{"id":106,"date":"2016-03-07T11:54:28","date_gmt":"2016-03-07T08:54:28","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/?p=106"},"modified":"2016-03-07T11:54:28","modified_gmt":"2016-03-07T08:54:28","slug":"alkuvuoden-kuukausiesitelmat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/2016\/03\/07\/alkuvuoden-kuukausiesitelmat\/","title":{"rendered":"Alkuvuoden kuukausiesitelm\u00e4t"},"content":{"rendered":"<p>Vuoden 2016 kuukausiesitelm\u00e4t alkoivat 15.1. Kalle Knaapin esitelm\u00e4ll\u00e4 <em>Teatteria Komnenosten ajan Bysantissa? Theodoros Prodromoksen<\/em> Katomyomakhia. Knaapi valmistelee v\u00e4it\u00f6skirjaansa klassisten kielten oppiaineessa ja tutkii bysanttilaista teksti\u00e4, Theodoros Prodromoksen <em>Katomyomakhiaa<\/em> eli \u201dKissojen ja hiirien taistelua\u201d.<\/p>\n<div id=\"attachment_109\" style=\"width: 259px\" class=\"wp-caption alignright\"><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2016\/03\/Vieux-chat-et-jeune-souris.jpg\" rel=\"attachment wp-att-109\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-109\" class=\"wp-image-109\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2016\/03\/Vieux-chat-et-jeune-souris-300x300.jpg\" alt=\"Vieux-chat-et-jeune-souris\" width=\"249\" height=\"249\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2016\/03\/Vieux-chat-et-jeune-souris-300x300.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2016\/03\/Vieux-chat-et-jeune-souris-150x150.jpg 150w, https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2016\/03\/Vieux-chat-et-jeune-souris-768x767.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2016\/03\/Vieux-chat-et-jeune-souris.jpg 784w\" sizes=\"auto, (max-width: 249px) 100vw, 249px\" \/><\/a><p id=\"caption-attachment-109\" class=\"wp-caption-text\">Vanha kissa ja nuori hiiri. By Auguste Vimar &#8211; Biblioth\u00e8que nationale de France, Public Domain, https:\/\/commons.wikimedia.org\/w\/index.php?curid=16264487<\/p><\/div>\n<p>Theodoros Prodromos eli noin 1100\u20131165\/70 <a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Bysantin_valtakunta\">Bysantissa<\/a> ja kirjoitti laajan tuotannon, johon kuului my\u00f6s draamankaltaisia dialogimuotoisia tekstej\u00e4, joista <em>Katomyomakhia <\/em>on yksi esimerkki. Teksti k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 384 s\u00e4ett\u00e4. Juoni on lyhyesti seuraavanlainen: hiiret k\u00e4rsiv\u00e4t kissan hirmuvallan alla ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 t\u00e4t\u00e4 vastaan. Osa hiirist\u00e4 j\u00e4\u00e4 odottamaan, kun toiset l\u00e4htev\u00e4t hy\u00f6kk\u00e4ykseen. Hy\u00f6kk\u00e4yksen aikana kissa kuolee sattumalta ja lopuksi hiirill\u00e4 on kaikki hyvin. Knaapin mukaan teksti viittaa useisiin eri antiikin teksteihin, mutta n\u00e4it\u00e4 viittauksia ei ole juurikaan analysoitu.<\/p>\n<p>Tekstin genrem\u00e4\u00e4rittely ei ole helppoa. Bysanttilaisesta teatterista ei tiedet\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 ole varmaa onko teatteri-instituutiota edes ollut olemassa Bysantissa, joten nopeasti ajatellen vaikuttaisi silt\u00e4, ettei teksti\u00e4 voi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4ksi. Knaapi kuitenkin pohti mit\u00e4 teatterilla loppujen lopuksi tarkoitetaan ja miten se m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n. H\u00e4nen mukaansa kulttuurisia ilmi\u00f6it\u00e4 voidaan tutkia teatterillisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Esimerkiksi bysanttilaiset dialogitekstit todenn\u00e4k\u00f6isesti luettiin \u00e4\u00e4neen, eli esitettiin jonkinlaisen yleis\u00f6n edess\u00e4. Emme tied\u00e4 esitysk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, mutta voidaan olettaa ett\u00e4 tekstin lukija tai lukijat ovat saattaneet el\u00e4yty\u00e4 tekstiin esimerkiksi muuttamalla \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4n tai elehtim\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n<p>Vaikka esitystilanteista ei olekaan s\u00e4ilynyt mit\u00e4\u00e4n varmaa tietoa, on Knaapin mukaan t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pohtia sit\u00e4, miten ja mill\u00e4 perusteilla m\u00e4\u00e4rittelemme tekstin johonkin tiettyyn genreen kuuluvaksi. Esimerkiksi bysanttilaisia tekstej\u00e4 ei ole perinteisesti m\u00e4\u00e4ritelty teatteriksi, koska on ajateltu ett\u00e4 Bysantissa ei ollut teatteria. M\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 kuitenkin v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vaikuttaa siihen, miten me luemme teksti\u00e4 ja miten me tulkitsemme sit\u00e4, mihin kiinnit\u00e4mme huomiota. Knaapin tarkoituksena onkin tutkimuksessaan paitsi luoda tarkempi kuva Katomyomakhiasta tekstin\u00e4, my\u00f6s tutkia sit\u00e4, miten suhde teatteriin on vaikuttanut aiemman tutkimuksen tulkintoihin tekstist\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Helmikuun esitelm\u00e4 pidettiin 19.2. kun Mari-Liisa Varila puhui aiheesta <em>Tieteellisten tekstien transmissio 1500-luvun englanninkielisiss\u00e4 k\u00e4sikirjoituksissa ja painetuissa kirjoissa<\/em>.\u00a0 Varila on tutkinut aihetta v\u00e4it\u00f6skirjassaan, joka on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 esitarkastuksessa.<\/p>\n<div id=\"attachment_111\" style=\"width: 310px\" class=\"wp-caption alignright\"><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2016\/03\/Mari-Liisa-Varila-kk-esitelm\u00e4kuva.png\" rel=\"attachment wp-att-111\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-111\" class=\"wp-image-111 size-medium\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2016\/03\/Mari-Liisa-Varila-kk-esitelm\u00e4kuva-300x169.png\" alt=\"Mari-Liisa Varila kk-esitelm\u00e4kuva\" width=\"300\" height=\"169\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2016\/03\/Mari-Liisa-Varila-kk-esitelm\u00e4kuva-300x169.png 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2016\/03\/Mari-Liisa-Varila-kk-esitelm\u00e4kuva-768x434.png 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2016\/03\/Mari-Liisa-Varila-kk-esitelm\u00e4kuva-500x282.png 500w, https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2016\/03\/Mari-Liisa-Varila-kk-esitelm\u00e4kuva.png 967w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a><p id=\"caption-attachment-111\" class=\"wp-caption-text\">Mari-Liisa Varila pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kuukausiesitelm\u00e4\u00e4. Echo360-kuvakaappaus videosta.<\/p><\/div>\n<p>Varila aloitti esitelm\u00e4ns\u00e4 muistuttamalla, ettei 1400-luvulla kehitetty kirjapainotaito muuttanut kerralla kirjojen julkaisemista. Painettujen kirjojen ohella julkaistiin viel\u00e4 runsaasti k\u00e4sinkirjoitettuja kirjoja. K\u00e4sikirjoituksia julkaistiin viel\u00e4 pitk\u00e4lle 1600-luvulle asti. Tutkimuksessa mielenkiinto ei-painettuihin kirjoihin kuitenkin loppuu usein kirjapainon keksimiseen. Ei-painetusta materiaalista tutkitaan lis\u00e4ksi yleens\u00e4 ainutkertaisia, erityisen kauniita tai n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 tai kuuluisien henkil\u00f6iden omistamia kirjoja, jolloin vaatimattomammat ja yleisemm\u00e4t k\u00e4sinkirjoitetut tekstit j\u00e4\u00e4v\u00e4t usein tutkimatta.<\/p>\n<p>Hyv\u00e4 esimerkki ovat tieteelliset k\u00e4sikirjoitukset, joita on s\u00e4ilynyt hyvinkin paljon. T\u00e4st\u00e4 materiaalista suurin osa on viel\u00e4 editoimatta. Tieteelliset tekstit voivat kuitenkin paljastaa yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n paljon oman aikansa kielest\u00e4, kulttuurista ja ajattelutavoista. Vaikka tieteelliset tekstit ovatkin eritt\u00e4in kiinnostava l\u00e4hderyhm\u00e4, liittyy niihin tiettyj\u00e4 haasteita. K\u00e4sikirjoituksissa esimerkiksi vaihdetaan kielt\u00e4 vaikkapa latinan ja englannin v\u00e4lill\u00e4. Toisaalta v\u00e4lill\u00e4 on vaikea m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 mitk\u00e4 k\u00e4sikirjoitukset ovat samaa teksti\u00e4, sill\u00e4 k\u00e4sikirjoituksiin on saatettu kopioida vain hyvin lyhyit\u00e4kin p\u00e4tki\u00e4 jotakin teksti\u00e4, kun taas toiseen k\u00e4sikirjoitukseen on otettu mukaan useampia tekstej\u00e4 ja t\u00e4ydennetty aikaisempaa omilla huomautuksilla tai lainauksilla muista l\u00e4hteist\u00e4.<\/p>\n<p>Tieteellisten tekstien tutkimuksessa t\u00e4ytyy my\u00f6s ottaa huomioon, ett\u00e4 jotkin tieteenalat eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 ole osa tiedett\u00e4, vaikka ne ovat aikanaan sit\u00e4 olleet. Mari-Liisa Varilan tutkima <a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Astrologia\">astrologia<\/a> on hyv\u00e4 esimerkki t\u00e4st\u00e4. Viel\u00e4 esimerkiksi 1500-luvulla astrologia ja astronomia n\u00e4htiin samaksi tieteen alaksi, mutta nyky\u00e4\u00e4n astrologiaa pidet\u00e4\u00e4n pseudotieteen\u00e4. On kuitenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 1500-luvun astrologiaa tutkitaan tieteellisen\u00e4 oppialana, joka on vaikuttanut my\u00f6s nykyisen astronomian kehitykseen.<\/p>\n<div id=\"attachment_114\" style=\"width: 241px\" class=\"wp-caption alignleft\"><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2016\/03\/Anatomical_Man.jpg\" rel=\"attachment wp-att-114\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-114\" class=\"wp-image-114 size-medium\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2016\/03\/Anatomical_Man-231x300.jpg\" alt=\"\u00a9Photo. R.M.N. \/ R.-G. Oj\u008eda\" width=\"231\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2016\/03\/Anatomical_Man-231x300.jpg 231w, https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2016\/03\/Anatomical_Man-768x998.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2016\/03\/Anatomical_Man-788x1024.jpg 788w, https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2016\/03\/Anatomical_Man.jpg 1677w\" sizes=\"auto, (max-width: 231px) 100vw, 231px\" \/><\/a><p id=\"caption-attachment-114\" class=\"wp-caption-text\">Kuva Berryn herttuan rukouskirjasta (1410-luku), jossa on kuvattuna horroskooppimerkkien vaikutukset ihmisen kehoon. \u00a9Photo. R.M.N. \/ R.-G. Oj\u008eda<\/p><\/div>\n<p>Astrologia perustui ajatukseen siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4htien liikkeet vaikuttavat suoraan maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 tapahtuviin asioihin. Astrologiaa saatettiin siis k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 apuna esimerkiksi sairauksien diagnosoinnissa tai l\u00e4\u00e4kkeiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misess\u00e4, sill\u00e4 t\u00e4htien asennon ajateltiin olevan yhteydess\u00e4 siihen miksi ihminen oli sairas. Toisaalta kuitenkin t\u00e4hdist\u00e4 ennustaminen n\u00e4htiin kiellettyn\u00e4 ja huonona astrologiana.<\/p>\n<div id=\"attachment_112\" style=\"width: 310px\" class=\"wp-caption alignright\"><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2016\/03\/Planispherical_astrolabe_mg_7100.jpg\" rel=\"attachment wp-att-112\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-112\" class=\"wp-image-112 size-medium\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2016\/03\/Planispherical_astrolabe_mg_7100-300x200.jpg\" alt=\"Planispherical_astrolabe_mg_7100\" width=\"300\" height=\"200\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2016\/03\/Planispherical_astrolabe_mg_7100-300x200.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2016\/03\/Planispherical_astrolabe_mg_7100-768x512.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2016\/03\/Planispherical_astrolabe_mg_7100-1024x683.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2016\/03\/Planispherical_astrolabe_mg_7100-450x300.jpg 450w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a><p id=\"caption-attachment-112\" class=\"wp-caption-text\">Astrolabi. By Rama &#8211; Own work, CC BY-SA 2.0 fr, https:\/\/commons.wikimedia.org\/w\/index.php?curid=7294462<\/p><\/div>\n<p>Varila puhui esitelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4sikirjoitustutkimuksessa on syyt\u00e4 ottaa aina huomioon my\u00f6s se, ett\u00e4 k\u00e4sikirjoitukset ovat my\u00f6s esineit\u00e4. Erityisen hyvin t\u00e4m\u00e4 tulee esille h\u00e4nen aineistossaan, jossa k\u00e4sikirjoituksissa saattaa olla esimerkiksi pergamentista tehtyj\u00e4, k\u00e4ytt\u00f6kelpoisia <a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Astrolabi\">astrolabeja<\/a>.\u00a0Tutkijan on siis osattava ottaa my\u00f6s k\u00e4sikirjoitus esineen\u00e4 osaksi l\u00e4hdeaineistoaan.<\/p>\n<p>Lopuksi Varila huomautti, ett\u00e4 vaikka astrologia kuulostaa meist\u00e4 nykyisin hyvinkin oudolta ja eriskummalliselta ajattelulta, niin kielen tasolla on helppoa n\u00e4hd\u00e4 yhteys 1500-luvun astrologian ja nykytieteen v\u00e4lill\u00e4. Molemmissa pyrit\u00e4\u00e4n kielellisesti osoittamaan asioiden syy-seuraus suhteita ja viitataan aikaisempiin auktoriteetteihin.<\/p>\n<p>Kuukausiesitelm\u00e4n videotallenteen voit katsoa <a href=\"https:\/\/echo360.org.uk\/media\/b7c184b4a2680335587f3c819b0edc14ab05327551104c70a9e16b4fbfb0a94c28a3dfd5250dd705\/public\">Echo360-palvelun kautta.<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Vuoden 2016 kuukausiesitelm\u00e4t alkoivat 15.1. Kalle Knaapin esitelm\u00e4ll\u00e4 Teatteria Komnenosten ajan Bysantissa? Theodoros Prodromoksen Katomyomakhia. Knaapi valmistelee v\u00e4it\u00f6skirjaansa klassisten kielten oppiaineessa ja tutkii bysanttilaista teksti\u00e4, Theodoros Prodromoksen Katomyomakhiaa eli \u201dKissojen ja hiirien taistelua\u201d. Theodoros Prodromos eli noin 1100\u20131165\/70 Bysantissa ja &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/2016\/03\/07\/alkuvuoden-kuukausiesitelmat\/\">Continue reading <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":127,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-106","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/106","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/users\/127"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=106"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/106\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":118,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/106\/revisions\/118"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=106"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=106"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=106"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}