TUCEMEMSin kuukausiesitelmä 25.9.2015, Kirsi-Maria Nummila
Katinhännän jälkeen Kinhästgatan – Keskiaikaisen Turun salaperäisistä kadunnimistä

Keskiajan tutkijat, kuten kaikki muutkin tutkijat, törmäävät joka käänteessä asioihin, joita pitäisi tutkia, mutta siihen ei ole juuri silloin aikaa. Nämä asiat jäävät muille käsiteltäviksi tai unohtuvat kokonaan. On olemassa kuitenkin asioita, joita ei ole unohdettu mutta ei myöskään tutkittu. Tietyt vanhat tutkimustulokset tai hypoteesit kiertävät vuosikymmeniä tutkijalta tutkijalle ja kirjasta kirjaan, eikä kukaan koske niihin erilaisista syistä.

Kirsi-Maria Nummila ei Turun yliopiston suomen kielen oppiaineen vanhan kirjakielen tutkijana hyväksynyt tätä kollektiivista tapaa ja alkoi innokkaasti tutkia Turun kaupungin keskiaikaisista kadunnimistä niitä, joiden merkitys, etymologia ja sijainti ovat jääneet hämäräksi tutkijoille.

Vuonna 2011 TUCEMEMSin Turun keskiaikaisten markkinoiden yhteydessä järjestämässä esitelmätilaisuudessa Kirsi-Maria Nummila puhui Katinhäntä-kadunnimestä, ja tänä syksynä hän palasi samaan teemaan tarjoamalla TUCEMEMSin ensimmäisessä kuukausiesitelmässä 25.9.2015 selityksiä keskiaikaiselle kadunnimelle Kinhästgatan.

Aihe liittyy nimistöntutkimuksen lisäksi kielihistorialliseen tutkimukseen ja keskiajan historian tutkimukseen. Kirsi-Maria Nummilan lähtökohta keskiajan Suomen kaupunkien kadunnimiä tutkiessa oli se, että Itämeren alueella sijaitsevien keskiaikaisten kaupunkien muodostamia yhteisiä perinteitä pitää tutkia, jotta saisimme lisätietoja nykyisin vielä

ratkaisematta olevien kadunnimien tutkimusta varten. Itämeren alueella sijaitsevien keskiaikaisten kaupunkien kadunnimien kulttuurikontekstit ovat keskenään samankaltaiset, joten laajan kontekstin tutkiminen auttaisi myös Turun kadunnimistön selvittämistä.

Vanhin kartta Turusta. Tässä kartassa ei vielä näy kadunnimiä.

Vanhinta kaupunkinimistöä on nimistöntutkimuksessa pidetty perinteisesti spontaanisti muodostettuna. Toisin sanoen on ajateltu, että kirkolle vievä tie on nimetty Kirkkokaduksi ilman, että muiden kaupunkien Kirkkokadut olisivat mitenkään vaikuttaneet asiaan. Kirsi-Maria Nummila on kyseenalaistanut tämän näkemyksen, sillä on syytä olettaa yhtenäisen Itämeren keskiaikaisen kaupunkikulttuurin vaikuttaneen myös kaupunkinimistöön.

Kirsi-Maria Nummila sekä tilaisuuteen osallistunut kaupunkiarkeologi Liisa Seppänen kertoivat Turun Kinhästgatanin oletetusta sijainnista ja yleisesti keskiaikaisten katujen sijoittamisen ongelmista. Perinteisesti Kinhästgatanin on ajateltu olleen tuomiokirkkoon vievä katu. Uusimman tutkimuksen mukaan katu olisi kuitenkin saattanut sijaita lähellä luostaria. Onkin huomattava, että rekonstruoidut keskiajan Turun kartat perustuvat pitkälti oletuksiin, joten Kinhästgatanin sijainti on edelleen kyseenalainen.

Kirsi-Maria Nummila puhui katujen nimeämisperiaatteista, eli katujen ulkonäön ja rakenteen suhteista kadunnimiin ja katujen nimeämiseen. Katu voi saada nimensä ulkonäkönsä, siellä olevien talojen, niiden asukkaiden ja siellä sattuneiden tapahtumien perusteella. Kirsi-Maria Nummila oli koonnut näitä mahdollisia nimeämisperusteita nimiasujen tutkimisen yhteydessä.

Hän sulki pois vanhoja nimenselityksiä, esimerkiksi selityksen, että -kin-elementti viittaisi sanaan King eli tarkoittaisi kuningasta. Koska missään esiintymistä ei ole tavattu g:tä kielenaineksen lopussa, tämän väitteen paikkansapitävyyteen on vaikea uskoa. Kyseenalainen on myös yleinen selitys, että nimi perustuisi ruotsin sanaan kinhäst (suom. korvapuusti, korvatillikka), koska on vaikea löytää merkityksen kannalta uskottavaa yhteyttä sen ja nimen välillä. Oliko kadulla ehkä aikanaan tappelu? Kadun läheisyydessä sijaitsi ilmeisesti kauppiaiden kiltarakennus. Saiko joku sakkorangaistuksen siellä tappelemisen takia, ja nimi juontaisi juurensa siitä? Vai oliko kenties kysymys jonkun siellä asuvan ihmisen liikanimestä? Nykyisin on vaikea sanoa, mikä olisi järkevin selitys, joten Kirsi-Maria Nummila etsi uusia mahdollisia selityksiä.

Viittaisiko Kinhästgatan-nimi hevosiin tai tervaan?

Moniosaisen kadunnimen merkitystä selvitettäessä sen rakennetta on hyvä tarkastella eri tavoin: Kin-häst-gatan, Kin-hästgatan, Kinhäst-gatan. Potentiaalisia selityksiä voi etsiä kin-alkuosaa tai yhdyssanoja kinhäst tai hästgatan tarkastelemalla. Esimerkiksi elementin –kin tai sen varianttien –kim ja –kien voidaan nähdä viittaavan esimerkiksi tervaan (kuljetettavana tavarana, kadun katteen käsittelyaineena tai värin luonnehtijana) tai puuhun/puuainekseen (kadun pintamateriaalina). Kiinnostavalta vaikuttava yhtymäkohta löytyy myös tammikuussa pidettyjen markkinoiden nimityksestä kimimarkkinat.

Uusien selityksien rinnalla ja avulla pitää aina tarkastella uudestaan myös vanhoja nimenselityksiä, tässä tapauksessa esimerkiksi sitä, minkälainen yhteys korvapuustin (kinhäst) ja hevosen (häst) välillä voisi olla. Kirsi-Maria Nummila kertoi myös tulevaisuuden tutkimussuunnitelmistaan, joihin kuuluu nimietymologioiden selvityksen lisäksi Itämeren alueen keskiaikaisen kaupunkinimistön kokonaisvaltainen vertaileva tutkimus.

Kirsi-Maria Nummila viittasi esityksissään vanhan ajan tutkijoiden yleisongelmiin mutta toisaalta yritti esittää niiden ongelmien ratkaisemisen vaiheita ja ratkaisuun vievää tietä, joten oli hyödyllistä kuunnella häntä myös tästä näkökulmasta. Esitelmän jälkeen oli kiinnostavaa osallistua erilaisten vaihtoehtoisten selityksien pohdiskelemiseen ja keskusteluun yleisössä istuvien tutkijoiden kanssa.

Regina Büdi
Kirjoittaja valmistelee väitöskirjaansa suomen kielen oppiaineessa Ericus Erici Sorolaisen (n.1546-1625) Postillan erisnimistä.