Mitä tiedämme tulevaisuudesta ja miten organisaation tulisi varautua siihen?

Kirjoittanut: Sari Söderlund, Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen Futures Focus -koulutus- ja kehittämispalvelut

Voiko tulevaisuutta ennustaa? Voiko tulevaisuudesta tietää varmasti? Olemmeko avuttomia tulevaisuuden edessä?

Niin organisaation kuin sen jäsentenkin toimintaympäristö on kompleksinen, häilyvä, tulkinnanvarainen ja monimutkainen. Riippumatta siitä, mitä tulevaisuudesta ajattelemme, moniäänisyys ja hajottavat voimat tunkeutuvat olohuoneeseen iltauutisten katseluaikaan ja yhä useammin jatkuvakestoisena verkkotykityksenä. Työmatkalla ikkunasta näkyvän maiseman korvaavat kännykän ja tabletin vangitsevat äänet ja liikkuvat kuvat. Perille päästyämme hukumme sähköpostiin ja mukaansatempaavat käyttöliittymät imaisevat meidät uusiin maailmoihin. Olemme vaikuttuneita – mutta tarkalleen ottaen mistä?

Miten nykyisyyteen ja tulevaisuuteen tulisi suhtautua? Miten viehättyä virikkeiden tulvasta ja voittaa mitäänsanomaton ”kohina”?

Tulevaisuudentutkimuksen emeritus Professori Pentti Malaska jaksoi painottaa, että tulevaisuuden merkit ovat olemassa tässä päivässä. Emme vain pääse käsiksi tulevaisuuden näkökulmasta relevanttiin tietoon, jos aika kuluu epäolennaisuuksia sulatellessa. Ennakointiosaaminen on mielen virittymistä merkkeihin mahdollisista tulevaisuuksista, paikalleen jymähtämättä, ”kohinaan” hukkumatta.

Epävarmuus liittyy ihmisen toiminnan arvaamattomaan luonteeseen. Nykyhetki tarjoaa viitteitä tulevaisuudesta, mutta emme voi varmasti tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Voimme kuitenkin ennakoida mahdollisia tulevaisuuksia ja varautua niihin. Ennakoiva organisaatio varmistaa pitkän aikavälin menestyksen kehittämällä dynaamisen ennakoinnin osaamista. Tämä tarkoittaa merkityksellisten kokonaisuuksien hahmottamista tuomalla näkyväksi myös vähemmän ilmeinen.

Trendien lisäksi tulevaisuuteen vaikuttavat vastatrendit ja heikot signaalit tulevista muutoksista ja kehityksen käännekohdista. Ennakoinnin moniäänisyyttä jäsentävät metodit suodattavat sen, mikä on tärkeää ja mihin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota.

Miten kehittää organisaation tulevaisuustyöskentelyä ja luoda organisaation oma ennakointimalli?

 

 

Marraskuun lopussa 2018 alkaa neljäs Certified Foresight Professional -valmennusohjelma (CFP)

TSE exe ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen Futures Focus -koulutus- ja kehittämispalvelut ovat luoneet ohjelman vahvistamaan osallistuvien organisaatioiden tulevaisuusosaamista ja kehittämään osallistujien omiin tarpeisiin räätälöityä ennakointijärjestelmää.

Valmennuksen keskeinen ydin koostuu lähikoulutuspäivistä (yhteensä 9) ja niitä tukevasta verkkotyöskentelystä. Valmennusohjelma koostuu keskusteluista ja tehtävistä ja se antaa vapautta ja vastuuta omien innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseen ja hyödyntämiseen omassa organisaatiossa. Osallistujat saavat käyttöön työelämään sovellettavia fasilitoivia työkaluja ja kehittävät muutosvalmiuttaan. Sari Söderlund toimii ohjelman vastuuvetäjänä ja Kati Kekäläinen fasilitoivana koulutuspäällikkönä.

Konkreettinen tekeminen ja omaan organisaatioon vaikuttaminen ovat läsnä koko ohjelman ajan. Tätä tekemistä inspiroivat välähdykset mahdollisista tulevaisuuksista – uuden ammentaminen katsomalla kauas ja syvälle. Useimpien muutosinnovaatioiden ja trendin taitekohtien takana on käytäntö ja ihmisten arki. Miten organisaatio havaitsee ja ottaa huomioon arjessa tapahtuvat muutokset, joilla on laajamittaiset seuraukset? Mitkä globaalit ilmiöt selättävät vastatrendin ja jalkautuvat organisaation tulevaisuuteen?

Mikä perustehtävä oikeuttaa organisaation olemassaoloon myös tulevaisuudessa? Minkälaisessa toiminnassa olemme mukana 10-15 vuoden kuluttua?

Valmennusohjelma alkaa perehtymisellä moderniin ennakointiparadigmaan ja heittäytymällä innostavien tulevaisuuksien ja fasilitoivien työkalujen maailmaan. Tutustumme ihmisten erilaisuuteen MBTI-analyysin kautta ja tutkimme, miten erilaiset ihmistyypit reagoivat toimintaympäristön muutoksiin ja epävarmuuteen. Tästä ohjelma jatkuu ohjattuna ja tuettuna prosessina kohti oman organisaation ennakointijärjestelmän hahmottamista. Yksi koulutuksen kohokohdista on osallistuminen kesäkuussa 2018 järjestettävään tulevaisuudentukijoiden kansainväliseen konferenssiin, jossa ennakoinnin tarjoamien uusien mahdollisuuksien rikkaus yllättää.

Osallistujat jakavat keskenään tietoa siitä, miten ennakointijärjestelmä toimii heidän omassa organisaatiossaan ja yhdessä mietimme miten ennakointitietoa ja työkaluja voi hyödyntää uudella tavalla. Verkostoituminen muiden osallistujien sekä aihepiirin asiantuntijoiden kanssa on tärkeä osa oppimista ja ohjelman antia.

CFP-ohjelma on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat vahvistaa omaa ja oman organisaationsa tulevaisuusosaamista ja kehittää oman organisaation ennakointijärjestelmää.

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle!

www.utu.fi/cfp

Julkaistu kohteessa Ei kategoriaa

Tiedätkö mikä sinua motivoi?

Entä mikä motivoi tiimiäsi, alaisiasi tai muita työyhteisösi jäseniä? Motiiveilla ja motivaatiolla on merkittävä vaikutus työssä jaksamiseen sekä työn tuloksellisuuteen.

TSE exellä on nyt osaamista Reissin motivaatioteoriaan pohjautuvan RMP-työkalun käytössä ja tiimissämme on neljä sertifioitua RMP-valmentajaa.

RMP ─ mikä?

RMP on tieteellisesti kehitetty työkalu ja se pohjautuu professori Steven Reissin kehittämään teoriaan elämän perusmotiiveista. Reissin mukaan on olemassa 16 yleistä motivaatiotekijää: valta, riippumattomuus, uteliaisuus, hyväksyntä, järjestys, säästäminen/keräily, kunnia, idealismi, sosiaaliset kontaktit, perhe, status, kosto/voittaminen, esteettisyys, syöminen, ruumiillinen aktiivisuus ja mielenrauha. Näiden vahvuus kullakin meistä vaihtelee ja jokaisen motivaatioprofiili on yksilöllinen.

RMP ─ miksi?

Työkalun avulla opit tunnistamaan tärkeimmät ja vahvimmat perusmotiivisi. Kun hahmotat selkeämmin omat motivaatiotekijäsi, voit muokata työtäsi ja elämääsi siten, että pääset toteuttamaan näitä riittävästi ja näin parantamaan omaa hyvinvointiasi sekä myös toimintasi tuloksellisuutta.

Esimiehenä tai tiiminvetäjänä ymmärrät, mistä tiimin jäsenten motivaatio rakentuu ja mistä tekijöistä kukakin innostuu työssään. Tätä kautta saat kehitettyä työn tekemistäsi tehokkaammaksi ja johtamistasi yksilöllisemmäksi, innostavammaksi ja vaikuttavammaksi. Voit myös hyödyntää RMP-työkalua, kun olet hakemassa uutta osaamista tiimiisi tai rakennat verkostojasi. RMP auttaa myös myynnin ja asiakkuuksien johtamisen kehittämisessä.

RMP ─ miten?

Vastaat verkkopohjaisen kyselytyökalun kautta väittämiin. Kyselyn täyttäminen kestää 15-30 minuuttia.  Tuloksena saat oman motivaatioprofiilisi (havainnollinen kuva 16 motiivista ja henkilökohtainen raportti), jotka käydään läpi palautekeskustelussa TSE exen sertifoidun RMP-valmentajan kanssa. Jos olet kiinnostunut motivaatioprofiilista yksilönä, suosittelemme yhdistämään pakettiin 1-2 coachauskertaa, joissa pääset pohtimaan, miten lähdet kehittämään itseäsi johtajana tai asiantuntijana profiilin tuloksen pohjalta. Jos puolestaan haluat RMP-profiilit tiimillesi, voidaan pakettiin yhdistää työyhteisövalmennus, jossa tiimi pääsee yhdessä asiantuntijan kanssa perehtymää siihen, miten erilaisista tekijöistä eri ihmiset motivoituvat ja miten tätä tietoa voidaan käyttää hyväksi työyhteisön toiminnan kehittämisessä.

Lue lisää exen motivaatiovalmennuksista ja kysy lisää myös juuri sinun tarpeisiisi räätälöidystä paketista!

Julkaistu kohteessa Ei kategoriaa

Kesäisiä terveisiä TSE exe:stä!

Meille Suomessa kesä on ainutlaatuista aikaa – vuodenajoistamme ehkä, ainakin minulle, se odotetuin. Rakastan lämpöä, aurinkoa, luontoa vihreimmillään ja mahdollisuutta nauttia valoisista kesäöistä. Kesä on erityistä aikaa myös itsensä kehittämisen ja työelämän kannalta, sillä silloin on mahdollisuus pysähtyä, miettiä tulevaa suuntaa ja seuraavia askeleita. Kesä kuin toinen uusi vuosi, avoimia polkuja ja lupauksia täynnä.

Mitä ihanaa ja kehittävää ajattelit antaa itsellesi tänä kesänä?
Me TSE exe:ssä toivomme hetkiä ihmetellä sadepisaroiden aikaansaamia kierteitä vedessä, aistia kesäillan tuoksuja, kuunnella aamuyöllä heräävän luonnon ääniä. Soisimme aikaa sinulle itsellesi, hyvää lukemista, pohtivia ajatuksia, matkoja maailmalle ja itseesi.

Olethan lukenut jo aikaisemmin meidän joustavista ja henkilökohtaisista opintopoluista? Rohkaisemme sinua haastamaan itsesi jatkuvaan kehitykseen ja tulevaisuuden johtajuuteen TSE exe:n JOKO tai EMBA-ohjelmien parissa ja luomaan lisäämään mahdollisuuksien tuulia yrityksien konsortio-ohjelmissa.
Tartu kesän tuomiin mahdollisuuksiin ja nähdään syksyllä uusilla poluilla! Askelmerkkejä tuleviin opintopolkuihin löydät www.utu.fi/exe

Kesäterveisin, Ulla ja TSE exe tiimi

Julkaistu kohteessa Ei kategoriaa

EMBA2015: senior mentors’ travel diaries from Italy

EMBA2015 participants made un unforgettable study journey to Tuscany, Italy in April 2017.
Deep Dive into the Renaissance journey is a mandatory part of the EMBA program.

Read and see more by senior mentors Sirpa-Liisa Hast, Eija Kesti and Olli Manner.
EMBA2015_2017 EMBAblogislh (Sirpa-Liisa Hast)
EMBA2015_2017 Florenceblogiek (Eija Kesti)
EMBA2015_2017 Toscanablogom (Olli Manner)

Welcome to join the EMBA Turku program to experience Italy! Next program starts in March 2018.

 

Julkaistu kohteessa eMBA, johtaminen, johtamiskoulutus, koulutus, oppiminen, study journeys

Vietämme JOKOn juhlavuotta lisäämällä joustavia mahdollisuuksia koulutukseemme

Turun kauppakorkeakoulun JOKO-ohjelma täyttää tänä vuonna 35 vuotta. Turun alueen liikemiesten ja johtajien tarpeeseen syntynyt JOKO palvelee edelleenkin samaa tarkoitusta eli johtajien ja asiantuntijoiden tarvetta päästä vaihtamaan ajatuksia johtamisesta ja liiketoiminnasta sekä oppia uusia menetelmiä käytännön johtamistyöhön. JOKOa on kehitetty sen koko olemassaolon ajan ja tänä päivänä JOKOmme mahdollistaa ketterän tarttumisen ajankohtaisiin aiheisiin liiketoiminnan päivittämisen lisäksi. JOKOssa haastetaan nyt ymmärtämään oman liiketoiminnan ja asiakkaiden liiketoiminnan tulevaisuutta, luopumaan aikansa eläneestä, tarttumaan uusiin haasteisiin pilotoimalla sekä kehittämään omaa ajattelua ja yritystä.

Usein osallistujan omat tarpeet ja haasteet liittyvät uusiin tehtävänkuviin, muuttuneisiin tehtäviin, oman koulutuspohjan vahvistamiseen ja organisaation uudistamisvaiheeseen. JOKOn onnistumisen kannalta oleellista on osallistujan selkeä tavoite ja halu ravistella ajatuksia sekä oppia ja edetä muiden kanssa. Mekin näemme, että tuleminen koulutukseen muutosvaiheessa tai sitä ennakoiden tuottaa laajempaa ja syvempää päätöksentekoa.

Halusimme juhlistaa JOKO:n juhlavuotta kehittämällä joustavia opintopolkuja TSE exen johtamiskoulutuksiin.

Olemme luoneet joustavan polun suomenkielisestä JOKOsta EMBA-ohjelmaamme. Käytyään vajaan vuoden mittaisen JOKOn voi osallistuja halutessaan siirtyä EMBA-ohjelmaan henkilökohtaisen opintopolun kautta. Vaihtoehtoja on kaksi: suorittaa puuttuva puolentoista vuoden jatko englanninkielisessä EMBAssa tai mahdollisessa tulevassa suomenkielisessä jatkossa.

Lisäksi SOTE-uudistuksen myötä olemme juhlavuotena kehittäneet SOTE-kentässä toimiville SOTEJOKOn kokonaisuuden. Tässä mallissa SOTE-alan esimiehet ja johtajat opiskelevat muiden JOKOlaisten mukana ja saavat monialaista näkökulmaa. SOTEn oma sisältö tulee soveltavista workshopeista ja kehittämistyöstä.

Kolmas opintopolku on rakennettu niille potentiaalisille osallistujille, jotka tarvitsevat syystä tai toisesta lisää aikaa tai joustoa. JOKOn voi tehdä esim. kahdessa vuodessa ja jaksojen järjestys suunnitellaan yhdessä osallistujan tarpeiden mukaan. Kuvassa oikealla oleva Jouni Jokela (Valeo Thermal Bus Systems) kävi JOKOn vuodessa ja osallistui kahteen ryhmään. Lue Jounin JOKOn hyödyistä seuraavasta emaileristamme.

Lopuksi tahdomme kohottaa virtuaalisen maljan 35-vuotiaalle JOKOlle ja ojentaa virtuaalikukat.

Kiitos niille, jotka ovat käyneet JOKOnsa Turun kauppakorkeakoulussa ja niille, jotka mahdollistivat JOKOon tulon yrityksissä. Kiitos, että valitsitte meidät.

Kiitos myös niille, jotka ovat kouluttajina, ohjaajina ja organisoijina olleet toteuttamassa ja kehittämässä JOKOa näinä vuosina. Kiitos, kun annoitte ammattitaitonne asiakkaittemme käyttöön!

Tervetuloa niille, jotka miettivät seuraavaan JOKOon tulemista!

 

Ulla Heinonen ja Kerttu Autio

Julkaistu kohteessa johtaminen, johtamiskoulutus, kehittäminen, koulutus, markkinointi, oppiminen, tulevaisuus

Shiftissä tavataan – TSE exellä taas oma round table

Touko-kesäkuun vaihteessa 2016 osallistuimme TSE exen edustajina Shiftiin. Lähdimme mukaan, koska arvelimme kohtaavamme siellä tulevaisuuksia tavalla taikka toisella. Halusimme pöllyyttää ajatuksia, miettiä johtajuuteen uusia näkökulmia, tavata tuttuja ja tulla tutuksi.

Tiina ja Kerttu Shiftissä

Shiftillä oli filosofia. Sen mukaan Shift ei ole vain sarja alustuksia, vaan jokainen paikalla olija on Shift eli luomassa omalla toiminnallaan ja keskusteluillaan tilaisuuden ja tekemällä oman sisäisen shiftinsä.


Parasta Shiftissä oli rentous, intohimo tekemiseen ja iloisuus. Koska tietoa ja elämyksiä tulvi sanojen, kuvien, toimintatapojen, ihmisten ja makujen muodossa, on aika vaikeaa sanoa mistä mikin tämän talven aikana muhinut ja käytäntöön siirretty ajatus lähti.

 

 

 

 

Verkostuminen oli iso osa Shiftiä. Oli mielenkiintoista kuulla uusien tuttavuuksien liiketoiminnasta ja jo meiltä valmistuneiden JOKOlaisten ja EMBAlaisten kuulumisia ja shiftkokemuksia.

Annika Saarto valmistui JOKOsta keväällä 2016. Shiftissä hän oli kertomassa Norkko siitepölytiedotuksesta.

Tiina ja Lauri Tanner vaihtamassa ajatuksia Shiftin kiinnostavimmista alustuksista ja eri toimialojen haasteista ja uutuuksista

JOKOsta valmistunut Heidi Hirvonen Raisio Oyj:stä huolehti Shiftin välipalatarjonnasta Elovena-joukkoineen.

Shift on vaikuttanut omaan toimintaamme monella tavalla. Sisällöllisesti se näkyy mm. siinä, että syvensimme Shiftin jälkeen startup-ajattelua ohjelmissamme. Asiakkaillamme on johtamisen ja uudistamisen tarpeita, joten kokeilukulttuuri ja startupin henki sopivat hyvin haastamaan ajattelua isoissakin yrityksissä.

Hyvin oleellinen osa kokemusta oli TSE exen oma Round Table Linnanpuistossa. Tiina Ruohisto veti keskustelua ja Ellinoora Leino-Richert Tutusta toimi harvesterina. Tiina antoi upean monimuotoiselle kansainväliselle keskusteluryhmälle teemaksi ”Tarvitaanko johtajuutta” ja haastoi muutamalla näkökulmalla osallistujia. Pyysimme keskustelun osallistujilta neuvoja ja oppimistavoitteita tulevaisuuden johtajille. Tässä muutamia poimintoja vastauksista:

  • Influence by example
  • Learn and share
  • Listen more than talk
  • Plan a seed for those who you work with, so they will prosper
  • Personal development – emotional and mental. Know thy self and help others
  • Learn the difference between leadership and management and be a leader
  • Cultivate leadership in everyone else

Kerttua innosti erilaiset tilat kohdata ja kuunnella, tilaisuuden valokuvaaminen, heinäsirkkojen maistelu (oli tosi hyvää),

taide, pönötyksen puuttuminen ja innovatiiviset alustajat kuten Keiichi Matsuda.

 

Hän oli oiva esimerkki tulevaisuuden vaihtoehtojen luomisesta, virtuaalisuuden ja fyysisyyden yhdistämisestä. Hänen esityksissään koettiin, miten interaktiivisen median kautta voi nähdä ja kokea kaupunkiympäristöä uudella tavalla. Voit katsoa yhden videoista seuraavasta linkistä: https://vimeo.com/166807261

 

 

Tiina nautti taitavista pitchauskilpailun esityksistä ja vanhojen tuttujen kanssa käydyistä keskusteluista; paikalla oli mm. EMBA-alumneja ja yritysyhteyksistä tuttuja henkilöitä. Erityisen hienoa oli myös päästä kurkistamaan iltajuhlassa Kakolan pihalle ja sisätiloihin; mitähän kehitystä vuodessa onkaan tapahtunut siellä…?

 

 

 

Iltaohjelma oli Kakolassa. Kakolan sisäseinillä oli kannustuksia meille kaikille. Milloin viimeksi noudatit tätä ohjetta?

 

 

 

 

Haluammeko mennä Shiftiin myös tänä vuonna? Ilman muuta, ehdottomasti. Sinäkin voisit tulla. Jo viime keväänä oli selvää, että tästä tulee tulevaisuuden juttu Turussa. TSE exellä on vuoden 2017 Shiftissä jälleen Round Table, jossa pääsee keskustelemaan työelämän muutoksista ja uudenlaisesta johtamisesta. Alustavan aikataulun mukaan viritämme englanninkielisen keskustelun keskiviikkona 31.5. klo 13. Tarkista paikka ja liity joukkoon – olet lämpimästi tervetullut mukaan!

 

terveisin Kerttu Autio ja Tiina Ruohisto

Julkaistu kohteessa Ei kategoriaa

Ystävänpäivä TSE exen tapaan

TSE exe aloitti viime vuonna ystävänpäiväperinteensä kutsumalla ystäviään viettämään yhteistä iltapäivähetkeä ja valitsemalla vuoden ystävän. Hyvinvoiva työyhteisö on myös yksi Turun yliopiston strategian 2016-20120 pääteemoista. Me TSE exessä halusimme tänäkin ystävänpäivänä muistuttaa siitä, miten tärkeää on ystävyys, luottamus ja hyvä ilmapiiri työyhteisössä – vietät kuitenkin työkavereidesi kanssa suurimman osan hereilläoloajastasi.

Myös tänä vuonna tiimin ystävänpäivä pukeutuminen oli hyvinkin pinkkiä!

Ulla Heinonen

Kerttu Autio

Hannele Järvenpää & Sari Hermansson

 

 

 

 

 

 

 

Tiina Ruohisto

Vuoden ystävä tunnustuksen sai tilapalvelumestari Jukka Malmi

  

Ensimmäistä kertaa haluttiin palkita myös vuoden yhteistyökumppani ja tämä kunniakirja ojennettiin kahvila- ja ravintolapalveluja tuottavalle Amicalle.

 

Ystävänpäiväjuhlaan kuului tunnustusten jaon lisäksi ystäväjumppaa ja rentoutusharjoituksia. 

Jumpan loppurentoutus Kati Kekäläisen johdolla

 

Tervetuloa mukaan ensi vuonna!

Julkaistu kohteessa Ei kategoriaa

Uunituore asiakaslupauksemme

Kirjoittanut: Kati Kekäläinen & Nadja Galfano, TSE exe

On aika paljastaa TSE exen uusi asiakaslupaus:

Inspiroimme tulevaisuuden johtamiseen”

Meille tämä merkitsee sitä, että

  • suuntaudumme tulevaisuuteen − nykyhetkeä unohtamatta
  • annamme laaja-alaista johtamisen osaamista, joka ei rajoitu vain tiettyyn näkökulmaan tai osa-alueeseen
  • innostamme asiakkaitamme kehittämään ja kehittymään.

 

Saamiemme asiakaspalautteiden perusteella olemme onnistuneet tavoitteissamme loistavasti ja haluamme nyt kertoa vahvuutemme maailmalle  asiakaslupauksen muodossa. Asiakaslupaus sitoo myös meitä pysymään arvojemme takana kaikessa, mitä teemme: tutuissa johtamisohjelmissamme JOKOssa ja EMBAssa, eri organisaatioille ja eri teemojen ympärille räätälöidyissä valmennuksissa sekä myös lyhemmissä tietyn aihepiirin koulutuksissamme.

 

Asiakaslupaukseemme sisältyy myös sitoumus siitä, että kehitymme itse jatkuvasti, jotta pysymme kartalla tulevaisuuden johtamishaasteista ja siitä, millaiseen kehittymiseen haluamme inspiroida asiakkaitamme jatkossa.

Julkaistu kohteessa Ei kategoriaa Merkitty: , ,

Opittavaa on, virtuaalijohtamisessa ja vähän muussakin

Kirjoittanut: Eeli Saarinen, CCR  & Ulla Heinonen, TSE exe 

 

Virtuaalinen työskentely tavalla tai toisella hajautetussa organisaatiossa on työntekemisen arkipäivää. Jopa samassa lokaatiossa toimivat organisaatiot toimivat osin verkossa tai muutoin virtuaalisesti. Johtamiselle ja työskentelylle tällaisessa ympäristössä se asettaa erityisiä vaatimuksia.

Virtuaalinen työskentely tuo uudenlaisia haasteita esimiehille, johtajille ja virtuaalisten tiimien jäsenille. Perinteisemmissä, aikaisemmin opituissa toimintamalleissa ja –tavoissa on yhä vähemmän sovellettavaa. Esimiehen pitää olla valmis coachaavaan johtamiseen ja tiimin jäsenten pitää ottaa aktiivisempi, vastuullisempi ote oman työnsä johtamiseen ja toisten kannustamiseen. Perinteisten keinojen johtamisella ei saavuteta tiimin tasolla toivottuja tuloksia pitkällä tähtäimellä, vaan virtuaalisesti toimivan esimiehen pitää johtaa, motivoida, kannustaa sekä valmentaa virtuaaliseen kontekstiin sopivalla tavalla.

Johtaminen on enemmän verkoston hallintaa ja ymmärrystä kuin pelkkää tehtävien jakoa. Luottamus on hyvin toimivan tiimin ”liima” ja yhteistyön tärkein edellytys. Luottamuksen tietoista rakentamista edesauttaa, jos kaikki toimijat ymmärtävät sen merkityksen ja heillä on käsitys siitä, miten sen kehittämistä voidaan virtuaalisessa ympäristössä edesauttaa. Yksittäisen työntekijän vastuu omasta tekemisestä kasvaa. Johtajan tai tiiminvetäjän tehtävänä on herättää asenne ja halu toimia yhdessä tavoitteiden eteen.

Syitä siihen miksi virtuaaliset tiimit usein eivät toimi niin tuloksekkaasti kuin halutaan on monia. Keskeisimpiä haasteita ovat luottamuksen rakentamisen lisäksi sisäiset suhteet, tiimin dynamiikka, roolit ja säännöt, tehtävien jakaminen sekä tavoitteiden asettaminen ja seuranta. Erityisesti tavoitteiden suhteen on tärkeää huomata asettaa lähitavoitteita kokonaistavoitteiden lisäksi. Tavoitteiden saavuttamista pitää aktiivisesti seurata, mutta sillä ei ole niinkään kontrollifunktiota vaan tärkeämpää on varmistua siitä, että kaikki ymmärtävät tavoitteen samalla tavalla ja tekevät töitä saman tavoitteen eteen.

Teimme keväällä 2016 kyselyn jossa selvitimme virtuaalisen johtamisen nykytilaa Suomessa ja miten esimiehet kokivat oman virtuaalisen työskentelynsä. Tulokset olivat mielenkiintoisia ja edelleen vahvistavat ennakkokäsitystämme siitä, että virtuaalisissa toimintatavoissa on paljon oppimista ja hyödyntämis mahdollisuuksia.

Kyselyn tuloksissa havaitaan, että edelleenkään virtuaalisen esimies työskentelyn ei koeta olevan kovinkaan tehokasta. Vaikka kyselyn mukaan virtuaalinen vuorovaikutus tuottaa huomattavaa ajan ja kustannusten säästöä, se koettiin suurelta osin myös aiheuttavan kommunikaatio vaikeuksia ja väärinymmärryksiä sekä tiedonkulun vaikeuksia. Koetaan, että se on tehottomampaa kuin kasvokkainen vuorovaikutus ja että se vaatii asioiden yksinkertaistamista. Vaikka virtuaalinen on kommunikaatio on jokaisen yrityksen arkipäivää, niin silti keväällä kerätty aineisto suurelta osin henkii tietynlaista epäluottamusta asioiden hoitamiseen virtuaalisesti, ja suurimmalla osalla vastaajista siihen liittyi (perusteltujakin) epäilyksiä.

Kuitenkin on huomattava, että esimiehet olisivat halukkaita toimimaan virtuaalisesti enemmän, jos virtuaalisen esimiestyön välineet ja menetelmät olisivat omaksuttu paremmin ja jos niihin olisi saanut riittävää valmennusta.

Kyselyn perusteella syntyi käsitys, että tällä hetkellä suomalaisissa yrityksissä suositaan virtuaalista organisoitumista, jos tilannekuva on riittävän yksinkertainen. Halutaan, että virtuaalisuutta hyödyntäessä tiimillä on jo selkeät toimintamallit olemassa. Halutaan, että tiimin ei tarvitse luoda varsinaisesti uutta vaan seurata ja kehittää aikaisemmin sovittua. Virtuaalijohtamista käytetään pääsääntöisesti tilanteissa, joissa asiakokonaisuudet ovat rajattuja ja hallittavissa olevia, ja lisäksi tiimin on mahdollista helposti käsitellä vaikeat asiat kasvokkain.

Mahdollisuuksia kehittämiseen siis on. Samansuuntaisiin lopputulemiin on päästy muissakin aihetta sivuavissa kansallisissa tutkimuksissa (esim. ETLAn Digibarometri; Tilastokeskuksen IT:n käyttö yrityksissä; ja TIVIAn IT-barometri): Suomessa on erinomaiset edellytykset hyödyntää virtuaalijohtamiseen liittyviä mahdollisuuksia, mutta potentiaali on (suurelta) osin hyödyntämättä.

Virtuaalinen vuorovaikutus nähdään usein ongelmallisena ja siihen liittyviä haasteita ratkotaan reaktiivisesti ja pragmaattisesti. Kokonaisvaltaisessa osaamisessa ja ”mindsetissä” on kehitettävää, vaikka tietoisuus näistä haasteista ja kehityskohteista on hyvin korkealla tasolla. Kaikesta huolimatta onnistuminen virtuaalijohtamisessa koetaan tavoittelemisen arvoiseksi, joka vuorostaan tarjoaa erinomaisen pohjan oman toiminnan kehittämiseksi. Onneksi tietoa ja osaamista on nyt tarjolla, jotta valtava potentiaali saadaan Suomessa paremmin hyötykäyttöön.

Julkaistu kohteessa kehittäminen, tulevaisuus Merkitty:

Virtuaalinen johtajuus – Miten saan tiimin toimimaan

Kirjoittanut: Mira Pakarinen, BCC Business Coaching Center Oy

virtuaalinenjohtajuusblogiDigitalisaatio muuttaa yrityksiä kovenevalla vauhdilla ja myös esimiestyön osaksi on tullut virtuaalijohtaminen. Virtuaalitiimeistä on tullut normaalikäytäntö liike-elämässä kasvotusten tapaavien tiimien rinnalla. Menneinä vuosina projektipäälliköillä ja esimiehillä oli luksusta saada tutustua rauhassa tiimin jäseniin ja luoda luottamusta sekä yhteisöllisyyttä tapaamisissa. Nyt he joutuvat usein tilanteeseen, jossa tiimi on hajaantunut joko maan sisäisesti tai globaalisti. Tämä luo esimiehille haasteita johtamiseen ja silti tulee saavuttaa nopeasti tuloksia.

Virtuaalijohtamisessa erityiksi haasteiksi on tunnistettu: luottamuksen rakentaminen, lähivuorovaikutuksen puute, suorituksen ennustettavuus ja luotettavuus, synergian puute ja asioiden yksinkertaistaminen. Melkoisia haasteita, mutta eroaako virtuaalinen johtaminen perinteisestä kasvokkain johtamisesta kovinkaan paljon? Ei eroa, mutta virtuaaliympäristö tekee johtamisen puutteet huomattavasti näkyvimmiksi. Johtamisen ”mindsetissä” on pohdittavaa virtuaalijohtajille, sillä tietoisuus haasteista on korkealla, mutta toimintatapojen muutokset ovat pieniä suhteessa saavutettavaan hyötyyn.

Millä virtuaalijohtaja saisi autopilotin kytkettyä pois päältä ja miettimään millaista johtamista sekä tiimityötä hän haluaa virtuaalitapaamisissa edistää? Hyvä virtuaalijohtaminen on tavoittelemisen arvoista. Hyödyt tehokkuutena, tuloksina ja ajan säästymisenä ovat yrityksille ja organisaatioille merkittävät.

Perusta virtuaalitiimi toiminnalla:

  1. Luottamus: järjestä ensimmäinen tapaaminen kasvotusten, jos vain mahdollista. Rakentakaa yhdessä ryhmän tavoitteet ja pelisäännöt. Luo esimiehenä visio tiimille mihin olette menossa ja viekää yhdessä sovittuja asioita käytäntöön. Mikäli kasvotusten tapaaminen ei ole mahdollista, niin luo tiimin jäsenille mahdollisuuksia tutustua toisiinsa ammatillisesti sekä henkilökohtaisella tasolla. Varmista kaikkien tiimin jäsenten tietävän yhteisen vision ja pelisäännöt.
  2. Prosessin ja tehtävien kirkastaminen, ei vain tavoitteet ja roolit. Tiimin tavoitteiden, roolien ja vastuiden määrittäminen kuuluu esimiehen tehtäviin, mutta erityisesti virtuaalitiimin esimiehen tulee keskustella tiimin jäsenten kanssa mitä tavoitteet tarkoittavat tekemisenä. Sopikaa myös läpinäkyvästi miten tehtävien toteutusta ja suorituksia seurataan tiimissä.
  3. Johtaminen ja vuorovaikutus. Tavoitteiden, pelisääntöjen, prosessin ja tehtävien kirkastamisen jälkeen varmista henkilökohtaisesti tiimin jäsenten kanssa tavoitteiden olevan sekä organisaation että henkilön itsenä näkökulmasta tavoittelemisen arvoiset. Tämän jälkeen valtuuta tiimi tekemään työtä, anna tilaa ja tue. Virtuaalijohtaminen vaatii kykyä valmentavaan otteeseen arjessa. Taitoa kuunnella, kysyä, kulkea rinnalla, luottaa työntekijään tapaan toteuttaa työnsä ja antaa palautetta. Virtuaalitiimeissä ilmenee vuorovaikutuksen haasteita ja niitä ratkotaan usein reaktiivisesti. Tiimin kanssa on hyvä keskustella millaista vuorovaikutusta he haluavat edistää, jotta työ sujuisi ja tiimissä olisi inspiroivaa työskennellä. Tällöin vuorovaikutuksen painopiste siirtyy ratkaisukeskeisyyteen ja proaktiivisuuteen. Näillä toimenpiteillä luodaan pohjaa motivaation ja sitoutumisen ylläpitämiseen.
  4. Teknologian kesyttäminen. Varmista, että tiimillä on käytettävissä teknologia, joka tukee yhteisöllisyyttä esim. jaetut työtilat ja videoyhteydet. Teknologia saattaa aiheuttaa pelkoja ja voi olla melkoinen kynnys työskennellä virtuaalitiimissä. Tänä päivänä oletetaan, että työntekijät liikkuvat virtuaalivirrassa kuin kalat vedessä. Välttämättä näin ei kuitenkaan ole ja on tärkeää yhdessä tarkastella miten virtuaalijärjestelmät toimivat. Keskustella mitä tiimi toivoo teknologian hyödyntämiseltä ja käytöltä sekä miten se tukee tavoitteiden saavuttamista.
  5. Lopuksi. Muista toteuttaa virtuaalitapaamisia säännöllisesti ja rohkaise tiimin jäseniä sparrailemaan keskenään töiden edistämiseksi. Tuo esille mikä on tiimin yhteinen tarina yrityksen/organisaation isossa kuvassa. Virtuaalitapaamisissa esimiehen valmentavat vuorovaikutustaidot ovat tärkeä perusta, jotta tiimi voi menestyä. Lopuksi on hyvä muistaa, että modernissa virtuaalijohtamisessa ei ole enää kysymys minusta esimiehenä, vaan kyvystäni auttaa tiimin jäseniä onnistumaan.

Kirjoittaja on Business Coaching Centerin ammatticoach ja valmentaja, jolla pitkä kokemus liike-elämästä sekä virtuaalicoachina toimimisesta. Mira tulee olemaan Virtuaalijohtajuus valmennusohjelman ryhmäcoachingien coach. Hän antaa mielellään lisätietoja miten coachingilla voidaan tukea virtuaalijohtajaa onnistumaan.

TSE exe ja Business Coaching Center toteuttavat yhdessä Virtuaalijohtamisen valmennuksen 9.3.-22.9.2017. Lue lisää >>

Kirjoituksen taustalähteitä: HBR Making Virtual Teams Work, Cascio, WF., & Shurgailo, S. (2003), E-Leadership and Virtual Team, Organizational Dynamics, 31 (4) 362-376

Julkaistu kohteessa johtaminen, johtamiskoulutus