TUCEMEMS järjesti maaliskuussa kaksipäiväisen seminaarin (15.-16.3.2017), jossa pohdittiin reformaation merkitystä ja vaikutusta erityisesti suomalaiselle yhteiskunnalle ja kulttuurille. Seminaarin ensimmäinen päivä pidettiin englanniksi sillä osa puhujista oli kansainvälisiä asiantuntijoita, ja toinen päivä oli suomenkielinen.
Ensimmäisen päivän aloitti sessio, jonka teemana oli The roots and reasons of the Reformation, eli reformaation juuret ja syyt, ja tarkoituksena oli suunnata katse aluksi
aikaan ennen reformaatiota. Bertil Nilsson Göteborgin yliopistosta puhui ensin kirkon asemasta ennen reformaatiota Ruotsissa. Hänen mukaansa kirkon johto osallistui tiiviisti myrskyisään valtakunnan politiikkaan. Kalmarin unioni, johon Ruotsi (ja Suomi) kuului yhdessä Tanskan ja Norjan kanssa, rakoili koko 1400-luvun ajan, ja poliittiset valtasuhteet muuttuivat joskus nopeastikin. Yksi seuraus tästä oli se, että Ruotsin kirkon johto, eli piispat, olivat suureksi osaksi maanpaossa tai teloitettu, kun Kustaa Vaasa nousi valtaistuimelle ja aloitti reformaation 1527 Västeråsin valtiopäivillä. Näin ollen kirkko oli heikossa asemassa, mikä saattoi osaltaan edesauttaa reformaation onnistumista.
Ilmari Karimies Helsingin yliopistosta piti esitelmän, jossa hän käsitteli keskiaikaisen augustinolaisen teologian ja reformaation suhteita. Karimiehen mukaan Lutherin ajattelun taustalla on keskiaikainen augustinolainen ajattelu. Hänen mukaansa erityisesti Augustinuksen teoria järjen valosta selittää Lutherin ajattelun piirteitä. Augustinus ajatteli, että samalla tavalla kuin silmät tarvitsevat näkyvää valoa voidakseen nähdä, niin järki tarvitsee jumalallista järjen valoa voidakseen ajatella ja hahmottaa erilaisia käsitteitä. Lutherin ajattelussa tämä sama malli on Karimiehen mukaan läsnä ainakin siten, että Luther ajattelee uskon olevan se väline, jolla ihminen voi tuntea Jumalan. Tämä uskon valo on tullut Jumalalta lahjana – ei tekojen tai oman ajattelun avulla, kuten jotkut skolastiset ajattelijat olivat ajatelleet. Karimiehen tuore väitöskirja aiheesta on vapaasti luettavissa E-thesis palevlussa.
Toinen sessio tarkasteli kristinuskon historiaa kansallisen identiteetin yhtenä lähteenä. Kurt Villads Jensen Tukholman yliopistosta piti esitelmän, jossa hän pohti kristinuskoa ja kulttuurisia kontakteja pohjoisessa Euroopassa keskiajalla ja reformaation aikana. Hänen mukaansa pohjoismaiden kristillistymistä tulisi tarkastella pitkänä prosessina, jossa kontakteja kristinuskoon on ollut useiden vuosisatojen ajan, esimerkiksi Bysanttiin (missä pohjoisen asukkaita palveli Varjagi-kaartissa) ja Englantiin, joka oli kristillistynyt kauan
ennen pohjoismaita. Näistä kontakteista kertovat erityisesti monet arkeologiset löydöt.Kristinuskon myötä pohjoiseen saapui uusia kulttuurisia vaikutteita. On jopa mahdollista, että Skandinaaviset jumaluudet ovat osittain muotoutuneet sellaisiksi kuin me ne tunnemme kontaktissa kristinuskon kanssa. Esimerkiksi Thorin ja Odinin palvonnasta ei ole paljon lähteitä ennen 500-lukua, mikä voisi viitata siihen, että pohjoiseen uskonnollisuuteen on otettu aineksia kristinuskon Jumalasta, enkeleistä ja pyhimyksistä. Reformaatio taas saavutti pohjoisen Euroopan osittain siksi niin nopeasti ja tehokkaasti, että täältä oli tiiviit yhteydet Saksaan, mistä muutos lähti liikkeelle.
Neljännen esitelmän piti Jason Lavery Oklahoman valtion yliopistosta. Hän puhui siitä, kuinka reformaatio on nähty ja tulkittu suomalaisessa historiankirjoituksessa. Hänen mukaansa Suomessa keskiaika on nähty positiivisena perustana kansalliselle identiteetin rakentamiselle, sillä aikakauden on katsottu liittäneen Suomen läntiseen Eurooppaan ja sen sivistykseen. Kirkon on ajateltu yhdistäneen hajanaiset suomensukuiset heimot yhdeksi kansaksi. Reformaatio on tässä ajatustavassa nähty ikään kuin vain kirkon ”piristysruiskeena”, joka teki hyvästä kirkosta Suomessa entistä paremman. Katolista aikaa ei ole haluttu kytkeä kirkon korruptioon ja harhautuneisuuteen, kuten muualla protestanttisessa maailmassa, sillä esimerkiksi keskiaikaiset kivikirkot ovat lähes ainoa meille asti säilynyt monumentti Suomen varhaisemmasta historiasta. Sen sijaan on ajateltu, että kirkko oli Pohjolassa vielä liian nuori ollakseen harhautunut. Verrattuna katoliseen aikaan reformaation aikakausi onkin todellisuudessa jonkinlaisen taantuman aikaa, 1500-luvulla ei rakenneta uusia kirkkoja, kouluja lakkautettiin luostarien sulkemisen vuoksi ja nuorten yliopisto-opintoihin oli Kustaa Vaasan toimien takia vähemmän rahaa kuin ennen.
Päivän päätti Margot Kässmann, joka toimii Saksan Evankelisen Kirkon (Evangelische Kirche in Deutschland) reformaation erityislähettiläänä. Hän puhui reformaation merkityksestä nykypäivänä, ja nosti esille kymmenen reformaatioon liittyvää kysymystä, jotka ovat ajankohtaisia meille nykyaikana. Esimerkiksi nyt viettäessämme reformaation merkkivuotta, meidän täytyy osata katsoa kriittisesti omaan menneisyytemme, ja myöntää virheet, joita historiassa on tehty. Erityisesti meidän pitäisi pyrkiä välttämään vastakkainasettelua ja aktiivisesti toimia vuoropuhelun ja yhteisymmärryksen puolesta. Samalla meidän tulisi pyrkiä myös kirkkokuntien väliseen vuoropuheluun, ekumeniaan. Reformaation historia osoittaa surullisella tavalla, että pahimmillaan vastakkainasettelu johtaa jopa väkivaltaan ja toisin ajattelevien vainoon. Muita keskeisiä asioita ovat vapauden puolustaminen. Luther nosti esille kristityn vapauden yhtenä keskeisenä asiana, ja reformaatio vaikutti osaltaan siihen, että uskon- ja ajattelunvapaudesta tuli keskeisiä eurooppalaisia arvoja. Näitä vapauksia on puolustettava, erityisesti silloin kun toisten vapautta halutaan rajoittaa.
Kässmannin mukaan myös reformaation keskeisin sanoma, sovitus yksin uskosta, eli armo, voisi olla hyvin vapauttava ja voimaannuttava yhteiskunnallemme, jossa menestys
ja suorittaminen ovat niin keskeisiä arvoja. Armon sanoma, se että ihminen riittää ja on arvokas ilman tekoja, voisi olla hyväksi tälle ajalle. Tämä sanoma pitäisi kuitenkin osata sanoittaa tämän ajan kielelle, käyttäen myös tämän ajan mediaa. Kässmannin mukaan tämä onkin yksi aikamme haasteista: kuinka hyödyntää sosiaalista mediaa, joka liian usein on kaikkea muuta kuin sosiaalista?
Ensimmäisen päivän lopuksi Liisa Seppänen johdatti halukkaat kuulijat opastetulle kierrokselle Tuomiokirkkoon, sen lähiympäristöön ja Pyhän Hengen kappeliin, ja kertoi reformaation tuomista muutoksista Turun kaupunkikuvaan arkeologisen tiedon valossa.
Kaikki ensimmäisen päivän esitelmät ovat katsottavissa videotallenteina alla olevien linkkien kautta:
FM Miika Norro (TUCEMEMS): Welcome!
Professori emeritus Bertil Nilsson (Göteborgin yliopisto): Church before the Reformation in the Northern Countries
TT Ilmari Karimies (Helsingin yliopisto): Medieval Augustinian theology and the Reformation
Professor Kurt Villads Jensen (Tukholman yliopisto): Christianity and Cultural encounters in the North during the Middle Ages and in the Reformation era
Professori Jason Lavery (Oklahoman valtionyliopisto): Agents of the National Project? Historians and Finland’s Reformation
Professori Margot Kässmann (Special Envoy of the Council of the Evangelical Church in Germany (EKD) for the Anniversary of the Reformation 2017): The significance of the Reformation today
Miika Norro
Pingback: Reformaation merkkivuoden antia | TUCEMEMS-blog