{"id":156,"date":"2021-03-29T13:42:52","date_gmt":"2021-03-29T13:42:52","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tkyt\/?page_id=156"},"modified":"2021-03-29T14:45:50","modified_gmt":"2021-03-29T14:45:50","slug":"historiikki","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tkyt\/historiikki\/","title":{"rendered":"Historiikki"},"content":{"rendered":"\n

Turkulaisten yliopistojen yhteistoimintaa jo yli 60 vuotta<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Hieman yli 60 vuotta sitten helmikuun 15. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1957 pidettiin Turun yliopistolla tiedotustilaisuus, jossa turkulaisten yliopistojen edustajat ilmoittivat yliopistojen perustaneen Turun korkeakoulujen yhteiskunnallis-taloudellisen tutkimusyhdistyksen<\/em>. Yhdistyksen takana olivat Turun Yliopisto, \u00c5bo Akademi, Turun kauppakorkeakoulu ja Handelsh\u00f6gskolan vid \u00c5bo Akademi. Kaksi viimeksi mainittuakin olivat siis tuohon aikaan itsen\u00e4isi\u00e4 korkeakouluja. Kaikki silloiset turkulaiset sanomalehdet Turun Sanomat, Uusi Aura, Turun P\u00e4iv\u00e4lehti, \u00c5bo Underr\u00e4ttelser ja Uusi P\u00e4iv\u00e4 julkaisivat parin p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4 asiasta laajahkon uutisen, viimeksi mainittu jopa etusivullaan. Asia siis koettiin t\u00e4rke\u00e4ksi. Mist\u00e4 oli kyse?<\/p>\n\n\n\n

\u00c5bo Akademin kansantaloustieteen professori Carl Eric Knoellingerin 75-vuotisjuhlakirjassa on V\u00e4in\u00f6 Luoman, josta tuli Turun kauppakorkeakoulun taloussosiologian professori, kirjoittama artikkeli, jossa kerrotaan, ett\u00e4 syksyll\u00e4 1952 h\u00e4n otti yhteytt\u00e4 Knoellingeriin, koska suunnitteli ty\u00f6markkinakysymyksiin liittyv\u00e4\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjaa, ja n\u00e4ist\u00e4 kysymyksist\u00e4 my\u00f6s Knoellinger oli kiinnostunut. Talvella 1953 syntyi sitten asiasta kiinnostunut piiri, joka kokoontui noin kerran kuussa. Piirin kantajoukkona olivat muun muassa Timo Helel\u00e4, sittemmin Suomen Pankin johtaja, Mauno Koivisto, Rolf Kullberg, sittemmin Suomen Pankin p\u00e4\u00e4johtaja, Juhani Paasivirta, sittemmin Turun yliopiston poliittisen historian professori ja Klaus Sahlgren, sittemmin YK:n apulaisp\u00e4\u00e4sihteeri. Kokouksissa esiintyi my\u00f6s monia vieraita niin kotimaasta kuin joitakin ulkomailtakin. Siten \u201d50-luvulla ei miss\u00e4\u00e4n muualla Suomessa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ongelmia pohdittu samantasoisesti ja yht\u00e4 laajasti\u201d, kirjoittaa Luoma.<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4hitellen ep\u00e4virallisesta piirist\u00e4 syntyi yhdistys, jonka puheenjohtajaksi valittiin Turun yliopiston sosiologian professori Esko Aaltonen. H\u00e4n kertoi yhdistyksen taustasta ja tarkoitusperist\u00e4 tiedotustilaisuudessa seuraavaa.<\/p>\n\n\n\n

Yhdistyksen tarkoituksena oli \u201dedist\u00e4\u00e4 ja tukea sellaista tieteellist\u00e4 tutkimusta, jonka kohteina ovat taloudelliset ja yhteiskunnalliset sek\u00e4 niihin liittyv\u00e4t aiheet\u201d. Tarkoituksen toteuttamiseksi pyrit\u00e4\u00e4n luomaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n edellytykset \u201dperustamalla korkeakoulujen yhteisen tutkimuskeskus tai ryhtym\u00e4ll\u00e4 muihin samantapaisiin toimenpiteisiin\u201d. Ja Aaltonen tarkensi viel\u00e4 asiaa sanoen, ett\u00e4 kehitys kulkee kohti tilastollista kvantitatiivista tutkimusta, jonka toteuttamiseksi kalliit \u201dtilastokoneet\u201d ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t. Hankinta helpottuu, jos hankinnan takana on suurempi ryhm\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hiajan tutkimuskohteiksi hahmoteltiin muun muassa maaseudun sosiaalisten ja kulttuuristen olojen muutoksia, asuntotuotantoon ja asuntopulaan liittyv\u00e4t ongelmat, ty\u00f6voiman liikkuvuutta Turun talousalueella ja saariston ongelmia. Aaltonen toivoi, ett\u00e4 eri laitokset ja yksityiset henkil\u00f6t antaisivat hankkeelle tukensa. Tampereelle siirtyv\u00e4\u00e4n Yhteiskunnallisen korkeakoulun (nykyisen Tampereen yliopiston) tutkimuslaitokselle monta sataa tuhatta maksaneet koneet on hankittu, ja \u201dn\u00e4in ollen tulisi Turunkin pysy\u00e4 per\u00e4ss\u00e4, ja nyt on ainakin alku saatu aikaan\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Turkulaisten yliopistojen yhteiskuntatieteellist\u00e4 tutkimuskeskusta ei koskaan syntynyt, vaikka sit\u00e4 tarmokkaasti ajettiin viel\u00e4 1960-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4. Valtiovalta pysyi hankkeelle kylm\u00e4n\u00e4. Sittemmin tutkimuskeskus ajautui unohduksiin, ja ei v\u00e4hiten siksi, ett\u00e4 Turun yliopistossa sai aloittaa toimintansa yhteiskuntatieteellinen tiedekunta: hanke, jota oli ajettu jo yliopiston perustamisesta 1920-luvun alusta asti. Yhteisest\u00e4 \u201dtilastokoneiden\u201d hankinnastakaan ei tullut mit\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 kehitys riensi kovaa vauhtia eteenp\u00e4in, ja siten ei vain yksitt\u00e4isiin yliopistoihin vaan my\u00f6s yliopistojen laitoksille hankittiin jo 1950-luvun lopulla koneita, jotka lajittelivat reik\u00e4kortteja. 1960-luvun alussa sitten yliopistoille tulivat tietokoneet, vaikka viel\u00e4 pitk\u00e4n aikaa suuria ja vaativia analyyseja varten jouduttiin l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n reik\u00e4kortteja aina Pohjoismaiseen laskentakeskukseen K\u00f6\u00f6penhaminaan saakka.<\/p>\n\n\n\n

Alusta asti pidettiin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 tutkimusyhdistyksell\u00e4 oli kiinte\u00e4t siteet Turun kaupunkiin ja turkulaiseen elinkeinoel\u00e4m\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 pyrittiin turvaamaan muun muassa siten, ett\u00e4 yhdistyksen sihteeri tuli liike-el\u00e4m\u00e4n \u2013 usein Turun kauppakamarin piirist\u00e4. Turun kaupunki tilasikin yhdistykselt\u00e4 joitakin tutkimuksia muun muassa 1960-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 laajan matkailututkimuksen. My\u00f6s yhteisi\u00e4 kaupungin kehitt\u00e4misseminaareja on j\u00e4rjestetty.<\/p>\n\n\n\n

Ehk\u00e4 kuitenkin yhdistyksen t\u00e4rkeimm\u00e4ksi toimintamuodoksi tulivat erilaiset esitelm\u00e4tilaisuudet, joissa k\u00e4siteltiin niin ajankohtaisia tutkimuksia ja yhteiskunnallisia ilmi\u00f6it\u00e4 ja ongelmia. Aiheita ovat vuosien varrella olleet muun muassa audiovisuaaliset opetusmenetelm\u00e4t, tieteen vaikutukset, ty\u00f6voiman vaihtuvuus sek\u00e4 jopa Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus ja journalismi.<\/p>\n\n\n\n

Viime vuosituhannen lopulla toimintaa p\u00e4\u00e4tettiin keskitt\u00e4\u00e4 yhteen huomattavaan esitelm\u00e4tilaisuuteen, jonka nimeksi ristittiin presidentin luvalla Mauno Koivisto luento<\/em>. Esitelm\u00f6itsij\u00f6iksi on pyritty saamaan alansa huippuasiantuntijoita. Useat esitelm\u00f6itsij\u00e4t ovat olleetkin ulkomaisia professoreja kotimaisiakaan asiantuntijoita unohtamatta. T\u00e4m\u00e4n vuosituhannen aiheita ovat olleet muun muassa globalisaatio, hyvinvointivaltion ongelmat ja nuorten poliittinen passiivisuus. Luennoitsijana on ollut my\u00f6s itse presidentti Koivisto, joka halusi pit\u00e4\u00e4 vuoden 2004 luennon kovasti presidentin n\u00e4k\u00f6isell\u00e4 filosofisella aiheella Kontrafaktuaalinen historian tarkastelu<\/em>. (Kontrafaktuaalinen tarkastelu tarkoittaa asioiden pohtimista silt\u00e4 kannalta, ett\u00e4 ei olisikaan tapahtunut niin kuin tosiasiassa tapahtui.) Presidentti ja rouva Koivisto ovat osallistuneet luennolle ja sit\u00e4 ennen tarjotulle lounaalle aina viime vuosiin asti.<\/p>\n\n\n\n

Uutta aluevaltausta yhdistykselle on merkinnyt se, ett\u00e4 yhdistys on alkanut julkaista vuodesta 2008 alkaen kerran vuodessa tieteellist\u00e4 lehte\u00e4 nimelt\u00e4 Research on Finnish Society<\/em> (vuodesta 2021 alkaen Finnish Journal of Social Research<\/em>). Lehdess\u00e4 on pyritty julkaisemaan kunkin Koivisto-luennon teksti, ja viime aikoina on englanninkieliseen lehteen tarjottu ja julkaistu muidenkin kuin vain suomalaisten tutkijoiden tekstej\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

1990-luvulta alkaen opetusministeri\u00f6 on kovasti patistanut yliopistoja yhteistoimintaan ja ty\u00f6jakoon ik\u00e4\u00e4n kuin uutena asiana. Turussa kuitenkin yhteistoiminnalla yli kielirajojen on pitk\u00e4t perinteet, t\u00e4t\u00e4 ei aina ole Helsingiss\u00e4 asti muistettu.<\/p>\n\n\n\n

– Timo Toivonen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Turkulaisten yliopistojen yhteistoimintaa jo yli 60 vuotta Hieman yli 60 vuotta sitten helmikuun 15. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1957 pidettiin Turun yliopistolla tiedotustilaisuus, jossa turkulaisten yliopistojen edustajat ilmoittivat yliopistojen perustaneen Turun korkeakoulujen yhteiskunnallis-taloudellisen tutkimusyhdistyksen. Yhdistyksen takana olivat Turun Yliopisto, \u00c5bo Akademi, Turun kauppakorkeakoulu […]<\/p>\n","protected":false},"author":5421,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-156","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tkyt\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/156","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tkyt\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tkyt\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tkyt\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5421"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tkyt\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=156"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tkyt\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/156\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":237,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tkyt\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/156\/revisions\/237"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tkyt\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=156"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}