{"id":130,"date":"2016-04-28T10:00:55","date_gmt":"2016-04-28T07:00:55","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/?p=130"},"modified":"2016-04-28T10:01:48","modified_gmt":"2016-04-28T07:01:48","slug":"kuukausiesitelmissa-kasiteltiin-keskiajan-uskontoa-maalis-ja-huhtikuussa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/2016\/04\/28\/kuukausiesitelmissa-kasiteltiin-keskiajan-uskontoa-maalis-ja-huhtikuussa\/","title":{"rendered":"Maalis- ja huhtikuun esitelmiss\u00e4 k\u00e4siteltiin keskiajan uskontoa"},"content":{"rendered":"

TUCEMEMS j\u00e4rjesti maaliskuussa esitelm\u00e4tilaisuuden, jossa puhumassa oli FT Meri Heinonen. H\u00e4nen esitelm\u00e4ns\u00e4 otsikko oli Mustaa, valkoista ja harmaan s\u00e4vyj\u00e4. Uskonnollisten naisten ja miesohjaajien suhteet my\u00f6h\u00e4iskeskiajan Saksassa<\/em>. Heinonen on kirjoittanut tutkimusaiheestaan lyhyen kirjoituksen hiiskuttua-verkkolehdess\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Keskiajalla uskonnollisilla naisilla, kuten nunnilla, oli tarve miesohjaajille, jotka toimivat heid\u00e4n sielunhoitajinaan ja toimittivat ehtoollisen, jota naisilla ei kirkon mukaan ollut lupa itse tehd\u00e4. Naisten ja miesohjaajien v\u00e4lisi\u00e4 suhteita kuitenkin kontrolloitiin tiukasti. T\u00e4st\u00e4 tiukasta kontrollista kertovat luostareiden s\u00e4\u00e4nt\u00f6kokoelmat, jotka antavat ohjeita muun\u00a0muassa siit\u00e4, miten naiset ja miehet tuli erist\u00e4\u00e4 eri tiloihin luostareissa ja esimerkiksi messun aikana. Varsinaisesti n\u00e4m\u00e4 l\u00e4hteet eiv\u00e4t kuitenkaan kerro mit\u00e4\u00e4n todellisista kontakteista uskonnollisten naisten ja heid\u00e4n miesohjaajiensa v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

\"Nunnia<\/a>

Nunnia viett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 messua papin johdolla.
Public Domain, https:\/\/commons.wikimedia.org\/w\/index.php?curid=139192<\/p><\/div>\n

Heinosen mukaan muut keskiaikaiset l\u00e4hteet antavat nunnien ja heit\u00e4 ohjaavien pappien tai munkkien suhteesta usein mustavalkoisen kuvan.\u00a0 Erilaiset populaarit pilkkatarinat, joita on s\u00e4ilynyt keskiajalta, tekev\u00e4t pilaa langenneista nunnista, joilla on ollut rakkaussuhde munkin tai papin kanssa. Vastaavasti pyhimysel\u00e4m\u00e4kerrat kertovat uskonnollisista naisista, jotka ovat tulleet Jumalan erityisest\u00e4 armosta heid\u00e4n ohjaajiaan viisaammiksi ja voineet neuvoa miesohjaajaansa. Todellisen kanssak\u00e4ymisen kuvaukset ovat v\u00e4h\u00e4isi\u00e4 kummassakin l\u00e4hderyhm\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Yksi l\u00e4hderyhm\u00e4 kertoo Heinosen mukaan kuitenkin meille jotain uskonnollisten naisten ja heid\u00e4n miesohjaajiensa todellisista suhteista. Konventtien sisarkirjat ovat dominikaaninunnien yhteis\u00f6jen historiateoksia, jotka kertoivat yhteis\u00f6n perustamisesta ja menneisyyden merkitt\u00e4vist\u00e4 tapahtumista. N\u00e4it\u00e4 sisarkirjoja on s\u00e4ilynyt yhdeks\u00e4st\u00e4 eri konventista nykyisen Etel\u00e4-Saksan, Elsassin ja Sveitsin alueelta. Sisarkirjoissa kuvataan my\u00f6s lyhyesti joidenkin sisarien el\u00e4m\u00e4kertoja, joiden avulla voimme tavoittaa my\u00f6s sisarten ja heid\u00e4n ohjaajiensa v\u00e4lisist\u00e4 kontakteista kertovia esimerkkej\u00e4.<\/p>\n

\"Hildegard<\/a>

Hildegard von Bingen ja h\u00e4nen miesohjaajansa.
Miniatur aus dem Rupertsberger Codex des Liber Scivias., Public Domain, https:\/\/commons.wikimedia.org\/w\/index.php?curid=1718595<\/p><\/div>\n

Heinosen mukaan naisten uskonnolliset yhteis\u00f6t m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin tuolla alueella dominikaanij\u00e4rjest\u00f6n<\/a>\u00a0vastuulle, mik\u00e4 tarkoitti sit\u00e4, ett\u00e4 dominikaaniveljien tuli k\u00e4yd\u00e4 konventeissa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti ottamassa vastaan ripitt\u00e4ytymisi\u00e4 uskonnollisilta naisilta. Dominikaanit eiv\u00e4t kuitenkaan pystyneet hoitamaan konventtien p\u00e4ivitt\u00e4isi\u00e4 hengellisi\u00e4 tarpeita, kuten ehtoollisen asettamista, sill\u00e4 konventit sijaitsivat laajalla alueella kaukana toisistaan. N\u00e4in ollen dominikaaniveljen k\u00e4ynneiss\u00e4 saattoi olla useiden viikkojen taukoja. T\u00e4n\u00e4 aikana naisten hengellisist\u00e4 tarpeista vastasivat seurakuntapapit, jotka saattoivat asua konventin yhteydess\u00e4.<\/p>\n

Sisarkirjojen perusteella voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4ist\u00e4 liturgiaa hoitaneet papit saattoivat olla hyvin t\u00e4rkeit\u00e4 yhteis\u00f6lle. Heit\u00e4 kuvataan usein lempeiksi ja auttavaisiksi ihmisiksi. Esimerkiksi yhteis\u00f6n perustamiskertomuksen yhteydess\u00e4 saatetaan kuvata, kuinka pappi on auttanut perustamisessa ja jopa ihan konkreettisesti ollut mukana rakennust\u00f6iss\u00e4. He saattoivat my\u00f6s olla hyvi\u00e4 sielunhoitajia.<\/p>\n

Dominikaaniveljet sen sijaan, jotka k\u00e4viv\u00e4t konventeissa harvemmin, kuvataan sisarkirjoissa enemm\u00e4n hengellisiksi auktoriteeteiksi. Heid\u00e4n puoleensa k\u00e4\u00e4nnyttiin erityisesti opillisissa kysymyksiss\u00e4 ja heid\u00e4n toivottiin p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4n ovatko naisten uskonnolliset kokemukset olleet aitoja vai eiv\u00e4t. Kuitenkin rivien v\u00e4list\u00e4 voi lukea ep\u00e4suoraa kritiikki\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 dominikaaniveljet eiv\u00e4t ole olleet paikalla silloin kuin heit\u00e4 olisi tarvittu.<\/p>\n

Kirjoissa on my\u00f6s tapauksia, joissa jonkun veljen ja sisaren v\u00e4lill\u00e4 on l\u00e4heinen yst\u00e4vyyssuhde. Usein naisella saattoi olla erityinen armo Jumalalta, jolloin h\u00e4n saattoi jopa opastaa velje\u00e4 joissain hengellisiss\u00e4 kysymyksiss\u00e4. N\u00e4iss\u00e4kin suhteissa saattoi olla ristiriitoja ja ongelmia, jotka saattoivat jopa lopettaa l\u00e4heisen yst\u00e4vyyden kokonaan. T\u00e4ll\u00f6in kertomus antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sek\u00e4 veli ett\u00e4 sisar olivat tehneet jossain asiassa v\u00e4\u00e4rin, esimerkiksi niin ett\u00e4 sisar ei ollut kunnioittanut veljen uskonnollista auktoriteettia.\u00a0 Kertomukset my\u00f6s tuntuvat korostavan sisarien vastuuta oikeiden rajojen yll\u00e4pidossa, ettei kanssak\u00e4ymisest\u00e4 tulisi liian l\u00e4heist\u00e4.<\/p>\n

Sisarkirjat antavat meille kiinnostavan kuvan uskonnollisten naisten ja heid\u00e4n miesohjaajiensa v\u00e4lisist\u00e4 suhteista, ja paljastavat, ett\u00e4 kahden \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4n v\u00e4liss\u00e4 on ollut tilaa my\u00f6s normaalille kanssak\u00e4ymiselle ja yst\u00e4vyydelle. Suhteet ovat olleet monimuotoisia, v\u00e4lill\u00e4 l\u00e4heisempi\u00e4 ja v\u00e4lill\u00e4 taas ristiriitaisempia.<\/p>\n

 <\/p>\n

Huhtikuussa saimme kuulla kiinnostavan esitelm\u00e4n, jonka meille piti arkeologi FM Juha Ruohonen. H\u00e4nen esitelm\u00e4ns\u00e4 otsikkona oli Kalmistosta kirkkomaaksi. Ravattulan Ristim\u00e4ki ja Suomen kirkollisen j\u00e4rjest\u00e4ytymisen varhaisvaiheet<\/em>. Ruohonen on johtanut Ravattulan Ristim\u00e4en kaivauksia ja kirjoittanut paljon aiheesta esimerkiksi\u00a0 Ravattulan Ristim\u00e4en kaivausten omalla sivustolla<\/a>. Kaivauksista ja l\u00f6yd\u00f6ksist\u00e4 on sivuilla my\u00f6s blogi Maasta ja ty\u00f6p\u00f6yd\u00e4lt\u00e4<\/em><\/a>.<\/p>\n

Esitelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n Ruohonen kertoi aluksi, miten Kaarinen Ravattulan Ristim\u00e4ki oli alun perin valikoitunut kaivauskohteeksi vuonna 2010. Tuolloin paikka oli valittu arkeologian oppiaineen opetuskaivausten kohteeksi mielenkiintoisen paikannimen ja edullisen sijainnin vuoksi, ja paikalla ajateltiin olevan ristiretkiaikainen ruumiskalmisto. Vasta vuonna 2013 kirkkorakennuksen kivijalka saatiin kaivettua kokonaan maasta, ja tuolloin kirkon<\/p>\n

\"Rakennus<\/a>

Rakennus on ollut kaksihuoneinen. Sen l\u00e4nsip\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ollut isompi kirkkosali ja it\u00e4p\u00e4\u00e4ss\u00e4 kuorihuone pappia varten. Kuvassa kivijalka osittain esiin kaivettuna. Kuva: J. Ruohonen. Ravattulan Ristim\u00e4ki -hanke.<\/p><\/div>\n

l\u00f6ytymisest\u00e4 tiedotettiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa medialle kaivauksien jo k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 loputtua silt\u00e4 vuodelta. N\u00e4in taattiin ty\u00f6rauha kaivauksilla ty\u00f6skenteleville arkeologeille.<\/p>\n

Ruohonen esitteli yleis\u00f6lle Ristim\u00e4elt\u00e4 l\u00f6ytyneen kirkon raunioita ja kivisen aidan perustuksen ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4\u00e4 kirkkomaata, jonne on arvioiden mukaan haudattu noin kolmesataa vainajaa. Kirkko olisi nykyisen tutkimustiedon valossa ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kohtalaisen varmasti ristiretki aikana, noin 1100-luvun loppupuolelta 1200-luvun alkuvuosikymmenille. Samalla Ruohonen esitteli arkeologian metodeja ja kiinnostavia l\u00f6yd\u00f6ksi\u00e4 alueelta, jotka auttavat tutkijoita ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n millainen kirkko ja sit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4nyt yhteis\u00f6 on ollut.<\/p>\n

Kirkon l\u00f6ytyminen tuo paljon uutta tietoa kristinuskon varhaisvaiheista Suomessa. Kirkko vaikuttaisi Ruohosen tulkinnan mukaan olleen muutaman, noin 5-6 perheen kyl\u00e4yhteis\u00f6n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 useiden vuosikymmenien aikana. Kirkko ei ole palannut, mutta vaikuttaa silt\u00e4 ett\u00e4 sen k\u00e4ytt\u00f6 on lopetettu yht\u00e4kki\u00e4 1200-luvun alkupuolella. T\u00e4m\u00e4 kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 tuolloin seurakuntaverkosto on syntynyt Suomessa, jolloin my\u00f6s Ristim\u00e4en kirkon toiminta on todenn\u00e4k\u00f6isesti siirtynyt l\u00e4heiseen Kaarinan seurakunnan kirkon yhteyteen.<\/p>\n

\"Kaikki<\/a>

Kaikki esiin kaivetut ilmi\u00f6t ja kivet dokumentoidaan takymetrill\u00e4 mitaten ja millimetripaperille piirt\u00e4en.Kuva: J. Ruohonen. Ravattulan Ristim\u00e4ki -hanke.<\/p><\/div>\n

Ristim\u00e4en kirkon tutkimukset ovat viel\u00e4 kesken, n\u00e4ytteiden ja esineiden analysointia jatketaan laboratorioissa ja kaivausten raportointi ja tutkimustulosten julkaiseminen tulee viem\u00e4\u00e4n viel\u00e4 monta vuotta. My\u00f6s kaivauksia on tarkoitus jatkaa viel\u00e4 ensi kes\u00e4n\u00e4, jos vain kaivauksille saadaan riitt\u00e4v\u00e4sti taloudellista tukea. Halutessaan jokainen voi osallistua kaivausten tukemiseen osallistumalla Pro Ristim\u00e4ki -ker\u00e4ykseen<\/a>.<\/p>\n

 <\/p>\n

Ensi syksyn\u00e4 TUCEMEMSin kuukausiesitelmi\u00e4 ei ole kuin joulukuussa, mutta sen sijaan meill\u00e4 on paljon muuta mielenkiintoista ohjelmaa, josta tulee toukokuun aikana tiedot TUCEMEMSin nettisivuille<\/a>.\u00a0Seuraavaksi mielenkiintoisia esitelmi\u00e4 ja luentoja p\u00e4\u00e4see seuraamaan jo nyt kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja kes\u00e4ll\u00e4. Maanantaina 23.5. klo 17.15 Turun tuomiokirkossa<\/strong> professori Liisa Steinby pit\u00e4\u00e4 yleis\u00f6luennon otsikolla Jahve ja heprealaiset runoilijat. Lutherista Herderin valistusajan Raamatuntulkintaan.<\/em> Torstaina 30.6. j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n taas TUCEMEMSin seminaari<\/strong> Keskiaikaisilla markkinoilla, jossa teemana t\u00e4n\u00e4 vuonna on Kriisi vai kukoistus? Kulttuurin murroksia ja jatkumoita keskiajan lopussa ja uuden ajan alussa<\/em>. Tervetuloa kello 12 alkaen Vanhan Raatihuoneen 3. kerroksen saliin<\/strong> kuuntelemaan mielenkiintoisia esitelmi\u00e4 keskiajan lopun ja uuden ajan alun maailmasta! Tarkempi ohjelma julkaistaan l\u00e4hiaikoina TUCEMEMSin nettisivuilla.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

TUCEMEMS j\u00e4rjesti maaliskuussa esitelm\u00e4tilaisuuden, jossa puhumassa oli FT Meri Heinonen. H\u00e4nen esitelm\u00e4ns\u00e4 otsikko oli Mustaa, valkoista ja harmaan s\u00e4vyj\u00e4. Uskonnollisten naisten ja miesohjaajien suhteet my\u00f6h\u00e4iskeskiajan Saksassa. Heinonen on kirjoittanut tutkimusaiheestaan lyhyen kirjoituksen hiiskuttua-verkkolehdess\u00e4. Keskiajalla uskonnollisilla naisilla, kuten nunnilla, oli tarve … Continue reading →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":127,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-130","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/130","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/users\/127"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=130"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/130\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":138,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/130\/revisions\/138"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=130"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=130"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=130"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}