{"id":55,"date":"2023-08-29T08:41:39","date_gmt":"2023-08-29T05:41:39","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/?p=55"},"modified":"2023-09-04T13:35:53","modified_gmt":"2023-09-04T10:35:53","slug":"tyon-psykososiaaliset-riskitekijat-voivat-heikentaa-tyokykya","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/2023\/08\/29\/tyon-psykososiaaliset-riskitekijat-voivat-heikentaa-tyokykya\/","title":{"rendered":"Ty\u00f6n psykososiaaliset riskitekij\u00e4t voivat heikent\u00e4\u00e4 ty\u00f6kyky\u00e4"},"content":{"rendered":"\n<p>V\u00e4it\u00f6skirjassatutkimuksessani tarkastelin ty\u00f6terveyshuollon terveystarkastusten sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja kirjaamista, erityisesti psykososiaalisten riskitekij\u00f6iden kirjaamista. Samalla tutkin voidaanko psykososiaalisia riskitekij\u00f6it\u00e4 tunnistaa n\u00e4ist\u00e4 kirjauksista automaattisesti teko\u00e4lyn avulla.&nbsp; Ty\u00f6terveyshoitajien terveystarkastuksissa kirjaamat psykososiaaliset riskitekij\u00e4t korreloivat merkitt\u00e4v\u00e4sti alhaiseen koettuun ty\u00f6kykyyn sek\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4rin kirjoittamaan B-lausuntoon el\u00e4kett\u00e4, pitkittynytt\u00e4 sairauspoissaoloa tai kuntoutusta varten. Ty\u00f6n psykososiaalisilla riskitekij\u00f6ill\u00e4 tarkoitetaan niit\u00e4 ty\u00f6h\u00f6n, ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja ty\u00f6n organisointiin liittyvi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4, jotka vaikuttavat ty\u00f6ntekij\u00e4n terveyteen, ty\u00f6kykyyn ja ty\u00f6hyvinvointiin. N\u00e4it\u00e4 on esimerkiksi yrityksen ilmapiiri, johtaminen, ty\u00f6n vaikutusmahdollisuudet, ihmissuhteet ja roolit organisaatiossa. <\/p>\n\n\n\n<p>Ty\u00f6n psykososiaalisten riskien hallinnalla on my\u00f6s liiketaloudellista merkityst\u00e4. Riskien hallinnalla tuetaan ty\u00f6ntekij\u00f6iden hyv\u00e4\u00e4 terveytt\u00e4, ty\u00f6kyky\u00e4 sek\u00e4 hyvinvointia ja samalla parannetaan organisaation tuottavuutta (Eurofund 2015, Leka ym. 2015, Bliese ym. 2017). Ty\u00f6h\u00f6n liittyv\u00e4t psykososiaaliset riskit voivat aiheuttava stressi\u00e4, sairauspoissaoloja ja varhaisel\u00e4kkeelle siirtymist\u00e4 (European Agency for Safety ja Health at Work 2008, Leka ym. 2003, Slany ym. 2013). Terveystarkastus on ty\u00f6terveyshuollon t\u00e4rkeimpi\u00e4 ty\u00f6kaluja ty\u00f6kyvyn kartoittamiseen ja tukemiseen (Leino ym. 2014.)<\/p>\n\n\n\n<p>V\u00e4it\u00f6skirjatutkimuksessani ty\u00f6terveyshoitajien terveystarkastuksissa kirjaamat psykososiaaliset riskitekij\u00e4t yleisimmin liittyiv\u00e4t ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja v\u00e4lineisiin, n\u00e4it\u00e4 ovat esimerkiksi melu, huono valaistus ja huono ergonomia. Toiseksi eniten ne liittyiv\u00e4t ty\u00f6n ja muun el\u00e4m\u00e4n yhteensovittamiseen, jonka kirjaukset sis\u00e4lsiv\u00e4t muun muassa seuraavia riskitekij\u00f6it\u00e4: heikkous ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen, ei resursseja mihink\u00e4\u00e4n fyysiseen harrastukseen ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen, yksin\u00e4isyys, avioero tai ongelmia perhe-el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Psykososiaalisia riskitekij\u00f6it\u00e4 kirjattiin useammin niiss\u00e4 terveystarkastuksissa, jotka johtivat B-lausuntoihin el\u00e4kett\u00e4, pitki\u00e4 poissaoloja tai kuntoutusta varten. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen mukaan psykososiaalisten riskitekij\u00f6iden kirjaaminen ty\u00f6terveyshuollon terveystarkastuksissa voi ennustaa ty\u00f6kyvyn menetyst\u00e4. Ty\u00f6n hallinta ja urakehitys oli yleisin psykososiaalinen riskitekij\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4, joilla oli l\u00e4\u00e4k\u00e4rin B-lausunto kirjattuna. Lausekkeita, jotka liittyiv\u00e4t urakehitykseen psykososiaalisena riskitekij\u00e4n\u00e4, olivat \u201dei voi edet\u00e4 urallaan\u201d, \u201ctekee hankalaa ty\u00f6t\u00e4\u201d, \u201cosallistui YT- neuvotteluihin\u201d tai \u201craskas ty\u00f6\u201d.&nbsp; Ty\u00f6terveyshoitajat kirjasivat eniten psykososiaalisia riskitekij\u00f6it\u00e4 terveystarkastuksissa, joissa ty\u00f6ntekij\u00e4n ty\u00f6kyky oli alentunut.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Jatkotoimenpiteen\u00e4 l\u00e4hes kaikissa (98 %) terveystarkastuksissa todetuille psykososiaalisille riskitekij\u00f6ille ty\u00f6terveyshoitajat ohjasivat ty\u00f6tekij\u00e4n ty\u00f6terveysl\u00e4\u00e4k\u00e4rin vastaanotolle, joka saattaa medikalisoida n\u00e4m\u00e4 usein ty\u00f6paikan ongelmat. &nbsp;Ty\u00f6terveysl\u00e4\u00e4k\u00e4rin vastaanottok\u00e4ynnin lis\u00e4ksi tarvitaan muita toimia. Ty\u00f6ntekij\u00e4 voi olla aktiivinen omaan esihenkil\u00f6\u00f6ns\u00e4 ja ty\u00f6paikkaansa ty\u00f6olojen ja ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6n kehitt\u00e4misess\u00e4. Tarvitaan my\u00f6s enemm\u00e4n ty\u00f6yhteis\u00f6tasoisia toimia yksil\u00f6tasoisten rinnalla, tarvitaan ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 tukevia sek\u00e4 ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 tukevia toimia. Ty\u00f6terveyshuollolla yksin\u00e4\u00e4n, ilman yhteisty\u00f6t\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4n tai ty\u00f6nantajan kanssa, ei ole v\u00e4lineit\u00e4 tai mahdollisuuksia vaikuttaa tai tehd\u00e4 toimenpiteit\u00e4 ty\u00f6n psykososiaalisiin riskitekij\u00f6ihin, kuten esimerkiksi ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n ja ty\u00f6tahtiin, urakehitykseen tai organisaatiokulttuuriin ja toimintaan liittyviin riskeihin. Siksi ty\u00f6yhteis\u00f6n, esihenkil\u00f6n ja ty\u00f6ntekij\u00e4n tiivis yhteisty\u00f6 on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Ty\u00f6terveyshuollon tulisi my\u00f6s tarjota ty\u00f6nantajille terveystarkastuksissa saatua ty\u00f6yhteis\u00f6- ja ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6tason arvokasta tietoa psykososiaalisista riskitekij\u00f6ist\u00e4 noudattaen samalla henkil\u00f6kohtaista tietosuojaa ja varmistamalla ty\u00f6ntekij\u00e4n oikeuden yksityisyyden suojaan.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/687\/2023\/08\/Leena.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-58\" width=\"663\" height=\"681\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/687\/2023\/08\/Leena.png 664w, https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/687\/2023\/08\/Leena-292x300.png 292w\" sizes=\"auto, (max-width: 663px) 100vw, 663px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">PRIMA-EF Eurooppalaisia linjauksia psykososiaalisten riskien hallintaan<\/figcaption><\/figure>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignleft size-large is-resized\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/687\/2023\/08\/Leena-Uronen_Mehilainen-1190-highres-002-edited.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-60\" width=\"171\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/687\/2023\/08\/Leena-Uronen_Mehilainen-1190-highres-002-edited.jpg 1500w, https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/687\/2023\/08\/Leena-Uronen_Mehilainen-1190-highres-002-edited-200x300.jpg 200w, https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/687\/2023\/08\/Leena-Uronen_Mehilainen-1190-highres-002-edited-683x1024.jpg 683w, https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/687\/2023\/08\/Leena-Uronen_Mehilainen-1190-highres-002-edited-768x1152.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/687\/2023\/08\/Leena-Uronen_Mehilainen-1190-highres-002-edited-1024x1536.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/687\/2023\/08\/Leena-Uronen_Mehilainen-1190-highres-002-edited-1365x2048.jpg 1365w\" sizes=\"(max-width: 1500px) 100vw, 1500px\" \/><\/figure><\/div>\n\n\n<p><em><strong>Leena Uronen<\/strong><\/em><\/p>\n\n\n\n<p><em>Mehil\u00e4inen Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4palvelut<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><em>Kirjoittaja on terveystieteiden tohtori ja ty\u00f6terveyshoitaja. H\u00e4n ty\u00f6skentelee Mehil\u00e4isess\u00e4 ty\u00f6terveyden kehitt\u00e4misp\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4, jossa h\u00e4nen vastuualueenaan on ty\u00f6terveyshoitajien ty\u00f6n kehitt\u00e4misen lis\u00e4ksi ty\u00f6terveyden laatu.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"mailto:leena.uronen@mehilainen.fi\">leena.uronen(at)mehilainen.fi<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Bliese, P. D., Edwards, J. R., &amp; Sonnentag, S. 2017. Stress and well-being at work: a century of empirical trends reflecting theoretical and societal influences. J. Appl. Psychol, 102, s. 389\u2013402.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Eurofund, 2015. Psychosocial work environment: Health and well-being at work &#8211; Q2 2014-Q1 2015. (EurWORK topical update). Luettavissa: <a href=\"https:\/\/www.eurofound.europa.eu\/publications\/report\/2015\/eu-member-states\/psychosocial-work-environment-health-and-well-being-at-work-q2-2014-q1-2015-eurwork-topical-update\">https:\/\/www.eurofound.europa.eu\/publications\/report\/2015\/eu-member-states\/psychosocial-work-environment-health-and-well-being-at-work-q2-2014-q1-2015-eurwork-topical-update<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">European Agency for Safety and Health at Work. 2008.&nbsp; EU-OSHA Annual report 2007: bringing safety and health closer to European workers. Luettavissa: <a href=\"https:\/\/osha.europa.eu\/en\/publications\/eu-osha-annual-report-2007-bringing-safety-and-health-closer-european-workers\">https:\/\/osha.europa.eu\/en\/publications\/eu-osha-annual-report-2007-bringing-safety-and-health-closer-european-workers<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Leino, T., Rautio, M., Kanervisto, M., Tilli, J. &amp; Kaleva, S. 2014. Terveystarkastusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ty\u00f6terveyshuollossa. Turkimusraportti. Ty\u00f6terveyslaitos 2014. Luettavissa: <a href=\"https:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/120383\/Terveystarkastuskaytannot_suomalaisessa_tyoterveyshuollossa.pdf?sequence=1jaisAllowed=y\">https:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/120383\/Terveystarkastuskaytannot_suomalaisessa_tyoterveyshuollossa.pdf?sequence=1jaisAllowed=y<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Leka, S., Griffiths, A. &amp; Cox, T. 2003. Work organization and stress; systematic problem approaches for employers, managers, and trade union representatives. Geneva: WHO. Luettavissa: <a href=\"https:\/\/apps.who.int\/iris\/bitstream\/handle\/10665\/42625\/9241590475.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y\">https:\/\/apps.who.int\/iris\/bitstream\/handle\/10665\/42625\/9241590475.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Leka, S., Jain, A., Iavicoli, S.&amp; Di Tecco, C. 2015. An evaluation of the policy context on psychosocial risks and mental health in the workplace in the European Union: achievements. challenges, and the future. BioMed Res. Int., 2015:213089.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">PRIMA-EF EUROOPPALAISIA LINJAUKSIA PSYKOSOSIAALISTEN RISKIEN HALLINTAAN Opaskirja ty\u00f6nantajille ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden edustajille. Ty\u00f6terveyslaitos. Luettavissa: https:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/134925\/PRIMA-EF%20Eurooppalaisia%20linjauksia%20psykososiaalisten%20riskien%20hallintaan.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Slany, C., Sch\u00fctte, S., Chastang, J-F., Parent-Thirion, A., Vermeylen, G. &amp; Niedhammer, I. Psychosocial work factor and long sickness absence in Europe. Int J Occ. and Env. Health, 20(1), s. 16\u201325.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Uronen, L. PSYKOSOSIAALISTEN RISKITEKIJ\u00d6IDEN KIRJAAMINEN TY\u00d6TERVEYSHUOLLON TERVEYSTARKASTUKSISSA Koneoppimisen mahdollisuuksia automaattiseen tekstintunnistukseen. Turun yliopisto. Luettavissa: https:\/\/www.utupub.fi\/handle\/10024\/154542<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>V\u00e4it\u00f6skirjassatutkimuksessani tarkastelin ty\u00f6terveyshuollon terveystarkastusten sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja kirjaamista, erityisesti psykososiaalisten riskitekij\u00f6iden kirjaamista. Samalla tutkin voidaanko psykososiaalisia riskitekij\u00f6it\u00e4 tunnistaa n\u00e4ist\u00e4 kirjauksista automaattisesti teko\u00e4lyn avulla.&nbsp; Ty\u00f6terveyshoitajien terveystarkastuksissa kirjaamat psykososiaaliset riskitekij\u00e4t korreloivat merkitt\u00e4v\u00e4sti alhaiseen koettuun ty\u00f6kykyyn sek\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4rin kirjoittamaan B-lausuntoon el\u00e4kett\u00e4, pitkittynytt\u00e4 sairauspoissaoloa tai kuntoutusta varten. Ty\u00f6n psykososiaalisilla riskitekij\u00f6ill\u00e4 tarkoitetaan niit\u00e4 ty\u00f6h\u00f6n, ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja ty\u00f6n organisointiin liittyvi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4, jotka&#8230; <\/p>\n<div class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/2023\/08\/29\/tyon-psykososiaaliset-riskitekijat-voivat-heikentaa-tyokykya\/\">Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":5612,"featured_media":65,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[12,11,9],"class_list":["post-55","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","tag-koneoppiminen","tag-sahkoinen-kirjaaminen","tag-tyoterveyshuolto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5612"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=55"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":88,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55\/revisions\/88"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/media\/65"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=55"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=55"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/terveyttatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=55"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}