{"id":2030,"date":"2019-10-14T15:16:08","date_gmt":"2019-10-14T15:16:08","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tmsry\/?p=2030"},"modified":"2019-12-04T16:15:06","modified_gmt":"2019-12-04T16:15:06","slug":"esittelyssa-fluvial-and-coastal-geography-group","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tmsry\/esittelyssa-fluvial-and-coastal-geography-group\/","title":{"rendered":"Blogi: Esittelyss\u00e4 Fluvial and Coastal Geography Group"},"content":{"rendered":"<p>Maahan satava vesi virtaa pinta- ja pohjavalunnan kautta valuma-alueen jokiin sek\u00e4 j\u00e4rviin ja p\u00e4\u00e4tyy lopulta mereen. Muun muassa t\u00e4t\u00e4 veden kiertokulkua tutkitaan Turun yliopiston maantieteen laitoksella Fluvial and Coastal Geography eli virtavesi- ja rannikkotutkimuksen tutkimusryhm\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n<h2>Virtavesitutkimuksessa uusin tekniikka k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4<\/h2>\n<p>Menetelm\u00e4llisesti Fluvial and Coastal Research Group panostaa uusimpaan tekniikkaan, kuten laserkeilaukseen, sedimenttien n\u00e4ytteenottoon, virtausprofiilin luomiseen sek\u00e4 veden syvyyden eli batymetrian mallintamiseen. Yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 liikkuvan maanp\u00e4\u00e4llisen laserkeilauksen ja kaikuluotausmittaukset voidaan mallintaa vesiuoma ja tulvatasanko saumattomasti niin vedenpinnan alta kuin yl\u00e4puoleltakin.<\/p>\n<div id=\"attachment_2042\" style=\"width: 310px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-2042\" class=\"size-medium wp-image-2042\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/tmsry\/wp-content\/uploads\/sites\/94\/2019\/10\/fcgg_4-300x99.png\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"99\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/tmsry\/wp-content\/uploads\/sites\/94\/2019\/10\/fcgg_4-300x99.png 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/tmsry\/wp-content\/uploads\/sites\/94\/2019\/10\/fcgg_4-768x252.png 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/tmsry\/wp-content\/uploads\/sites\/94\/2019\/10\/fcgg_4-1024x337.png 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/tmsry\/wp-content\/uploads\/sites\/94\/2019\/10\/fcgg_4-500x164.png 500w, https:\/\/blogit.utu.fi\/tmsry\/wp-content\/uploads\/sites\/94\/2019\/10\/fcgg_4.png 1217w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><p id=\"caption-attachment-2042\" class=\"wp-caption-text\">Vasemmalla RIEGL VZ-400-laserkeilain, oikealla kauko-ohjattava minivene, jossa ADCP-virtausmittari (engl. Acoustic Doppler Current Profiler). Kuvat UTU Geospatial Labs.<\/p><\/div>\n<p>Yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kaikuluotaus, virtaus- ja laserkeilausaineisto saadaan tarkka kolmiulotteinen malli jokiymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4. T\u00e4m\u00e4 malli toimii pohja-aineistona esimerkiksi jokiymp\u00e4rist\u00f6n muutostulkinnassa sek\u00e4 virtausmallien luonnissa. Yksi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tutkimuskohde, jossa edell\u00e4 mainittua 3D-mallia voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4, on potentiaalisen tulvan arviointi.<\/p>\n<h2>Rannikkomaantieteellinen tutkimusprojekti: Plan4Blue<\/h2>\n<p>Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen Plan4Blue-hankkeen tavoitteena on edist\u00e4\u00e4 rajat ylitt\u00e4vien merialueiden kest\u00e4v\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 Suomenlahden ja Saaristomeren alueilla. T\u00e4h\u00e4n pyrit\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 merialuesuunnittelun osaamista ja menetelmi\u00e4 suomalaisten ja virolaisten viranomaisten, j\u00e4rjest\u00f6jen ja yritysten yhteisty\u00f6ll\u00e4. Projektin aikana luotiin vaihtoehtoiset skenaariot eli tulevaisuudenn\u00e4kym\u00e4t sinisen talouden osalta. Sinisell\u00e4 taloudella ja sinisell\u00e4 kasvulla t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 tarkoitetaan merialueiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen periaatteen mukaisesti.<\/p>\n<div id=\"attachment_2045\" style=\"width: 310px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-2045\" class=\"size-medium wp-image-2045\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/tmsry\/wp-content\/uploads\/sites\/94\/2019\/10\/fcgg_5-300x214.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"214\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/tmsry\/wp-content\/uploads\/sites\/94\/2019\/10\/fcgg_5-300x214.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/tmsry\/wp-content\/uploads\/sites\/94\/2019\/10\/fcgg_5-420x300.jpg 420w, https:\/\/blogit.utu.fi\/tmsry\/wp-content\/uploads\/sites\/94\/2019\/10\/fcgg_5.jpg 559w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><p id=\"caption-attachment-2045\" class=\"wp-caption-text\">Plan4Blue-hankkeessa luotiin vaihtoehtoiset tulevaisuudenskenaariot Suomenlahdella ja Saaristomerell\u00e4. Eri tulevaisuuden \u201dpolkuja\u201d luotiin nelj\u00e4 ja niit\u00e4 k\u00e4siteltiin nelj\u00e4n eri teeman osalta. Kuva: Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus.<\/p><\/div>\n<p>Plan4Blue koostuu nelj\u00e4st\u00e4 ty\u00f6paketista, jonka kolmannesta vastaa Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitos. Ty\u00f6paketin johtajana toimii maantieteen yliopistonlehtori ja dosentti Harri Tolvanen. Ty\u00f6paketin sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n kuuluu merialuesuunnittelun paikkatietoty\u00f6skentelyn ohjeistaminen sek\u00e4 karttojen tuottaminen ja paikkatiedon hallinta Plan4Blue-projektin tarpeisiin.<\/p>\n<p>Merialuesuunnittelun paikkatietoty\u00f6skentelyn ohjeistaminen toteutui s\u00e4hk\u00f6isen k\u00e4sikirjan muodossa, jonka kirjoittamisessa olivat mukana my\u00f6s merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen tutkijat. Rajat ylitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 merialuesuunnittelussa taloudellinen, yhteiskunnallinen ja luontoon liittyv\u00e4 alueellinen tieto tulee sovittaa yhteen. Kartat ja paikkatieto ovat t\u00e4h\u00e4n oiva apuv\u00e4line ja merialuesuunnittelun keskeinen perusta. Kaikille ilmaiseksi saatavilla oleva k\u00e4sikirja on tarkoitettu merialuesuunnitteluun osallistuville asiantuntijoille ja se avaa eri paikkatietoanalyysien mahdollisuuksia ja ty\u00f6h\u00f6n liittyvi\u00e4 haasteita. Lis\u00e4ksi kirja antaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n vinkkej\u00e4 paikkatietoanalyysien tuloksien arviointiin, visualisointiin ja eri ty\u00f6prosessien p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoiseen kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n<p>Lis\u00e4tietoa virtavesi- ja rannikkomaantieteen tutkimuksesta l\u00f6ytyy tutkimusryhm\u00e4n nettisivuilta: <a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/fcrg\/\">https:\/\/sites.utu.fi\/fcrg\/<\/a><\/p>\n<h2><strong>L\u00e4hteet<\/strong><\/h2>\n<p>Fluvial and Coastal Geography Group. 24.9.2019. &lt;<em>https:\/\/sites.utu.fi\/fcrg\/<\/em>&gt;<\/p>\n<p>Pointcloud.fi. 22.6.2016. Liikkuvalla laserkeilaustekniikalla saadaan nopeasti tarkkaa tietoa jokiymp\u00e4rist\u00f6jen muutoksista. 24.9.2019. &lt;<em>https:\/\/pointcloud.fi\/portfolio\/liikkuvalla-laserkeilaustekniikalla-saadaan-nopeasti-tarkkaa-tietoa-jokiymparistojen-muutoksista\/<\/em>&gt;<\/p>\n<p>Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus. Merialuesuunnittelulla tukea kest\u00e4v\u00e4lle sinisell\u00e4 kasvulle Plan4Blue. 16.9.2019. &lt;<em>https:\/\/www.syke.fi&gt;<\/em><\/p>\n<p>Turun yliopiston tutkijat laativat k\u00e4sikirjan merialuesuunnittelun paikkatietoty\u00f6skentelyyn (2019). Turun yliopiston uutinen 4.6.2019. 5.9.2019. &lt;<em>https:\/\/www.utu.fi\/fi\/ajankohtaista\/uutinen\/turun-yliopiston-tutkijat-laativat-kasikirjan-merialuesuunnittelun<\/em>&gt;<\/p>\n<p>UTU Geospatial Labs. 5.9.2019. &lt;<em>http:\/\/geospatial.utu.fi\/<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Maahan satava vesi virtaa pinta- ja pohjavalunnan kautta valuma-alueen jokiin sek\u00e4 j\u00e4rviin ja p\u00e4\u00e4tyy lopulta mereen. Muun muassa t\u00e4t\u00e4 veden kiertokulkua tutkitaan Turun yliopiston maantieteen laitoksella Fluvial and Coastal Geography eli virtavesi- ja rannikkotutkimuksen tutkimusryhm\u00e4ss\u00e4. Virtavesitutkimuksessa uusin tekniikka k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Menetelm\u00e4llisesti &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/tmsry\/esittelyssa-fluvial-and-coastal-geography-group\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":11288,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[23],"tags":[],"class_list":["post-2030","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogitekstit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tmsry\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2030","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tmsry\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tmsry\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tmsry\/wp-json\/wp\/v2\/users\/11288"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tmsry\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2030"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tmsry\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2030\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2196,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tmsry\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2030\/revisions\/2196"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tmsry\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2030"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tmsry\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2030"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tmsry\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2030"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}