{"id":140,"date":"2016-05-04T09:44:40","date_gmt":"2016-05-04T06:44:40","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/?p=140"},"modified":"2016-05-04T09:44:40","modified_gmt":"2016-05-04T06:44:40","slug":"kammiotutkijan-myytti-vs-nuoren-tutkijan-arki","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/2016\/05\/04\/kammiotutkijan-myytti-vs-nuoren-tutkijan-arki\/","title":{"rendered":"Kammiotutkijan myytti vs. nuoren tutkijan arki"},"content":{"rendered":"

Tutkijan el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja arkeen liittyy muutamia varsin sitkeit\u00e4 myyttej\u00e4 ja mielikuvia. Yksin\u00e4isyys, esoteerisuus, kumarat sel\u00e4t ja paksut linssit. P\u00f6lyiset kirjat ja hiljaiset huoneet. Tutkijanuraa harkitsevan kannattaa heitt\u00e4\u00e4 n\u00e4m\u00e4 mielikuvat romukoppaan. Nuoren tutkijan ty\u00f6st\u00e4, tutkimuksen konkretiasta ja tulevaisuuden haaveista keskustelimme JUNOn<\/a> tohtorikoulutettava Mari Tannisen kanssa Turun yliopiston humanistip\u00e4iv\u00e4n<\/a> paneelissa. Paneelimme keskustelut keskittyiv\u00e4t nelj\u00e4\u00e4n nuoren tutkijan<\/p>\n

\"By<\/a>

By Carl Spitzweg – Public Domain, https:\/\/commons.wikimedia.org\/w\/index.php?curid=159097<\/p><\/div>\n

ty\u00f6n arkea kuvaavaan kysymykseen. Keskustelimme motiiveistamme jatko-opintojen aloittamisessa, tutkimusaiheesta sek\u00e4 tyypillisen ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n rakenteesta, motivoivista ja ik\u00e4vist\u00e4 seikoista tohtorikoulutettavan ty\u00f6ss\u00e4, sek\u00e4 suunnitelmistamme tohtorikoulun j\u00e4lkeiselle ajalle. Alla joitain paneelikeskustelun her\u00e4tt\u00e4mi\u00e4 ajatuksia.<\/p>\n

Aloitin jatko-opintoni vuonna 2013 UTULING<\/a>-tohtoriohjelmassa graduohjaajani rohkaisemana. Graduni olin kirjoittanut kirjan evaluaatiosta renessanssiajan Englannissa. Koska gradun j\u00e4lkeen koin ett\u00e4 tutkimusta olisi voinut syvent\u00e4\u00e4 ja tarkentaa, p\u00e4\u00e4tin jatkaa v\u00e4it\u00f6skirjaan.<\/p>\n

Kyseess\u00e4 ei suinkaan ollut itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s. Harkitsin jatko-opintojen aloittamista varsin pitk\u00e4\u00e4n. Harkinta perustui kokemuksiin ja itsetuntemukseen, jota oli karttunut gradunkirjoitusprosessin aikana. Punnitsin aihetta kohtaan kokemaani kiinnostusta ja koetin kuvitella tutkimusty\u00f6n arkea. Millaista olisi ollut gradun kirjoittaminen, jos intensiivisin tutkimus- ja kirjoitusjakso olisi kest\u00e4nyt nelj\u00e4st\u00e4 viiteen vuotta? Riitt\u00e4isik\u00f6 intoa niin pitk\u00e4lle aikav\u00e4lille? Punnitsin hyvi\u00e4 ja huonoja puolia. Jahkasin. Lopulta v\u00e4it\u00f6skirja veti puoleensa.<\/p>\n

My\u00f6hemmin selvisi ett\u00e4 graduprosessi ajatusleikin perustana tuotti parhaimmillaankin ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isen mielikuvan siit\u00e4, mit\u00e4 jatko-opintoihin todella kuuluu. Oma gradunkirjoitusprosessini oli lopulta varsin yksipuolista sahaamista kirjaston ja tietokoneen v\u00e4lill\u00e4. Ja vaikka kuva tutkijasta kirjastossa hiiht\u00e4v\u00e4n\u00e4 k\u00f6yryselk\u00e4n\u00e4 sopii etenkin allekirjoittaneeseen erinomaisesti, t\u00e4m\u00e4 ei ole riitt\u00e4v\u00e4 kuvaus tohtorikoulutettavan teht\u00e4v\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Tyypillinen ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4ni saattaa sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 verkosta l\u00f6ytyv\u00e4n prim\u00e4\u00e4rimateriaalin l\u00e4pik\u00e4ynti\u00e4 ja evaluaation esiintymien kirjaamista, sekundaaril\u00e4hteiden lukemista ja v\u00e4it\u00f6skirjatekstin kirjoittamista (ja toivottavasti my\u00f6s v\u00e4h\u00e4n miettimist\u00e4), mutta my\u00f6s matkustamista, hakemusten sommittelua, raportointia ja erin\u00e4isiin hallinnon asiakirjoihin tutustumista (mik\u00e4 onkaan yliopiston matkustuss\u00e4\u00e4nt\u00f6 ja koskeeko se minua), koulutuksia, tapaamisia v\u00e4it\u00f6skirjaohjaajien ja muiden tutkijoiden kanssa, konferenssi- ja seminaariesityksi\u00e4, tapahtumien suunnittelua, keskusteluja muiden tohtorikoulutettavien kanssa asiasta, aasinsillasta ja kaikesta silt\u00e4 v\u00e4lilt\u00e4. Ja saan tietysti paljon s\u00e4hk\u00f6postia. Opetusteht\u00e4vi\u00e4 minulla ei ainakaan viel\u00e4 ole. Jotkut tohtorikoulutettavat paitsi opettavat, my\u00f6s ohjaavat kandeja ja graduja, kirjoittavat kirja-arvosteluja ja auttavat tutkimusjulkaisujen toimittamisessa. P\u00e4ivitt\u00e4iset ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4ni voisivat siis olla monimuotoisempiakin.<\/p>\n

Ty\u00f6p\u00e4ivien vaihtelevuus \u2013 voisi miltei sanoa rikkonaisuus \u2013 ei sovi kaikille. On kuitenkin erinomaisen tyydytt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 puuduttavan prim\u00e4\u00e4rimateriaalin koodausteht\u00e4v\u00e4n voi hyv\u00e4ll\u00e4 omallatunnolla lyk\u00e4t\u00e4 ensi viikkoon, koska John Lyonsin Semantics <\/em>tai ty\u00f6toverin kanssa suunniteltu artikkeli ja sit\u00e4 koskevat keskustelut ovat aivan yht\u00e4 oleellisia<\/p>\n

\"By<\/a>

By Pete O’Shea – Flickr: https:\/\/www.flickr.com\/photos\/peteoshea\/5600161625\/<\/p><\/div>\n

tutkintoni kokonaisuuden ja lopputuloksen kannalta. Loputtomiin tylsi\u00e4 ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4 ei toki voi lyk\u00e4t\u00e4. Tohtorintutkinto, samoin kuin v\u00e4it\u00f6skirja, koostuvat monista vastaavista mikrokokonaisuuksista, ja n\u00e4iden osatekij\u00f6iden hallinta on tutkinnon kohtuuaikaisen valmistumisen kannalta oleellista.<\/p>\n

Tohtorikoulutettavan teht\u00e4v\u00e4\u00e4n kuuluu my\u00f6s paljon vapautta. Vapaus onkin mielest\u00e4ni samanaikaisesti paras ja pelottavin asia tohtorikoulutettavan arjessa. V\u00e4it\u00f6skirjan etenemist\u00e4 toki seurataan ohjaustapaamisissa ja erin\u00e4isiss\u00e4 raporteissa, mutta perusoletus on, ettei tohtorikoulutettavaa tarvitse \u2013 saati pid\u00e4 \u2013 valvoa kellon ymp\u00e4ri. Vapaus tarkoittaa my\u00f6s ett\u00e4 omaan tutkimukseen ja tutkijanuraan liittyvi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 saa ja tulee tehd\u00e4 itse. (Kannattaa kuitenkin olla valmis vastaamaan v\u00e4it\u00f6skirjaohjaajan tiukkoihin kysymyksiin n\u00e4iden p\u00e4\u00e4t\u00f6sten motiiveista.) Vapaus saattaa joskus tuntua ahdistavalta; onhan se pelottavaa ja raskastakin olla yksin vastuussa omista tekemisist\u00e4\u00e4n. Mutta samalla vapaus viestii luottamuksesta, jota tutkimusty\u00f6n rahoittajalla tai tohtorikoulutettavan ty\u00f6nantajalla on nuoren tutkijan taitoja kohtaan.<\/p>\n

Paneelin viimeinen kysymys, tutkinnon j\u00e4lkeisest\u00e4 ty\u00f6llistymisest\u00e4 ja suunnitelmista, oli kaikkein vaikein. Itse toivon tutkinnon j\u00e4lkeen ty\u00f6llistyv\u00e4ni joko tutkijaksi tai erikoiskirjastoon. Tohtorikoulutettavan ei kuitenkaan kannata liikaa henkisesti sitoutua yksitt\u00e4isiin tulevaisuuden skenaarioihin. Tulevaa ammattiaan nykyisess\u00e4 taloustilanteessa ja poliittisessa ilmapiiriss\u00e4 arvaileva nuori tutkija joutuu luultavasti viiden vuoden kuluttua toteamaan olleensa kerta kaikkiaan v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4. Optimistisesti tulevaisuuteen suhtautuva tohtorikoulutettava haaveilee politiikan koulutusmy\u00f6nteisyydest\u00e4, humanististen arvojen paluusta yhteiskunnallisen keskustelun keski\u00f6\u00f6n, elinkeinoel\u00e4m\u00e4st\u00e4 joka arvostaa tohtoreita ja yliopistoista joilla olisi varaa palkata tutkijoita.<\/p>\n

Tiivist\u00e4en voisi todeta ett\u00e4 nuoren tutkijan arki on monimuotoista. Ty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n yksin ja ryhm\u00e4ss\u00e4, oman p\u00e4\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 tai muiden kanssa keskustellen. Sosiaaliset taidot ovat ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 yht\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4 kuin tutkimuksellisetkin. Ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4t ovat ajoittain vaativia ja muuttuvat p\u00e4ivitt\u00e4in. Paineensietokyly ja joustavuus ovat nuorelle tutkijalle elint\u00e4rkeit\u00e4. Kammiotutkijan ura ei ole nykytutkijalle mahdollinen, ja parempi niin.<\/p>\n

Sirkku Ruokkeinen<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tutkijan el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja arkeen liittyy muutamia varsin sitkeit\u00e4 myyttej\u00e4 ja mielikuvia. Yksin\u00e4isyys, esoteerisuus, kumarat sel\u00e4t ja paksut linssit. P\u00f6lyiset kirjat ja hiljaiset huoneet. Tutkijanuraa harkitsevan kannattaa heitt\u00e4\u00e4 n\u00e4m\u00e4 mielikuvat romukoppaan. Nuoren tutkijan ty\u00f6st\u00e4, tutkimuksen konkretiasta ja tulevaisuuden haaveista keskustelimme JUNOn … Continue reading →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":127,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-140","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/140","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/users\/127"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=140"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/140\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":145,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/140\/revisions\/145"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=140"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=140"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=140"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}