentuu? https:\/\/mieli.fi\/vahvista-mielenterveyttasi\/mita-mielenterveys-on\/mista-mielenterveys-rakentuu\/<\/p>\n\n\n\n

World Health Organization (2022). Mental health. https:\/\/www.who.int\/news-room\/fact-sheets\/detail\/mental-health-strengthening-our-response<\/a><\/p>\n\n\n\n

Xu, X., Pang, W., & Xia, M. (2020). Are emotionally intelligent people happier? A meta-analysis of the relationship between emotional intelligence and subjective well-being using Chinese samples. Asian Journal of Social Psychology, 24, 477\u2013498. https:\/\/doi.org\/10.1111\/ajsp.12445<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mielenterveys on olennainen osa terveytt\u00e4 ja hyvinvointiamme. Se vaikuttaa siihen, miten koemme ja k\u00e4sittelemme el\u00e4m\u00e4n erilaisia tapahtumia, mit\u00e4 ajattelemme itsest\u00e4mme ja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 maailmasta sek\u00e4 miten selviydymme p\u00e4ivitt\u00e4isist\u00e4 haasteista. Maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6 WHO m\u00e4\u00e4rittelee mielenterveyden hyvinvoinnin tilaksi, joka antaa ihmiselle mahdollisuuden selviyty\u00e4 el\u00e4m\u00e4n stressist\u00e4, toteuttaa kykyj\u00e4\u00e4n, oppia ja ty\u00f6skennell\u00e4 hyvin sek\u00e4 antaa panoksensa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n yhteis\u00f6\u00f6n. Mielenterveyden osatekij\u00f6it\u00e4… <\/p>\n

Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":5612,"featured_media":42,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[8,7],"class_list":["post-45","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","tag-mielenterveys","tag-tunnetaidot"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/45","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5612"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=45"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/45\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":89,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/45\/revisions\/89"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/media\/42"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=45"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=45"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=45"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}