{"id":119,"date":"2016-03-16T11:13:49","date_gmt":"2016-03-16T08:13:49","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/?p=119"},"modified":"2016-03-16T11:13:49","modified_gmt":"2016-03-16T08:13:49","slug":"raamatunkaannokset-innoittajina-ja-kiistelyn-kohteina","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/2016\/03\/16\/raamatunkaannokset-innoittajina-ja-kiistelyn-kohteina\/","title":{"rendered":"Raamatunk\u00e4\u00e4nn\u00f6kset innoittajina ja kiistelyn kohteina"},"content":{"rendered":"

TUCEMEMS j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 vuonna 2016 yleis\u00f6luentosarjan <\/span>Kieli, kirjoitus ja pitk\u00e4 reformaatio<\/span><\/i> Turun tuomiokirkossa. Kristinusko on aina ollut sidoksissa kirjoitettuun sanaan, Raamattuun, ja reformaationkin keskeinen ajatus oli se, ett\u00e4 Raamatun tulee yksin toimia kirkon ohjenuorana. Raamattua on my\u00f6s k\u00e4\u00e4nnetty jo hyvin varhain eri kielille. Keskiajalla ja reformaation aikana k\u00e4\u00e4nt\u00e4misest\u00e4 nousi my\u00f6s kiistoja. Toisaalta taas uudet kansankieliset k\u00e4\u00e4nn\u00f6kset my\u00f6s innoittivat ihmisi\u00e4. Raamatunk\u00e4\u00e4nn\u00f6sten vaikutukset kulttuurissa olivat kahden ensimm\u00e4isen luennon teemana. <\/span><\/p>\n

Dosentti Tuomo Fons\u00e9n piti sarjan ensimm\u00e4isen luennon tammikuussa. H\u00e4nen l\u00e4ht\u00f6kohtanaan olivat luterilaisten s\u00e4velt\u00e4jien 1600- ja 1700-luvuilla s\u00e4velt\u00e4m\u00e4t kuoroteokset. S\u00e4velt\u00e4jist\u00e4 tunnetuin lienee ilman muuta Johann Sebastian Bach<\/a>, mutta h\u00e4n ei suinkaan ollut ainut luterilainen s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 tuona aikana.<\/span><\/p>\n

\"Johann<\/a>

Johann Sebastian Bach. Maalaus on Elias Gottlob Haussmann maalaama vuodelta 1746.<\/p><\/div>\n

Fons\u00e9nin mukaan s\u00e4velt\u00e4j\u00e4t saivat kuoroteoksiinsa innoitusta Martti Lutherin<\/a> laatimasta raamatunk\u00e4\u00e4nn\u00f6ksest\u00e4. Lutherin raamatunk\u00e4\u00e4nn\u00f6s julkaistiin vuonna 1534 pitk\u00e4llisen ty\u00f6n tuloksena. Lopputulos oli eritt\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4 ja vaikutti voimakkaasti muihin kansankielisiin k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiin ja saksan kielen kehitykseen laajemmaltikin. Fons\u00e9nin mukaan raamatunk\u00e4\u00e4nn\u00f6s oli kielellisesti korkeatasoinen ja jopa musikaalinen. Luther itse piti musiikista ja sanoitti ja s\u00e4velsi virsi\u00e4, joten musiikki on ollut luterilaiseen perinteeseen alusta saakka kuulunut t\u00e4rke\u00e4 osa.<\/span><\/p>\n

Fons\u00e9n k\u00e4vi luennollaan l\u00e4pi eri s\u00e4velt\u00e4jien oratorioita, kantaatteja ja motetteja ja kuuntelutti osia n\u00e4ist\u00e4 vaikuttavista kuoroteoksista tuomiokirkkoon kokoontuneelle yleis\u00f6lle. Kuoron laulu kaikui todella komeasti tuomiokirkon holveissa ja Fons\u00e9n kertoi yleis\u00f6lle, kuinka kielelliset piirteet huomioidaan musiikissa. Kuoroteoksien tekstit olivat Raamatusta. Esimerkiksi Sebastian Kn\u00fcpferin motetin Ach, Herr, strafe mich nicht in deinem zorn<\/a><\/span>\u00a0 teksti on suoraan psalmista 6, jakeet 2-5. Musiikki symboloi sielun ahdistusta ja Jumalan vihaa, jota my\u00f6s tekstin sanat ilment\u00e4v\u00e4t. Luennolla kuunneltiin my\u00f6s Johann Pachelbelin, Johann Schellen, Georg Philipp Telemannin, Dietrich Buxtehuden, Johan Ludwig Bachin ja J.S. Bachin s\u00e4vellyksi\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Kev\u00e4\u00e4n toisen luennon piti professori Matti Peikola. H\u00e4nenkin luentonsa keski\u00f6ss\u00e4 oli Raamatun k\u00e4\u00e4nt\u00e4minen, aiheena oli <\/span>Helmi\u00e4 sioille? Raamatun kansankielelle k\u00e4\u00e4nt\u00e4misen kiistakysymyksi\u00e4 my\u00f6h\u00e4iskeskiajan Englannissa<\/span><\/i>. Peikola aloitti luentonsa Lutherin reformaation alkupisteest\u00e4, teesien naulaamisesta. Vaikka tapauksen historiallisuudesta kiistell\u00e4\u00e4nkin, varmaa on ett\u00e4 teesit levisiv\u00e4t hyvin nopeasti. Ratkaisevaa niiden nopealle levi\u00e4miselle oli se, ett\u00e4 ne k\u00e4\u00e4nnettiin nopeasti saksaksi, ja se ett\u00e4 painotekniikka mahdollisti nopean kirjojen ja lentolehtisten tuottamisen. Reformaation ajatukset Raamatunk\u00e4\u00e4nt\u00e4misest\u00e4 levisiv\u00e4t nopeasti my\u00f6s muualle Eurooppaan. Englannissa samaan aikaan toimi William Tyndale, joka k\u00e4\u00e4nsi Uuden Testamentin englanniksi. H\u00e4n ei kuitenkaan saanut painolupaa Uudelle Testamentilleen ja niinp\u00e4 h\u00e4n painatti kirjan lopulta Saksassa. Uutta Testamenttia salakuljetettiin Englantiin, miss\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6s m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti takavarikoitavaksi ja poltettavaksi. <\/span><\/p>\n

Raamatun k\u00e4\u00e4nt\u00e4minen englanniksi oli lailla kielletty\u00e4 saarivaltakunnassa aina 1530-luvulle asti, jolloin julkaistiin ns. The Great Bible<\/em>, joka oli nimens\u00e4<\/p>\n

\"The<\/a>

The Great Bible, kansilehti. Kuva: Wikimedia Commons.<\/p><\/div>\n

mukaisesti\u00a0suurikokoinen kirja. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6s oli kuningas Hernik VIII:n hyv\u00e4ksym\u00e4, mutta t\u00e4ll\u00f6inkin kuningas antoi m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 siit\u00e4, ettei sit\u00e4 saanut lukea kuka tahansa eik\u00e4 miten tahansa. Kuningas itse on kuvattuna kirjan kansilehdell\u00e4 jumalallisena hahmona, joka ojentaa Raamattua sek\u00e4 papistolle oikealla puolellaan, ett\u00e4 aatelisille vasemmalla puolellaan.<\/p>\n

Negatiivinen suhtautuminen Raamatun k\u00e4\u00e4nt\u00e4miseen englanniksi johtuu Peikolan mukaan ainakin osaksi siit\u00e4, ett\u00e4 Englannissa oli k\u00e4yty asiasta kiivaita v\u00e4ittelyit\u00e4 1300-luvun loppupuolella. Tuolloin k\u00e4ytiin keskustelua siit\u00e4, voiko ja saako Raamattua k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 kansankielelle. Keskustelua k\u00e4ytiin p\u00e4\u00e4asiassa latinaksi erityisesti Oxfordin yliopiston oppineiden kesken, mutta debatti siirtyi my\u00f6s englanninkielelle. Keskustelu oli kielipoliittista, mutta my\u00f6s teologista ja filosofista. Peikola k\u00e4vi l\u00e4pi keskustelun t\u00e4rkeimpi\u00e4 argumentteja.<\/p>\n

Raamatunk\u00e4\u00e4nt\u00e4misen puolustajat vetosivat agumenteissaan esimerkiksi siihen, ett\u00e4 Raamattua oli aikaisemminkin k\u00e4\u00e4nnetty. Olihan latinankielinen Vulgata<\/a>kin k\u00e4\u00e4nn\u00f6s kreikasta. Sen lis\u00e4ksi Raamattu oli k\u00e4\u00e4nnetty tuohon aikaan jo muillekin kansankielille,<\/p>\n

\"By<\/a>

Baabelin tornin rakentaminen. Meister der Weltenchronik, kuva n. 1370-luvulta.<\/p><\/div>\n

kuten ranskaksi tai espanjaksi. K\u00e4\u00e4nt\u00e4misen vastustajat puolestaan viittasivat esimerkiksi kertomukseen Baabelin tornista<\/a>, jolloin ihmisten kielten sekoittuivat synnin seurauksena.\u00a0Latina oli heid\u00e4n mukaansa vastaus t\u00e4h\u00e4n kielten sekoittumisen ongelmaan. Lis\u00e4ksi teologiaa olisi ollut heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n turhaa k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 englanniksi, koska latinaksi sill\u00e4 oli paljon laajempi lukijakunta ymp\u00e4ri Eurooppaa.<\/p>\n

Kannattajat puolestaan vastasivat, ett\u00e4 englanninkielell\u00e4 Raamattu saavuttaisi laajemman lukijakunnan Englannissa, kun se levi\u00e4isi muillekin kuin oppineille. Lis\u00e4ksi Raamattu oli heid\u00e4n mukaansa parasta mahdollista luettavaa tavalliselle kansalle. Vastustajat pelk\u00e4siv\u00e4t kuitenkin, ett\u00e4 tavallinen kansa ei ymm\u00e4rr\u00e4 Raamatun hienouksia, ja lukisi kirjaa liian kirjaimellisesti.<\/p>\n

\"800px-WycliffeYeamesLollards_01\"<\/a>

William Frederick Yeames: John Wycliffe antaa k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 Raamatun “k\u00f6yhille papeille”.<\/p><\/div>\n

Debatti ei j\u00e4\u00e4nyt vain \u00e4lykk\u00f6jen k\u00e4denv\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi, vaan John Wycliffe <\/a>yhdess\u00e4 oppilaidensa kanssa k\u00e4\u00e4nsi Raamatun englanniksi 1300-luvun loppupuolella. Aluksi he yrittiv\u00e4t etsi\u00e4 Vulgatan virheet ja korjata ne. Sen j\u00e4lkeen he k\u00e4\u00e4nsiv\u00e4t tekstin latinasta sanatarkasti, mink\u00e4 j\u00e4lkeen he muokkasivat k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen kieliasua paremmin englannin kieleen sopivaksi. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6s oli keskisen Englannin murteen mukainen, mik\u00e4 oli todenn\u00e4k\u00f6isesti ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4mpi muille murrealueille kuin etel\u00e4n tai pohjoisen murteet.<\/p>\n

Wycliffen Raamattu oli suosittu ja rikkaat hankkivat sit\u00e4 koteihinsa. My\u00f6s k\u00f6yhemm\u00e4t ihmiset saattoivat hankkia Raamatun isommalla joukolla yhdess\u00e4. Raamattuun laadittiin my\u00f6s englanninkielisi\u00e4 selitysteoksia, jotta sit\u00e4 saattoi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 oppimattomampikin henkil\u00f6. Wycliffe ja h\u00e4nen kannattajansa joutuivat kuitenkin kirkon johdon kanssa oppiriitoihin tietyist\u00e4 teologisista kysymyksist\u00e4. T\u00e4st\u00e4 seurasi harhaoppisyytteit\u00e4, jotka johtivat jopa kuolemantuomioihin. Lopulta Oxfordin kirkolliskokouksessa vuonna 1408 raamatunk\u00e4\u00e4nn\u00f6s julistettiin pannaan ja englanninkielisen Raamatun lukemisesta tuli kielletty\u00e4. N\u00e4m\u00e4 tapahtumat olivat osaltaan vaikuttamassa siihen, miksi viel\u00e4 1500-luvulla Raamatun k\u00e4\u00e4nt\u00e4miseen ja lukemiseen suhtauduttiin niin varauksellisesti Englannissa.<\/span><\/p>\n

TUCEMEMSin luentosarja jatkuu p\u00e4\u00e4si\u00e4isen j\u00e4lkeen maanantaina 4.4. klo 17.15 Turun tuomiokirkossa. Tuolloin luennon pit\u00e4\u00e4 professori Kaisa H\u00e4kkinen ja aiheena on\u00a0Suomen kirjakielen synty reformaatioaikana.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

TUCEMEMS j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 vuonna 2016 yleis\u00f6luentosarjan Kieli, kirjoitus ja pitk\u00e4 reformaatio Turun tuomiokirkossa. Kristinusko on aina ollut sidoksissa kirjoitettuun sanaan, Raamattuun, ja reformaationkin keskeinen ajatus oli se, ett\u00e4 Raamatun tulee yksin toimia kirkon ohjenuorana. Raamattua on my\u00f6s k\u00e4\u00e4nnetty jo hyvin varhain … Continue reading →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":127,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-119","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/119","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/users\/127"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=119"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/119\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":128,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/119\/revisions\/128"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=119"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=119"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=119"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}