![\"Carmina](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2016\/06\/Carmina-Cantabrigiensia.-A-Cambridgean-version-of-a-Medieval-European-chant-collection-in-Latin.-Wikimedia-Commons.-Cambridge-University-Library-Gg.5.35..jpg\")
<\/a>Carmina Cantabrigiensia. A Cambridgean version of a Medieval European chant collection in Latin. Wikimedia Commons. Cambridge University Library Gg.5.35.<\/p><\/div>\n
kulttuurisissa, kirkollisissa ja hallinnollisissa yhteyksiss\u00e4, ja vuoden 1066 normannivalloituksen seurauksena hallinnollisissa yhteyksiss\u00e4 k\u00e4ytettiin my\u00f6s ranskan kielt\u00e4. Schiporin tarkoituksena on tutkia latinan v\u00e4hitt\u00e4ist\u00e4 korvautumista englannin kielell\u00e4 hallinnollisissa dokumenteissa sek\u00e4 englannin, ranskan ja latinan rinnakkaiseloa ja kunkin kielen suhteellisia osuuksia eri tekstilajeissa. H\u00e4n tutkii my\u00f6s mahdollista yhteytt\u00e4 tekstilajin ja valitun kielen v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4t\u00e4 samaa siirtym\u00e4\u00e4 latinasta englantiin, mutta tieteellisiss\u00e4 teksteiss\u00e4, tutkii Sara Norja englannin kielest\u00e4. Norja aikoo v\u00e4it\u00f6sty\u00f6ss\u00e4\u00e4n tuottaa digitaalisen edition kymmenest\u00e4 1400\u20131600 luvuilta per\u00e4isin olevista saman alkemistisen tekstin, The Mirror of Alchemy<\/em>, englanninkielisist\u00e4 k\u00e4sikirjoitusversioista ja tutkia niiss\u00e4 tieteellisen tekstin kansankielistymist\u00e4. H\u00e4n tarkastelee k\u00e4sikirjoitusten suhteita toisiinsa ja eurooppalaiseen alkemistiseen perinteeseen.<\/p>\n Monikielisyys on lis\u00e4ksi l\u00e4sn\u00e4 Tuomo Fons\u00e9nin saksan kielen tutkimuksessa hieman eri n\u00e4k\u00f6kulmasta, sill\u00e4 h\u00e4nen ty\u00f6ns\u00e4 alla ovat t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 saksan kielen oppimiseen r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6idyt pedagogiset kieliopit 1600\u20131700-luvuilla Ruotsin kuningaskunnassa. Fons\u00e9n tarkastelee n\u00e4iden kirjoittajia, lukijoita ja l\u00e4hteit\u00e4. H\u00e4n keskittyy Sven Ingemarsson Tilianderin ja Nicolaus zum Felden saksan kielioppeihin, jotka olivat ajalleen uutuutena kirjoitettu oppijan kielell\u00e4, ruotsiksi. Lis\u00e4ksi ne sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t kiinnostavia kontrastiivisia saksa\u2014ruotsi-kielivertailuja ja heijastavat toisinaan my\u00f6s saksalaista kielifilosofista keskustelua.<\/p>\n Englannin kielest\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjatutkimustaan esittelevien Aino Liiran ja Sirkku Ruokkeisen t\u00f6it\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 paratekstuaalisuuden k\u00e4site, sis\u00e4lt\u00e4en tekstin ja muotoseikat, jotka jotenkin kehyst\u00e4v\u00e4t keski\u00f6ss\u00e4 olevaa leip\u00e4teksti\u00e4 ja ohjaavat sen ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4. Aino Liira tutkii paratekstien kommunikatiivisia ja teksti\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4vi\u00e4 funktioita John Trevisan k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4n<\/p>\n World map from the Polychronicon. Wikimedia Commons, Bodleian Library_<\/p><\/div>\n Ranulf Higdenin Polychronicon<\/em>-historiateoksen k\u00e4sikirjoituksissa ja varhaisissa printtieditioissa. H\u00e4n pyrkii my\u00f6s selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, kuinka siirtym\u00e4 k\u00e4sikirjoituksesta printtieditioon mahdollisesti vaikutti tekstin paratekstuaalisuuteen. Sirkku Ruokkeinen puolestaan tarkastelee 1500-luvun englanninkielisen k\u00e4\u00e4nn\u00f6skirjallisuuden paratekstej\u00e4,\u00a0eritoten alkumateriaaleja, ja sit\u00e4, kuinka niiss\u00e4 kommentoidaan, arvioidaan ja arvotetaan k\u00e4sill\u00e4 olevaa teosta. H\u00e4n hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 teoriaa paratekstuaalisuudesta, ett\u00e4 diskurssintutkimuksesta tuttua ns. appraisal-teoriaa. Tarkoituksena on my\u00f6s tutkia, kuinka kirjoihin ja kirjallisuuteen asennoiduttiin yleens\u00e4kin, ja kuinka m\u00e4\u00e4riteltiin esimerkiksi hyv\u00e4 kirja.<\/p>\n Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaineessa teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 painottui seminaarissa nimist\u00f6n tutkimus, kun t\u00f6it\u00e4\u00e4n esitteliv\u00e4t Kirsi-Maria Nummila ja Regina B\u0171di. Kirsi-Maria Nummila esitteli monitieteist\u00e4 hanketta, jonka tarkoituksena on tutkia keskiaikaista turkulaista kadunnimist\u00f6\u00e4 ja sit\u00e4, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin sen muotoutumiseen ovat vaikuttaneet muualta It\u00e4meren alueelta lainatut kadunnimet ja toisaalta kaupungin toiminnot ja fyysiset ulottuvuudet. Vertailtaessa eurooppalaisten kaupunkien kaavoituksia voidaan n\u00e4hd\u00e4, ett\u00e4 monissa It\u00e4meren alueen keskiaikaisissa kaupungeissa on samanlainen ns. saksalaisen kaupunkikulttuurin mukainen kaavoitus, ja monet t\u00e4m\u00e4n alueen keskiaikaiset kaupungit omaavat t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 samoja kadunnimi\u00e4. T\u00e4lt\u00e4 pohjalta voidaan olettaa tuon kaavoituksen lis\u00e4ksi my\u00f6s kadunnimist\u00f6n lainautuneen. Regina B\u0171di puolestaan tutkii v\u00e4it\u00f6skirjassaan Ericus Erici Sorolaisen Postillan<\/em> (1621\/1625) sis\u00e4lt\u00e4mien evankeliumitekstien 800 erisnime\u00e4 ja vertailee niit\u00e4 Agricolan Uuden testamentin (1548) ja ensimm\u00e4isen kokonaisen suomalaisen Raamatun (1642) erisnimiin, sek\u00e4 Postillan<\/em> saksankielisten l\u00e4hdeteosten, ja enimm\u00e4kseen 1500-luvulta per\u00e4isin olevien saksan-, latinan-, kreikan- ja ruotsinkielisten raamatunk\u00e4\u00e4nn\u00f6sten (mm. Luther 1545 ja Erasmus 1705 (1535)) erisnimiin. B\u0171di tarkastelee vieraiden kielten ja suomen kielen kehityksen vaikutusta Postillan<\/em> evankeliumitekstien erisnimiin ja n\u00e4iden erisnimien suomalaistumista. Jotkin Postillan<\/em> nimist\u00e4 voidaan luokitella sek\u00e4 yleis-, ett\u00e4 erisnimiin, ja B\u0171di pyrkii my\u00f6s tarkentamaan n\u00e4iden nimien luokitusta. V\u00e4it\u00f6skirja voisi kenties lis\u00e4t\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4mme ulkomaisten nimien suomalaistumisesta vanhassa kirjasuomessa laajemminkin, ja niin edist\u00e4\u00e4 sek\u00e4 vanhan kirjasuomen-, ett\u00e4 nimist\u00f6n tutkimusta.<\/p>\n Pohjoismaisista kielist\u00e4 Asta Rauhala esitteli v\u00e4it\u00f6skirjatutkimustaan, jonka tarkoituksena on kartoittaa varhaisia ruotsin lainasanoja (1200\u20131600-luvuilta) suomen kieless\u00e4. Rauhala pyrkii selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n erityisesti keskiaikaisen lainatun sanaston laajuutta, sen jakautumista erilaisiin semanttisiin kategorioihin, lainautumisprosessin nopeutta, ja sit\u00e4, kuinka kauan nuo lainasanat s\u00e4ilyiv\u00e4t kirjallisessa kieless\u00e4. Kenties suomen sanaston tarkastelu skandinaavisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta voisi johtaa uusien etymologioiden l\u00f6ytymiseen tai avata n\u00e4k\u00f6kulmia keskiajan el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja kulttuurien v\u00e4liseen vuorovaikutukseen kielikontaktien valossa! Skandinaavisiin kieliin keskittyy my\u00f6s Kendra Willson (TIAS), joka tutkii Suomen alueen ja suomen ja saamen kielten suhdetta skandinaaviseen riimukulttuuriin ja on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 perehtym\u00e4ss\u00e4 mahdollisiin suomen ja saamen kielen esiintymiin skandinaavisissa\u00a0riimuissa eritoten siin\u00e4 tapauksessa, ett\u00e4 riimu on todettu vaikeaselkoiseksi. Er\u00e4s tutkimuksen alla oleva uudempi 1700-luvun riimu on Taalainmaalta,<\/p>\n 16th to 19th-century dalrunes from Dalarna, Wikipedia<\/p><\/div>\n ja se n\u00e4ytt\u00e4isi sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n suomeksi joitakin sanoja: \u201dMINVLESI\u00d6MEPVRVANTA\u201d. Saimme aivojumppaa kun tarkastelimme riimua yhdess\u00e4! Se saattaisi olla mets\u00e4suomalaisten kaivertama, he kun taisivat surullisen usein olla n\u00e4l\u00e4ss\u00e4, mik\u00e4 selitt\u00e4isi mahdollisen \u2019puuro\u2019-sanan (\u201dPVRV\u201d) esiintym\u00e4n.<\/p>\n Willsonin kaltaista salapoliisity\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4t yht\u00e4 lailla tohtorikoulutettavat Harri Uusitalo ja Reko Tikka. Uusitalo tutkii suomen kielen v\u00e4it\u00f6skirjassaan Aitolahden koodeksin maanlainsuomennosta Kristoffer Baijerilaisen alun perin ruotsinkielisest\u00e4 maanlaista. Uusitalo tutkii suomalaisen lakikielen kehityst\u00e4 ja pyrkii selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, kuka on maanlain k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen tekij\u00e4 ja kuinka se pohjautuu aikaisempiin saman maanlain suomennoksiin ja mist\u00e4 sellaiset dokumentin osat ovat per\u00e4isin, jotka eiv\u00e4t pohjaudu mihink\u00e4\u00e4n aikaisempaan l\u00e4hteeseen. Yksi mahdollinen k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4 on Hartvig Speitz, joka on saattanut tehd\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen istuessaan tuomiota lain halventamisesta! T\u00e4t\u00e4 tutkimusty\u00f6t\u00e4 Uusitalo tekee mm. k\u00e4sialan, kieliopin ja oikeinkirjoituksen pohjalta. Keskeinen osa Uusitalon ty\u00f6t\u00e4 on tuon maanlainsuomennoksen k\u00e4sikirjoituksen editointi. Reko Tikan klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin v\u00e4it\u00f6skirjaty\u00f6n tavoite on kirjallisen ja arkeologisen aineiston pohjalta tutkia, millaisia antiikin Rooman ja varhaiskeskiajan arpapelit olivat ja mik\u00e4 niiden merkitys oli sen ajan ihmisille. Hy\u00f6dynnettiink\u00f6 niit\u00e4 esimerkiksi uhkapelaamisessa? Tikka nosti seminaarissa esille suomen kieless\u00e4 olevan eron verbien \u2019pelata\u2019 ja \u2019leikki\u00e4\u2019 v\u00e4lill\u00e4, pelaamisen ollessa jotakin, mink\u00e4 parissa kaiken ik\u00e4iset viihtyv\u00e4t. Monista Euroopan kielist\u00e4 t\u00e4m\u00e4 erottelu puuttuu, ja se on Tikan mukaan saattanut vaikuttaa siihen, ett\u00e4 pelej\u00e4 ei ole n\u00e4hty niin arvokkaana tutkimuskohteena. T\u00e4m\u00e4n kaltainen tutkimus on mielest\u00e4ni oiva osoitus siit\u00e4, miten kielten osaaminen ja tutkiminen hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s kulttuurista ja historiallista tutkimusta.<\/p>\n Toivotan KKTL:n kielihistorioitsijoiden puolesta kaikille oikein levollista ja l\u00e4mmint\u00e4 kes\u00e4\u00e4!<\/p>\n Aino Haataja<\/p>\n Kirjoittaja on filosofian maisteri englannin kieless\u00e4, ja on maisterinty\u00f6ss\u00e4\u00e4n tutkinut kasvatuksen kuvausta, sek\u00e4 luonto\u2013kulttuuri ja eristyneisyys\u2013yhteiskunta vastakkainasettelua anglo-irlantilaisen Maria Edgeworthin romaanissa Ormond<\/em> (1817).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Millaisia arpapelej\u00e4 antiikin roomalaiset pelasivat? Perustuiko Kauppiaskadun nimi keskiajalla vain siihen tosiasiaan, ett\u00e4 sen varrella toimi kauppiaita, vai voisiko tuon saman kadunnimen olemassaolo muissakin It\u00e4meren alueen kaupungeissa kieli\u00e4 jostakin muusta? Ovatko 1700-luvun mets\u00e4suomalaiset raapustaneet riimuilla sanan \u201dpuuro\u201d Taalainmaalle? Muun muassa … Continue reading <\/a>