{"id":2114,"date":"2019-11-07T11:44:35","date_gmt":"2019-11-07T11:44:35","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tmsry\/?p=2114"},"modified":"2019-12-04T16:14:26","modified_gmt":"2019-12-04T16:14:26","slug":"murtoot-maailmankartalle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tmsry\/murtoot-maailmankartalle\/","title":{"rendered":"Blogi: Murtoot maailmankartalle"},"content":{"rendered":"\n

Turun yliopiston maantieteen tutkijat Joni M\u00e4kinen ja\nKari Kajuutti kartoittivat vuonna 2016 Suomen maaper\u00e4muodostumia\nlaserkeilausaineistosta, ja l\u00f6ysiv\u00e4t tieteelle jotain aiemmin tunnistamatonta.\nVuonna 2017 aiheesta julkaistiin ensimm\u00e4inen artikkeli<\/a> yhdess\u00e4 Elina Ahokankaan ja Geologian tutkimuskeskuksen\ntutkijoiden Antti Ojalan sek\u00e4 Jukka-Pekka Palmun kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Lopulta kolmiota tai V-kirjainta muistuttavalle kumpareelle\nkeksittiin nimi: murtoo. Nimi tulee muodostumien ensimm\u00e4isen l\u00f6yt\u00f6paikan\nmukaan, joka sijaitsee Murtoonj\u00e4rven l\u00e4nsipuolella noin 30 kilometri\u00e4\nTampereelta lounaaseen l\u00e4hell\u00e4 Nokian ja Vesilahden rajaa. Murtoo on oivallinen\nnimi t\u00e4lle maaper\u00e4muodostumalle, sill\u00e4 se viittaa murtuneeseen, jollaiseksi\nmaastoa murtoo-muodostumien paikoin kivikkoisilla esiintymisalueilla voi\nkuvailla.<\/p>\n\n\n\n

Alkuvuodesta 2018 murtoo ylitti kansallisen\nuutiskynnyksen ja aiheesta kerrottiin<\/a> varsin laajasti. Tieteen maailmassa murtoot ovat olleet merkitt\u00e4v\u00e4\nl\u00f6yd\u00f6s, joka on poikinut kansainv\u00e4list\u00e4 tutkimusyhteisty\u00f6t\u00e4. Murtootutkimuksen\nlis\u00e4ksi Joni M\u00e4kisen johtama MUST-konsortio tutkii laajemminkin j\u00e4\u00e4nalaisten\nsulamisvesiprosessien dynamiikkaa mannerj\u00e4\u00e4tik\u00f6iden nopean sulamisvaiheen\naikana.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksen keskeisen\u00e4 menetelm\u00e4n\u00e4 on laserkeilausaineistosta rakennetun digitaalisen maastomallin tulkinta ja muodostumien kartoitus. Lis\u00e4ksi tutkimuksella pyrit\u00e4\u00e4n tuottamaan tietoa yleisesti ilmaston l\u00e4mpenemisen aiheuttamasta mannerj\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulamisesta ja sen seurauksista. Viime kes\u00e4n\u00e4 MUST-konsortiolle my\u00f6nnettiin<\/a> Suomen Akatemian nelivuotinen rahoitus, joka mahdollistaa t\u00e4m\u00e4n kansainv\u00e4lisen yhteisty\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

Uusi tutkimus m\u00e4\u00e4rittelee murtoon ominaisuudet<\/h2>\n\n\n\n

Lokakuun lopulla julkaistiin uusi tutkimusartikkeli murtoista Annals of Glaciology<\/a> -julkaisusarjassa nimell\u00e4 \u201dIce-sheet scale distribution\nand morphometry of triangular shaped hummocks (murtoos): a subglacial landform\nproduced during rapid retreat of the Scandinavian Ice Sheet\u201d. T\u00e4t\u00e4 uutta\nartikkelia on ollut kirjoittamassa jo mainittujen suomalaisten tutkijoiden\nlis\u00e4ksi Gustaf Peterson ja Christian \u00d6hrling Ruotsin geologisesta\ntutkimuskeskuksesta sek\u00e4 Mark D. Johnson G\u00f6teborgin yliopistosta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Murtookenttien jakautuminen Suomessa ja Ruotsissa. Karttaan on merkitty my\u00f6s huomattavimmat reunamuodostumat. \u00a9 Ojala ym. 2019. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Murtoita ja murtookentti\u00e4 (eli murtooryhmi\u00e4)\ntunnistettiin maastomallista laskettua rinnevalovarjostusta ja kaltevuuskulmaa\ntulkiten. L\u00f6ydytyist\u00e4 564 murtookent\u00e4st\u00e4 56 valittiin tarkempaan tarkasteluun,\njossa murtookentille laskettiin pinta-ala, murtoiden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4, rinteen\nkaltevuus ja m\u00e4\u00e4ritettiin geomorfologinen tyyppi paikkatietoanalyysi\u00e4\nhy\u00f6dynt\u00e4en.<\/p>\n\n\n\n

Morfometrist\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4mist\u00e4 varten jokaisen valitun\nmurtookent\u00e4n yksitt\u00e4inen murtoo mitattiin laserkeilausaineistosta. Murtoista\nmitattiin pinta-ala, pituus, leveys, korkeus, suoja- ja vastasivun kaltevuus\nsek\u00e4 murtoon k\u00e4rjen kulma asteina. N\u00e4m\u00e4 suureet tilastoitiin 680 murtoon osalta,\njolloin saatiin kattava otos murtoon keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isist\u00e4 mittasuhteista.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Tutkimuksessa m\u00e4\u00e4ritettiin 680 yksitt\u00e4iselt\u00e4 murtoolta mittasuhteet. Kuvassa murtoon tyypillinen muoto ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4- ja sivustap\u00e4in kuvattuna. \u00a9 Ojala ym. 2019. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Lis\u00e4ksi tutkimuksessa t\u00e4smennettiin murtoiden syntymekanismeja ja -olosuhteita sek\u00e4 selvitettiin murtoiden suhdetta muihin j\u00e4\u00e4tikk\u00f6syntyisiin muodostumiin Murtoot sijaitsevat alueilla, jossa j\u00e4\u00e4n sulaminen ja mannerj\u00e4\u00e4n vet\u00e4ytyminen on ollut nopeaa. Artikkelin mukaan murtoot ovat siis muodostuneet j\u00e4\u00e4n alla ilmaston nopean l\u00e4mpenemisen aikana, kun suurenevat sulamisvesim\u00e4\u00e4r\u00e4t muokkasivat j\u00e4\u00e4tik\u00f6n kuljettamaa maa-ainesta.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n

Ojala AEK, Peterson G, M\u00e4kinen J, Johnson MD, Kajuutti K,\nPalmu J-P, Ahokangas E, \u00d6hrling C (2019). Ice-sheet scale distribution and morphometry of\ntriangularshaped hummocks (murtoos): a subglacial landform produced during\nrapid retreat of the Scandinavian Ice Sheet. Annals of Glaciology 1\u201312.\nhttps:\/\/doi.org\/10.1017\/aog.2019.34<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Turun yliopiston maantieteen tutkijat Joni M\u00e4kinen ja Kari Kajuutti kartoittivat vuonna 2016 Suomen maaper\u00e4muodostumia laserkeilausaineistosta, ja l\u00f6ysiv\u00e4t tieteelle jotain aiemmin tunnistamatonta. Vuonna 2017 aiheesta julkaistiin ensimm\u00e4inen artikkeli yhdess\u00e4 Elina Ahokankaan ja Geologian tutkimuskeskuksen tutkijoiden Antti Ojalan sek\u00e4 Jukka-Pekka Palmun kanssa. … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":11288,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2114","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tiedotukset"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tmsry\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2114","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tmsry\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tmsry\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tmsry\/wp-json\/wp\/v2\/users\/11288"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tmsry\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2114"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tmsry\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2114\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2190,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tmsry\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2114\/revisions\/2190"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tmsry\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2114"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tmsry\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2114"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tmsry\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2114"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}